Kokemuksia retkiveneistä

Olin 3 vuotta sitten vaihtamassa Fodimaria isompaan. Haaveenani oli Flying Albatross, mutta kaikkien tarjolla olevien yksilöiden hintapyynnöt ylittivät budjettini.

Päädyin 1992 rakennettuun MS 900/90 -veneeseen. Runko Muovi-Simola Oy, toteutus osaavan itserakentajan (oli tehnyt aiemmin jo yhden veneen vanhempaan MS 900 -runkoon).

MS 900/90:n tilajako muistuttaa suuresti Flying Albatrossia (joka on "Simolaa" 30 cm lyhyempi mutta 5 cm leveämpi). Aterion pöytäryhmä on toteutettu hieman eri tavalla ja käynti WC:hen on salongin käytävän takaosasta eikä avotilasta. Tilajako ja mittasuhteet miellyttävät minua ja vaimoani.

Veistämö tarjosi aikanaan valmiita veneitä lähinnä 88 hv:n Yanmarilla, mutta minun veneessäni on "Piikkiön palikoilla" marinoitu 74 hv:n Toyota-diesel (Hiace). Potkuri ei ehkä ole aivan optimi, koska minulla huippu jää kuormasta riippuen 11-12 solmuun ja käytännön matkanopeus jonnekin 8-9 solmuun. Kulutus on silloin luokkaa 6,5 l/h. Veneeni köliin on myös järjestetty lisäpainoa, joka parantaa ajo-ominaisuuksia mutta vie hieman huippunopeutta (tai lisää kulutusta matkanopeudella). MS 900/90 on siis hitaampi vene kuin kantokölillinen Flying Albatross. Vanhempi Albatross 29 voisi olla ainakin tässä mielessä lähempi vertailukohde.

Kippari-lehdessä 1995 esiteltyyn MS 900/90:een (jossa oli 88 hv:n kone) oli asennettu perään kantotaso, joka oli nostanut artikkelin mukaan huippunopeutta kolmisen solmua. Sellainen on harkinnassa minullakin. Veistämön jäljiltä perän kantavuus siis ei ehkä ole täysin riittävä 70-90 hv:n konetehoja ajatellen.

Pidän veneestäni enkä ole aikeissa myydä tai vaihtaa sitä aikoihin. Olen tutustunut myös ennen vuotta 1990 tehtyihin MS 900 -veneisiin. Niissä on kookkaampi perähytti ja ahtaampi avotila; WC on myös matalampi ja ahtaampi ja ohjaamo-osa lyhyempi. Moottorikoppa on vanhemmissa äm-ässissä puoliksa ulkona, puoliksi sisällä – uudemmassa kokonaan avotilan lattian alla (melu vähäisempää). Miellyttäviä veneitä ovat myös nuo vanhemmat versiot siltikin. Veistämö suositteli noihin 1980-luvun veneisiin n. 50 hv:n konetta ja asensi sellaisia (52 hv:n Peugeot Indenor -pohjaisia Statuksia/Vetuksia) itsekin.

Simolan rungoista (sekä vanhemmista että uudemmista) lienee suurin osa mennyt itserakentajille. Tuotanto on loppunut vajaat 10 vuotta sitten.

Ajelen nyt tuommoisella vanhemmalla Marsundilla neljättä kesää; lähinnä viikon-parin reissuja Helsingistä Saaristomerelle ja Ahvenanmaalle.

Veneessäni ei ole takahyttiä, vaan sitäkin suurempi avotila. Avotilan lattian saa ylös penkkien tasolle, jolloin sitä voi tarvittaessa käyttää myös makuutilana (Takahytillisinäkin näitä on tehty, mutta ymmärtääkseni vain muutama).
Muuten tilajako on perinteinen: pedit keulassa, ajohytti keskellä ja avotila perässä. Ajohytin vasemmassa takareunassa on alkuperäinen pentteri, joka useimmista vanhoista Marsundeista ymmärtääkseni puuttuu.

Moottorina oli omassa veneessäni alun perin Vetuksen 52 heppanen, mutta vaihdoin sen Yanmarin 77 heppaseen. Pieni tehon ja nopeuden lisäys vähentää oleellisesti rullausta sivuaallokossa, joten olen vaihtoon tyytyväinen. Vetuksessa oli kansivika, joten kallis remontti olisi ollut siinäkin edessä (kannattaa muuten varoa; on ilmeisesti jokinlainen tyyppivika ainakin 80-luvun alun 52 heppasissa).

Tässä listana plussat ja miinukset.

- roiskii kovasti vettä päälleen koko lailla pienessäkin aallokossa, mikäli aallot tulevat etuviistosta.
- kone on ajohytissä, joten melua on vaikea saada kuriin, joskin nykyiset eristemateriaalit auttavat aika lailla.
- vene on aika kapea ja matala (n. 170 cm korkeimmillaan) ja moottorikoppa vie ajohytistä suurimman osan.
- kankea käänneltävä satamissa. Varsinkin peruuttaminen ahtaisssa paikoissa vaatii tuulen ja virtausten huomioimista. Kohtuullisen suuri koneteho ja "fiskaritaktiikan" eli eteen-taakse - vuoroperiaatteen opetteleminen auttaa tosin ahtaissa paikoissa

kovassakin vastatuulessa ja aallokossa miellyttävä ajaa, kunhan pitää kaasukahvan kurissa

pieni löpön kulutus. Vaihtelee vauhdin mukaan n. 4 litraa/tunti 8-9 solmua, n. 6 litraa/tunti 10-11 solmua ja n. 9-10 litraa/tunti 12-13 solmua. Kevyellä kuormalla huippunopeus on Yanmarilla 15 solmua, mutta miellyttävin matkanopeus on kelistä (ja melun sietokyvystä) riippuen 8-12 solmua. Sivuaallokossa vauhtia kannattaa pitää 10 tai yli, niin rullaaminen pysyy aika hyvin kurissa.

kauneus ja työn laatu. Kauneus saattaa olla katsojan silmässä, mutta olen kovasti mieltynyt veneen puuvenemäiseen olemukseen ja sisustukseen. Vene on myös aikoinaan (1980) rakennettu selkeästi kestämään. Puuosiin tehtiin viime kesänä pieniä korjauksia, mutta vielä ei ole venettä edes otettu puulle ja kyllästetty uudelleen.
suuri avotila on ainakin minulle tärkeä, enkä vaihtaisi sitä takahyttiin missään nimessä. Tämä on tietysti puhtaasti makuasia ja useampilapsiset perheveneilijät ovat varmasti kanssani tasan päinvastaista mieltä.

Lisää tietoa löytyy muuten osoitteesta:
http://www.perko.net/marsund.htm

Kyseessä on erään toisen Marsund 880:n myyntisivu, kaupat ovat tosin syntyneet ajat sitten.

Mulla on ms-900 arona 29hp koneella.
olen kovasti mieltynyt siihen!
Runko on loistava ja merikelpoinen.
Kone on keskellä ajohyttiä,mikä rajaa tilankäyttöä.
vaijeri ohjauksen lemppasin mäkeen ja vaihdoin hydraulisen tilalle, samalla isonsin peräsintä40%. Koneen vaihdan isompaan ja makeavesijäähd joskus...
Hyvä valinta! Myös Barlit30 on saman tyyppinen.

bousund29 on hyvä asuttava matkavene

minulla on bousund29 matkavene myynnissä