Vaimolla ei ollut kuollessaan omia lapsia ja mies peri koko omaisuuden, talon, mökin, autot ja pankkitilit.Vaimolla oli kuitenkin elossa molemmat vanhemmat ja sisaruksia.Näitä ei edes kutsuttu perunkirjoitukseen, ei krrottuaikaa ikä paikkaa, mutta tieto omaisuudesta ja perunkirjoituksesta tuli jälkikäteen yhdelle kuolleen lähiomaisista. Mies halusi paperin mukaan käyttää leskenoikeuksiaan ja jäädä asuntoon asumaan (jonka hän lain mukaan muutenkin sai pitää täysin oikeuksin kuolemaansa asti) Mies myi kuitenkin asunnon vuoden päästä, josta tieto tuli vaimon omaisille "puskaradion" kautta. Kysymys kuuluu, onko mies ilmoitusvelvollinen toissijaisile perillisille myydessään asuntoa, mökkiä ym.
Toissijaisten perillisten oikeuksista?
Yllätys sekin
132946
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Lahjoittamisessa ja testamenttaamisessa on rajoituksia, mutta ei missään muussa. Saa myydä asunnon, ja ryypätä rahat, tai tarjota maailmanympärimatkan naapurin villelle.
Mitään ilmoitusvelvollisuutta ei ole; saa myydä vapaasti ja tuhlata vapaasti, kuten yllä oleva jo vastasi (mutta ei saa lahjoittaa tai testamentata kuin oman puolikkaansa).
Mutta olen ollut siinä käsityksessä että perunkirjoitukseen pitäisi kutsua myös toissijaiset perilliset. Ainakin näin minulle täällä taannoin vastattiin, kun ihmettelin samaa asiaa: jos mieheni kuolee ennen minua, hänellä ei rintaperillisiä joten minä perin kaiken, pitääkö minun kutsua perunkirjoitukseen mieheni sisarpuolten ja velipuolen lapset, joita en ole tavannut (sisarpuolet ja velipuoli kuolleet jo). Minulle kerrottiin että pitää kutsua.
Joten sikäli ei tuossa kyllä ole mennyt ihan oikein.
>>Mutta olen ollut siinä käsityksessä että perunkirjoitukseen pitäisi kutsua myös toissijaiset perilliset. Ainakin näin minulle täällä taannoin vastattiin
Tiedän kyllä, leski laiminlöi velvollisuutensa kutsua perunkirjoitustilaisuuteen toissijaiset perilliset. Lesken kuollessa toissijaisille perillisille kuuluva omaisuus määräytyy kuitenkin perunkirjoituksessa todetun omaisuuden pohjalta. Vaikka leski saa "hukata"omaisuutta, mielihalujensa mukaan, hänen perillisilleen (lapsille) jää omaisuutta vähemmän kuin toissijasille perillisille. Jos hän lisää omaisuuttaan lisäys menee lasten tai mahdollisen uuden puolison hyväksi. Toisaalta mistä toissijaiset perilliset saavat tiedon kymmenien vuosien päästä mahdollisesta lesken kuolemasta.Leski on voinut vaihtaa paikkakuntaa useammankin kerran. Naispuolisen lesken kohdalla vielä nimikin saattaa vaihtua useammankin kerran.
>>Vaikka leski saa "hukata"omaisuutta, mielihalujensa mukaan, hänen perillisilleen (lapsille) jää omaisuutta vähemmän kuin toissijasille perillisille.>Jos hän lisää omaisuuttaan lisäys menee lasten tai mahdollisen uuden puolison hyväksi.
Ei ole.
Kuolleen henkilön perii tässä perilliset tässä järjestyksessä:
1) rintaperilliset (lapset, lapsenlapset jne.)
2) lapsettoman aviopuoliso
3) toissijaiset perilliset
Jos siis ylemmästä kategorista löytyy elossa olevia henkilöitä, ei alempi kategoria peri mitään (ellei testamenttia ole tehty)
Toissijaisilla perillisillä ei siis ole mitään oikeutta kuolleen omaisuuteen, jos hänet on perinyt aviopuoliso.
t. oik yo
Toivon todella että sinä et edusta tyypillistä oikeustieteen opiskelijaa sikäli kun kyse on älystä tai lukutaidon ymmärtämisestä.
Vastaat kysymykseen, johon on jo tullut täysin selkeitä vastauksia.
Sen lisäksi vastaat kysymykseen jota kukaan ei ole edes kysynyt, koska vastaus on ollut jopa ketjun aloittajalle 100 % selvä jo hänen kirjoittaessaan kysymyksen. Samoin kuin se on ollut selvä kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille.
Mutta onhan se niin hienoa kun saa pieraista ilmoille sen pienen määrän tietoa minkä on toistaiseksi onnistunut hankkimaan. Vaikka se onkin täysin tarpeetonta sekä aloittajalle että muille kirjoittajille.
Reputit tämän tentin.
Oik yo olisi hyvä tutustua vielä uudemman kerran PK 3 luvun säännöksiin. Toissijaiset perilliset nimenomaan perivät ensiksi kuolleen puolison omaisuutta lesken kuoltua, joka siis menee ensiksi leskelle (aviopuolisolle). Toissijaisilla perillisillä on oikeus saada lähtökohtaisesti puolet kuolleen lesken jäämistöstä tämän kuoltua aikanaan.
Perimysjärjestys on siis:
1 rintaperilliset
2 aviopuoliso ja toissijaiset perilliset em. kuoltua
3 vanhemmat ja näiden sisarukset
No ei kai nyt kukaan saatana halua millekkään ahneille toissijaisille perijöille mitään jättää vaan testamenttaa omaisuutensa vaikka kulkukoirille ennen!!!!!
H... :lle Ei ole oikeutta testamentata sitä omaisuutta, joka kuuluu toissijaisille perillisille. Nimikin on harhaanjohtava. Nämä toissijaiset perilliset eli lapsettomana kuolleen henkilön läheiset eivät käytännössä ole niin toissijaisia. Ko.henkilö on hyvin voinut saada koko pääoman alkuaan vanhemmiltaan eli "toissijaisilta"lahjoituksena. Nämä toissijaiset ovat kasvattaneet ja kouluttaneet lapsensa, eivätkä saa ikänsä takia uutta enää tilalle, heillä on myös pitkä yhdessäolon historia ja samat geenit, myös sairausgeenit, mutta puoliso perii ko. sairaskertomuksetkin ja pystyy salamaan läheisiltä, puolisonsa sairastumisenkin. ja vaatii pikaista polttohautausta ja kieltää ruumiinavauksen. Nuori leski nai pian uuden puolison, eikä hautaakaan tarvitse muistaa. Tilanne on oikeudenmukainen silloin kun molemmilla on rintaperillisiä, joko yhteisiä lapsia tai molemmilla erikseen, jotka perivät vanhempansa. Eihän ko. leski olisi siinä tapauksessa perinyt tai saanut kuin oman omaisuutensa, eli puolet. Vastaajat eivät kyllä ole lain tasalla. Kannattaa lukea lakia ja aikaisempia vastauksia. Ei leskellä ole oikeutta tehdä testamenttia edesmenneen puolisonsa omaisuudesta, vaikka sen saa "leski"haltuunsa. Usein lapseton puoliso tekee ja saa tehdä testamentin omille läheisilleen,aina se ei ole puoliso, vaan omat vanhemmat tai sisarukset. Aina ei ehdi, kuoleman yllättäessä. Se olisi hyvä henkivakuutuskin monen lapsettoman kohdalla ja rahaa "naivat" olisivat harvemmassa.On todella hyvä mesta naida lapseton hyvätuloinen säästävä ihminen puolisoksi, joidenkin ei muuta tarvitse tehdäkkään.Homoliitot ovat mielestäni juuri tässä suhteessa arveluttavia.
"Vastaajat eivät kyllä ole lain tasalla. Kannattaa lukea lakia ja aikaisempia vastauksia. Ei leskellä ole oikeutta tehdä testamenttia edesmenneen puolisonsa omaisuudesta, vaikka sen saa "leski"haltuunsa."
Kyllä se olet sinä joka olet tässä sekaisin. Jo kaksi ensimmäistä vastaajaa kertoi asian oikean laidan:
"Lahjoittamisessa ja testamenttaamisessa on rajoituksia"
"mutta ei saa lahjoittaa tai testamentata kuin oman puolikkaansa"
Kukaan ei ole yhdessäkään tämän ketjun viestissä väittänyt että leski voisi tehdä testamentin siitä omaisuuden puolikkaasta, joka on tullut perintönä hänen puolisoltaan. Se on kaikille vastaajille itsestään selvää, joten miksi ihmeessä otat koko asian edes esille?
Sori vaan ei saa toissijaiset yhtään mitään.Minun vaimo kuoli ja sillä ei ollut elossa kuin yksi sisar ja minulle oli lisäksi testamenttikin tehty varmuudeksi vaikka aviopuolisona olisin perinyt muutenkin kaikki.Tämä sisar yritti kyllä kaikkensa että olisi päässyt osille,mutta ei voinut edes testamenttia moittia sillä ei siihen ole oikeutta todellakaan,kuin lähiomaisilla eli lapsilla joita ei ollut.
Kaikki oli emännän itse tulin tyhjätaskuna aikoinani sen aviomieheksi.24 vuotta naimisissa ei vaan lapsia tullut.
"Minun vaimo kuoli ja sillä ei ollut elossa kuin yksi sisar ja minulle oli lisäksi testamenttikin tehty varmuudeksi vaikka aviopuolisona olisin perinyt muutenkin kaikki."
Tässä on juuri se olennainen ero. Lapseton vaimosi teki hyväksesi testamentin ja perit hänen kaiken omaisuutensa. Juuri tuosta syystä saat nyt vapaasti päättää kenelle haluat kaiken omaisuuden (siis sekä oman osuutesi, että vaimoltasi perityn) jättää. Voit siis tehdä testamentin kenen tahansa hyväksi eikä vaimon sisarelle mene mitään sinun kuoltuasi.
Jos taas vaimosi EI olisi tehnyt testamenttia sinun hyväksesi, olisit perinyt kaiken hänen omaisuutensa joka tapauksessa, koska hän oli lapseton. MUTTA sinun kuoltuasi sinun pesäsi (joka siis sisältää myös vaimoltasi perityn omaisuuden) laitettaisiin puoliksi, ja puolet perisi vaimosi sisko. Toisesta puolesta voisit vapaasti määrätä testamentilla.
Sinun ollessasi elossa on suunnilleen samantekevää kummalla tavalla olet omaisuuden lapsettomalta vaimoltasi perinyt, testamentin nojalla vai ilman, paitsi että et saisi olennaisesti vähentää omaisuutesi määrää lahjoittamalla sitä muille jos olisit perinyt vaimosi ilman testamenttia. Tuhlata sen sijaan saat täysin vapaasti molemmissa tapauksissa.