Tietääkseni ei mitään, muutama sentti pohjoista tukea josta ei viljelijälle ole mitään hyvää ja eurosta puhutaan, aloittajat varmaa luulee että kaupan hinta menee suoraan viljelijälle, tuottajahinta ei ole siitä puolijakaan ja sekin menee kuluihin, muutama sentti jää tuottajalle hyvässä lykyssä.
Mitä tukea maidolle maksetaan ?
Ei tuottaja.
65111
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Saa viljalleenki enempi tukea kuin varsinainen päätoiminen viljanviljelijä, vai onko tilanne järkevöitynyt....
olisi, valaiskaa toki meitä tietämättömiä ?
Ota selvää, tietoa löytyy. Et sinäkään täällä ansioitasi levittele!
"Saa viljalleenki enempi tukea kuin varsinainen päätoiminen viljanviljelijä, vai onko tilanne järkevöitynyt.... "
Se on tuo MaidonTuottajienKeskusjärjestö junaillut homman niin että jos lypsykarjatila viljelee vehnää myyntiin niin tila saa noin 100 euroa / hehtaari enemmän tukea kuin viljanviljelijä... Kaikki olemme tasa-arvoisia, toiset vaan ovat tasa-arvoisempia kuin toiset...
maidontuottaja mutta ihmetyttää tuollaiset euron puheet !
viljelee vehnää ? maitoahan maidontuottaja tuottaa, luulisin .
Jotenkin yksinkertainen? Tiivistetään vielä. Maidontuottaja saa jokaiselle viljelyksessään olevalle hehtaarille kasvilajista riippumatta noin 100 euroa / hehtaari suuremman tuen kuin viljanviljelijä. Jos lypsykarjatilalla on viljelyksessä 40 hehtaari niin tukea tulee peltohehtaareille noin 24.000 euroa mutta viljanviljelijä saa samoille hehtaareille tukea vain noin 20.000 euroa, noin 15% vähemmän siis. Täytyy todeta että kun MaidonTuottajienKeskusjärjestö ajaa jäsenistönsä etuja niin toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset...
maidontuottaja MUTTA EI KAI MAIDONTUOTTAJA NYT VILJAA VILJELE !
Siis maidontuottaja... Olisi edes perusasiat hallussa. Tyypillinen maidontuottajan peltoalan jakautuminen lienee yhä edelleen että noin puolet on nurmea ja noin puolet on viljaa. Ykeensä kyllä rehuviljaa eli kauraa.
noin oli joskus ennen, oletko jossain laitoksessa kun olet noin pimeä ?
-
-
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/TilaArtturi-hanke/TilaArtturin%20p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6sseminaari%2024.11.2010/95DDB306BE9B2D09E040A8C0023C0DAB
"Hankkeessa oli mukana 15 tulevaisuuteen luotsaavaa maitotilaa, joista yhdeksän Keski-Pohjanmaalta, viisi ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta ja yksi Keski-Suomesta. "
"Hankkeessa on ollut mukana 15 maitotilaa:
– 9 tilaa Keski-Pohjanmaalta (Pohjolan Maito)
– yksi Keski-Suomesta (Pohjolan Maito)
– 5 ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta (MILKA)
– Keskimäärin (v. 2009)
• 57 lehmää/tila
– Maitoa meijeriin 8350 l/lehmä
– Rehunkulutus 7270 ry/lehmä
– Väkirehu-% 47
• 89 ha/tila, josta säilörehualaa 54 %
• Säilörehusato 5780 ry/ha
– n. 1 milj. kg/tila
• Rehuviljasato 3080 ry/ha"
Että näillä eturivin kehittyvillä tiloilla siis säilörehua 54% ja rehuviljaa 46% eli noin puolet kumpaakin. Että tule nyt jo pois sieltä laitoksesta nykyaikaan...
"lypsykarjatila viljelee vehnää myyntiin niin tila saa noin 100 euroa / hehtaari enemmän tukea kuin viljanviljelijä..."
Tiivistetään vielä. Maidontuottaja saa jokaiselle viljelyksessään olevalle hehtaarille kasvilajista riippumatta noin 100 euroa / hehtaari suuremman tuen kuin viljanviljelijä. Jos lypsykarjatilalla on viljelyksessä 40 hehtaari niin tukea tulee peltohehtaareille noin 24.000 euroa mutta viljanviljelijä saa samoille hehtaareille tukea vain noin 20.000 euroa, noin 15% vähemmän siis. Täytyy todeta että kun MaidonTuottajienKeskusjärjestö ajaa jäsenistönsä etuja niin toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset...
!viljelee vehnää myyntiin niin tila saa noin 100 euroa! tuliko kirjoitettua paskaa !
Minkä verran pitää olla noita eläimiä että tila luokitellaan eläintilaksi
ettei keinottelu kannata.
,,,,,,,,,,,,,,,,
"Tietääkseni ei mitään, muutama sentti pohjoista tukea josta ei viljelijälle ole mitään hyvää "
Maidolle maksetaan litratukea tukialueesta riippuen 3 - 8 - 9 - 12 - 15 - 20 - 31 c/litra.
alueella 5 senttiä eli muutaman sentin.
Päätuotantoalue on c2 jolla tuotetaan noin puolet meillä tuotettavasta maidosta ja siellähän tuki on 9 c/l.
miikataan etelän 3 senttiä niin kyllä siitä 5 senttiä tulee eli muutama sentti
Niin siis tämä 5 c/l niin sehän on se tuotannon sijoittumista vääristävä tukiero, joka ylikompensoi pohjoisen kuviteltua olosuhdehaittaa. Esimerkiksi nurmisadot c2:lla jopa isompia kuin vaikkapa Uudenmaan poutivilla savikoilla.
etelässä voi nautoja pitää laitumella osin ympäri vuoden, pohjoisessa koparat jäätyy jos sellaista yrittää.
-
-
Ei niitä etelässäkään ympäri vuoden voi laitumella pitää. Sitä paitsi mitä järkeä niitä olisi pitää tyhjällä laitumella savivellissä kahlaamassa kun ei siellä kuitenkaan ole mitään syötävää...
etelän ja pohjoisen välisestä ilmastollisesta erosta, palstalla on kuumapäitä joiden mukaan vehnä kasvaa Oulun korkeudella paremmin kuin Uudellamaalla..
Jos katsot nurmisatoja c2 Uusimaa niin huomaat helposti (jos osaat numerot eli tiedät mikä on niiden suuruusjärjestys) niin huomaat helposti että nurmisadot c2:lla suurempia kuin Uudellamaalla. Rehuviljasadoissakaan ei suurempaa eroa. Satotaso aina Oulun korkeudelle asti on lähes sama koko maassa paitsi Pohjanmaa c1 huonona tuotantoalueen repii maan parhaita satoja... Vehnässä ongelma on kasvuaika / tuleentuminen.
etelääsä 3 nurmisatoa, pohjoisessa 2, vaikea tuota on muuksi muuttaa..
Että koko ajan on tuo tuki-ero olemassa repii sitten minkälaisia satoja hyvänsä, kolmas sato maksaa korjuutyänä paljon kompensoituna pohjoisen halvempiin pellonhintoihin...
Tuottajat (järkevät sellaiset) tajuavat että tuo Suomessa maksettava hinta ei voi olla kovin paljon korkeampi tai sitten tehokkaampaan tuotantoon pystyvät MAAT alkavat tunkemaan tänne kotimarkkinoille
Mitä olen kuunnellut tuottajia niin maitoa kyllä tulis jos vain kiintiöt sallisi ja tuet ei nostaisi pellon hintaa taivaisiin.
sekoittaa, maakiintiötä ei saada enää täyteen ja voipulastakin huhuttiin, maidontuotanto on raskaasti tappiollista ja tiloja lopettaa tuotannon vielkin tiuhaan tahtiin ja mitä pellon hinta tähän kuuluu.
Aina puhutaan pellon hinnasta, luullaanko että peltoa voi ostaa maatalouskaupasta, ei sitä ole monillakaan paikkakunnilla myytävänä yhtään hehtaaria, joten pellon hinnalla ei ole mitään merkitystä.
Jos peltoa saakin jostain ostettua, sen hinta jakautuu hyvin pitkälle ajalle, joten sittenkään se ei vaikuta juuri mitään.
Täälläpäin ei ole 20km:n säteellä ollut peltoa myytävänä ainakaan kymmeneen vuoteen, eikä sen kauempaa juuri ole järkevää sitä hankkia, eikä ole ollut kyllä tarjollakaan.
Peltoa ei saa muuten kuin raivaamalla.
Jos talousosaaminen on tällä
"joten pellon hinnalla ei ole mitään merkitystä."
tasolla niin sehän selittääkin miksi maataloudella menee huonosti...
Otetaan esimerkki. Ostan koko tilan 50 hehtaaria tyhjästä viljanviljelyyn. Siitä katetuotto vuodessa on 25.000 euroa. Jos pelto on maksanut 1.000 euroa hehtaari niin lainameno 10 vuoden lainalle per vuosi noin 7.000 euroa vuosi. Tällöin katetuotosta menee noin 30% pellon lainakuluihin.
Entäs jos onkin ostettu pellot 10.000 euroa per hehtaari? Tällöin lainakulu per vuosi on noin 70.000 euroa, lähes kolme kertaa katetuoton suuruinen. Konkurssi tuli että heilahti jos ei rahoita maataloutta SUURILLA palkkatuloilla.
Esimerkki on kärjistetty mutta kertoo että PELLON HINNALLA ON TODELLA MERKITYSTÄ. Jos pellosta maksaa enemmän kuin on sen tuottoarvo niin mikään normaalin talouden lakien mukaan toimiva yritys ei pysy pystyssä. Tai tarvitsee rajuja yhteiskunnan tukia.
kun et mistään ymmärrä, 1 euro velkaa pellon ostoon ja omaisuus lisääntyy 1 eurolla, paljonko pellon osto minulle maksoi ?
Minimissään korot... Tai jos pellon ostoojn tarvittava summa on perstaskussa niin silloin maatalous kannattaa niin hyvin että kaikki tuet pitäisi heti poistaa.
Oletetaan että lainarahalla. Ja mitä pankki minimissään vaatii niin korot. Tosin aika velho pitää olla jos pankinjohtajan saa puhuttua sellaiseen investointiin että lainaa ei pysty lyhentämään. Tuo edellä oleva esimerkki pelto 10.000 euroa hehtaari, korkotaso pitkällä aikavälillä vähintään 4% niin vuosittain pitää löytyä vähintään 20.000 euroa pelkkään korkoon. Jos katetuotto on 25.000 euroa niin aika nihkeästi jäljellä olevalla 5.000 eurolla elää? Mutta onhan se kiva tuollaisten pöllömäisten maanosotoimvestointien ja vastaavien koneinvestointien jälkeen vinkua että "Kun maatalous ei kannata" ja vinkua lisää tukia...
omaisuutta nyt yleensä hankitaan sen takia että siitä on jotain hyötyä, välittömästi tai tulevaisuudessa ja voisit lopetta tuon tuista vinkumisen, munaat siinä vain itsesi..
Mistäs noin vaan ostat 50 ha peltoa? Luuletko että jokainen jussi ostaa noin vaan peltoa 50 ha? Jos kaikki jussit ostaa, kuka sitten myy? Jos joku jussi onnistuu ostamaan peltoa, ei se todellakaan vaikuta koko maan maataloustuotannon kannattavuuteen.
Kun jos joku täällä kehtaa tukia arvostella niin hetihän tulee että
"Tiloja on myynnissä pilvin pimein! Ja halvalla! Siitä vaan ostamaan ja kultaa vuolemaan! Kun saa niitä tukiakin!"
Eikös niitä tuottoarvolla olevia tiloja olekaan myynnissä?
ei saa tukea ja maatilanhan voi ostaa kuka tahansa !
Kuka on halvalla myymisestä puhunut, ei kirjoituksesi yläpuolella oleva kirjoittaja ainakaan niin ole kirjoitanut.
Jos tosiaan on suunnitelmissa että tilanpitoa jatketaan tulevaisuudessakin, siis lasten ja lastelasten toimesta, ainoa mahdollisuus on laajentaa.
Tuttavanikin osti noin 20ha lisämata ja kertoi että jos ei hänellä olisi lapsia jotka joilla olisi innostusta jatkaa viljelyä, ei hän ikinä sijoittaisi rahaa peltoon kun ei elinaikanaan saisi viljelemällä siihen sijoitettuja rahoja takaisin.
"maatilanhan voi ostaa kuka tahansa ! "
Niinhän täällä aina kerrotaan jos joku kehtaa tuista napista että "tiloja on myynnissä, sen kun vaan ostamaan ja kultaa vuolemaan".
Tällöin tulee esille se "pikku" juttu mitä tuossa edellä joku oli kirjoittanut että kun tila ostetaan ns vapailta markkinoilta niin hinta on löhempänä tuota 10.000 euroa per hehtaari. Täysinn kannattamatonta jos ei ole isoa tulonlähdettä muualta.
Sen sijaan suurin iso tilan omistavista on ostanut sen ns sukupolvenvaihdoshinnalla joka on paljon lähempänä tuota 1.000 euroa per hehtaari. Siinä tilanteessa sitten muuten pankijohtajakin yleensä sanoo oman mielipiteensä. Siihen että onko pellon hinnalla merkitystä. Yleensä pankinjohtajan mielestä pellon hinnalla on varsin suuri merkitys ja jos hinta on liian korkea niin lainaa on aika turha toivoa.
Talo täytyisi ostaa mutta kun ei ole torpankaan hintaa !
sille mitään on selvittää, kunhan provoilee asiasta kuin asiasta ja ellei ole asiaa niin keksii..
pitäisi pienentää 20-30 prosenttia pohjoisen hyväksi.
Miten tuet voisi poistaa jos maataloustulo on 0,8 miljardia ja maataloustuet 1,9 miljardia euroa. kerropa.
Kysynnän ja tarjonnan laki pätee pellonhinnassakin. Kun haluaa tulevaisuudessakin jatkaa viljelyyä on pakko laajentaa, peltoa taas ei kannata ostaa vaikka lapista jossa se olisi halpaa vaan mieluummin läheltä, korkeintaan muutaman kilometrin päästä. Kun kysyntä on suurempi kuin tarjonta, hinnat nousevat. Aikoinaan on myös peltonsa myynyt saanut maksaa siitä.
Peltojen ostoon käytetty raha ei näy tuolla maataloustulossa koska itse pelloista maksettua hintaa ei voi vähentää maatilan tuloista, ainostaan hankkimiskulut kuten velan korot, pankin palkiot.
Aika käsittämätönta että se koetaan huonoksi jos joku investoi mutta esimerkiksi ollaan vaatimassa samaa kustannustehokkuutta maidontuotannossakin kuin vaikkapa tanskassa jossa on moninkertainen määrä lypsyrobotteja.
Millä sitä kustannustehokkuutta sitten nostaa jos ei saisi kuitenkaan laajentaa tilaansa ja hankkia koneita korvaamaan kallista ihmistyövoimaa.
Ja...
"anskan maatalouden keskimääräinen velkaisuusaste on kivunnut jo 50 prosenttiin, ja
Hollannissakin se ylittää 40 prosenttia. Tanskalainen viljelijä maksoi vuonna 2008 luotoistaan keskimäärin
7 prosentin korkoa, kun suomalainen viljelijä maksoi lainoistaan tuolloin keskimäärin 4,1 prosentin korkoa
"Tanskalainen viljelijä on saanut taseisiinkin kirjattujen
kiinteistöjen hintojen nousun kautta pääomalleen jo kahdenkymmenen vuoden ajan keskimäärin yhdeksän
prosentin tuoton. Tämä odotettuihin myyntivoittoihin perustuva tuotto, joka ei ole investoivalle
aktiiviviljelijälle koskaan realisoitunut rahana, on kannustanut ostamaan mm. peltoa velkarahalla kovaan
hintaan. Investoija on odottanut, että jo yksin hintojen nousu ylittää selvästi velkojen korkokustannuksen".
Kunnon kiinteistövero pelolle, tai pellon vuokraukseen kunnon veroprosentti sekä kumpaankin edelliseen vaihtoehtoon 5000 euron hehtaarikohtainen sakko mikäli metsittää pellot....
Johan alkaisi kannattavuutta löytymään joka tuotantosektorille....
työpäivä 10 tuntiseksi, kesälomat pois, sammoin Pekkaset, saikut, vapaat lauantait ja ruualle tietysti kunnon kuluja vastaava hinta, johan lähtee.
Pitää vetää työntekijä/työnantaja väliset asiat keskusteluun kun puhutaan puhtaasti maatalouden sisäisistä asioista kuten pellon hinnasta, tonttimaaksi menevät pellot ovat kuitenkin marginaalisia määriä.
Kuluttajat maksavat jo nyt ruuastaan ylihintaa, kiitos kaupan keskittymisen, miksi heidän pitäisi vielä tämän päälle maksaa pöhöttyneen maatalouden aiheuttamat lisäkustannukset?
kun on tuloista kysymys niin siitä, millä ehdoilla ja kuluillaa kukin työskentelee ?
Otapa huomioon, että kaikki tuottajat ovat myös kuluttajia, mutta suurin osa kuluttajista ei ole tuottajia. Kyllä kaupan keskittymiset näkyy haittana tuottajienkin elämässä, ei tässä voi yksinomaan kuluttajia siitä ryhtyä säälimään.
Näkyykö tuo tukialue-erosta johtuva kannattavuuden parantuminen mitenkään esimerkiksi maito kiintiön hinnoissa?
"Näkyykö tuo tukialue-erosta johtuva kannattavuuden parantuminen mitenkään esimerkiksi maito kiintiön hinnoissa?"
No näkyyhän se! Jos ostat AB-kiintiöitä niin kuten noista
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=30209.msg492958#msg492958
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=35293.msg589307#msg589307
voi lukea niin hinta 0,2 c/l kun vaikkapa c1/c2 20 c/l. Kyllähän tuo tukieron tuoma kannattavuusero näkyy suoraan kiintiön hinnassa.
Passannee jatkaa vanhaa topickkia. Nyt Arla tuonee halvempaa maitoa Ruotsista
Pilkkahinta houkuttelee tuomaan maitoa Ruotsista
Itsellä joulukuun veroton tilityshinta 0,4727€/l. Tämän vuoden hinnastoista sen verran, että ainoastaan tammikuun hinta on julkaistu, sen jälkeen ei oo mitään tietoa.
on loppunut minun tietääkseni, kruunun vahvistumiseen.
Luulo ei ole tiedon väärti... Viimeksi viime viikolla Sastamalan S-Marketissa oli myynnissä maitoa Arlan purkeissa, siis tuontimaitoa eikä sitä kotimaista jota myyvät Arla-Ingman purkeissa. Määrät ovat saattaneet pienentyä mutta edelleen tuodaan maitoa Ruotsista.
"Arla Ingmanin ruotsalaisen maidon tuontimäärät ovat laskeneet alkuvuodesta viisi prosenttia. Myös tullin tilastojen perusteella maidon tuonti Suomeen on vähentynyt. Syys-marraskuun aikana tuonti laski 6,6 prosenttia edelliseen kolmeen kuukauteen verrattuna.
- Eurooppalaisittain Suomen hintataso on poskettoman alhainen. Maidosta saa paremman hinnan myymällä se jauheeksi tai voiksi maailmanmarkkinoille, Kilpeläinen sanoo".
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/ruotsalaisen-maidon-tuonti-vaheni/1024319
Yhtä tuoretta kuin Valion maito kun se rahdataan c2:lta pääkaupunkiseudulle? Toi lunkin uutinen oli nimittäin vuoden ja 3 kuukauden takaa. Tosiasia kuitenkin on että ruotsalaista maitoa edelleen tuodaan ja myydään kaupoisa tuoremaitona. Ja matkakin tilatankista kaupan hyllylle voi olla lyhyempi kuin Valion "lähimaidon" c2:lat...
http://www.arlaingman.fi/maidontuottajat/maidon-tuottajahinta/
Arlan tilityshinta näyttää olevan 39,60c/litra toukokuussa 2012.
Epäterveelliselle lehmänmaidolle ei pitäisikään maksaa mitään tukea. Ei muuallakaan maailmassa kitata maitoa niin paljon kuin Suomessa. Maidolle pitäisi asettaa haittavero kuten virvoitusjuomillakin on.
terveellistä ja sen huomaa..
http://www.youtube.com/watch?v=zpeXq0S5zi8