Suuri osa työttömistä jää ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaikka he ovat maksaneet ikänsä ansiosidonnaisia työttömyysvakuutusmaksuja.
Perustuslain mukaan samassa asemassa olevia ihmisiä on kohdeltava samalla lailla. Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan kassajäsenet saavat yhteisistä rahoistamme 2-3 kertaisen määrän työttömyyskorvausta kuin ei-jäsenet. Heidän suurempaa korvausta ei rahoiteta mitättömän pienillä jäsenmaksuilla, joten muita parempi ansioturva ei ole itse ansaittua.
Monet eivät edes tiedä olevansa muita huonommassa asemassa, sillä heillä ei ole mitään tietoa tai heillä on vääriä luuloja työttömyysturvasysteemistä. Mikään valitus ei tavoita kaikkia. Syinä mm. kieliongelmat, keskittymiskykyhäiriöt tai se että roskaviihde jyrää kaiken asiatiedon mediassa. Moni luulee että työttömyysvakuutus on kunnossa kun palkkakuitissa näkyy pidätetty työttömyysvakuutusmaksu.
Vaille ansiosidonnaista jääviä syyllistetään siitä että eivät tunteneet järjestelmää, vaikka todellinen syyllinen on systeemi joka jakaa korvauksia eriarvoisesti. Heillä ei ole keinoja saada asiaansa kuuluviin, siis toisin kuin liittojen jäsenillä, jotka voivat kiristää lakoilla. Sen takia kukaan ei piittaa heidän asiastaan.
Koska ansiosidonnaiset korvaukset ovat yhteiskunnan rahoja joiden keräämiseen myös kassoihin kuulumattomat ovat osallistuneet, niin jokaisella tulee olla oikeus liittyä kassaan milloin vain ja korvauksen pitää olla sidottu aiempaan työhistoriaan ilman mitään jippoja, joilla ennen jäsenyyttä oleva työhistoria jätetään huomioimatta.
Perustuslaki sanoo että kukaan ei saa joutua muita huonompaan asemaan näennäisesti puolueettoman säännöksen tai käytännön vuoksi ilman että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä tavoite. Mikä on se hyväksyttävä tavoite että kassajäseniä ja ei-jäseniä kohdellaan epätasa-arvoisesti? Jos tämä ei ole näennäistä tasa-arvoa, niin mikä sitten on? Todellisuudessahan toisille maksetaan enemmän kuin toisille. Oikeus korvauksiin ei saa olla riippuvainen tietotaidoista. Kaikiltahan on kuitenkin peritty vakuutusmaksut.
Perustuslain mukaan samassa asemassa olevia ihmisiä on kohdeltava samalla lailla. Näin ei kuitenkaan tehdä, vaan kassajäsenet saavat yhteisistä rahoistamme 2-3 kertaisen määrän työttömyyskorvausta kuin ei-jäsenet. Heidän suurempaa korvausta ei rahoiteta mitättömän pienillä jäsenmaksuilla, joten muita parempi ansioturva ei ole itse ansaittua.
Monet eivät edes tiedä olevansa muita huonommassa asemassa, sillä heillä ei ole mitään tietoa tai heillä on vääriä luuloja työttömyysturvasysteemistä. Mikään valitus ei tavoita kaikkia. Syinä mm. kieliongelmat, keskittymiskykyhäiriöt tai se että roskaviihde jyrää kaiken asiatiedon mediassa. Moni luulee että työttömyysvakuutus on kunnossa kun palkkakuitissa näkyy pidätetty työttömyysvakuutusmaksu.
Vaille ansiosidonnaista jääviä syyllistetään siitä että eivät tunteneet järjestelmää, vaikka todellinen syyllinen on systeemi joka jakaa korvauksia eriarvoisesti. Heillä ei ole keinoja saada asiaansa kuuluviin, siis toisin kuin liittojen jäsenillä, jotka voivat kiristää lakoilla. Sen takia kukaan ei piittaa heidän asiastaan.
Koska ansiosidonnaiset korvaukset ovat yhteiskunnan rahoja joiden keräämiseen myös kassoihin kuulumattomat ovat osallistuneet, niin jokaisella tulee olla oikeus liittyä kassaan milloin vain ja korvauksen pitää olla sidottu aiempaan työhistoriaan ilman mitään jippoja, joilla ennen jäsenyyttä oleva työhistoria jätetään huomioimatta.
Perustuslaki sanoo että kukaan ei saa joutua muita huonompaan asemaan näennäisesti puolueettoman säännöksen tai käytännön vuoksi ilman että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä tavoite. Mikä on se hyväksyttävä tavoite että kassajäseniä ja ei-jäseniä kohdellaan epätasa-arvoisesti? Jos tämä ei ole näennäistä tasa-arvoa, niin mikä sitten on? Todellisuudessahan toisille maksetaan enemmän kuin toisille. Oikeus korvauksiin ei saa olla riippuvainen tietotaidoista. Kaikiltahan on kuitenkin peritty vakuutusmaksut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Maksa sinäkin itsellesi se lisäturva liiton maksun muodossa niin saat saman kuin muutkin.Toki lisä vakuutus aina paremman suojan antaa kuin pelkkä perustaso, näin on kaikissa vakuutuksissa.
Kysmys ei ollut siitä etttä liiton maksuilla ei saisi lisäturvaa. Kysymys oli siitä että jos ei ole ymmrtänyt olla kassan tai liiton jäsen, niin sinulta silti peritään ansiosidonnaiset vakuutkset mutta et sili saa ansiosidonanista työttömyysturvaa. Se on väärin.
Mistä ole saanut päähäsi,että liiton rahat tulee verottajalta eli valtion pussista.Ei muuten tule.Valtio maksaa kyllä osansa eli perusturvan verran kuten kaikille ja liitto maksaa loput varoista joita kerännyt jäsenmaksuinaan ja sijoittanut niitä eteenpäin voittoa tehden.
ja mitkä ihmeen liiton rahat, eikait siinä liittoa tarvita. pelkkä työttömyyskassan jäsenyys riittää. eikö lähes kaikilla "liitoilla" ole pelkkä työttömyyskassa vaihtoehtokin?
ja mitä sillä "liitolla" edes tekee? työnantaja sanoo "en maksa", soitat liittoon ja liitosta soitetaan työnantajalle sen jälkeen saat puhelun liitosta ja sieltä kerrotaan "joo, ei se maksa, pahoittelemme".
ja eikö työnantajan pidä kuulua johonkin työnantajaliittoon että palkanmaksajan liitto voi asia edes yrittää viedä johonkin suuntaan?
no okei, en ole koskaan ollu töissä nokialla tai upm llä, joten mikään palkkariitä ei ole ollu hienoa ja julkisuuskelposta niin liiton motivaatiot on ollu hukassa. paremmin pärjää ilman.
Tuo on höpö-höpä. Jos rahaa kierrätetään monimutkaisten kuvioiden kautta, niin ei se raha muutu valtion rahaksi.
Ja mitä hittoa liitoilla on tämän asian kanssa tekemistä? Et ole ymmärtänyt koko asiasta yhtään mitään. Liitot saavat mällätä miten lystäävät omailla ja jäsentensä rahoilla. Se ei kiinnosta minua pätkääkään.
Jäsenmaksut.... älä naurata! Jäsenmaksuilla kerätään potti joka on vain noin 5,5 prosenttia koko työttömyyskorvauspotista!
Siis: Ansiosidonnaisia jäsenmaksuja kerätään KAIKILTA, mutta jos et ole liiton tai kassan jäsen, niin vakuutusmaksusi eivät hyödytä sinua yhtään. Ne siirretään kokonaisuudessa jäsenten hyväksi.
Kelan perusturvalla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Peruturva rahoitetaan muulla rahalla kuin ansiosidonnaisilla vakuutusmaksuilla.
Homma tehdään näin:
Työttömyysbudjettiin otetaan kourallinen verovaroja. Otetaan saman verran kuin menee perusturvan kuluihin. Sitten tähän rahakasaan otetaan ansiosidonnaista vakuutusmaksuista kerättyä rahaa saman verran kuin menee ansiosidonnaisiin korvauksiin. Vakuutusmakuprosenttia viritellään säännöllisesti niin että nämä vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan. Sen jälkeen tätä rahakasaa hämmennetään. Sitten se jaetaan korvauksina. Ja nyt kun kaikkea tätä rahaa on hämmennetty, niin voidaan sanoa että kyllä sinäkin sait korvausta vakuutusmaksuistasi ja että kyseessä on verorahat eikä vakuutus. Ja vielä... tässä rahakasassa on mukana n. 5,5 % jäsenmaksuja. Ja tuo 5,5 % ratkaisee saatko tästä kasata murusia vai kunnon korvauksen.
Mikä väitteistäni ei päde?
en sano etteikö pitäisi paikkaasa, mutta
jos työttömyyskassa (tai "liitto" niinku täällä siitä tykätään) makselee rahoja mitkä on valtion kassassa. ottaen tietysti siitä omat palkkansa ja optionsa niin herää kysymys:
kuinka minä saan perustettua liiton tai työttömyyskassan? montako jäsentä pitää olla ja kuinka maksan itselleni palkkaa? minkälaisia palkkioita voin nostaa?
kysyn koska jos se raha tulee valtiolta niin haluaisin sitä itselleni kuten nyt ottaa esim loimaan kassa tai joku muu vastaava taho. jos se raha kuitenkin tulee "jäseniltä" niin sittenhän peli on menetetty eikä minun kannata aloittaa kyseistä liiketoimintaa.
ja siihen samaan rahakasaan maksaa minun entinen tyänantajani joka kk jonkinverran vaille 1500e sakkona siitä että irtisanoi minut kun täytin 57 pari kk. Tosin tämä irtisanominen hoidettiin molemminpuolisen yhteis sopimuksen tiimoilla.Tätä sakkoa maksaa sinne asti kun jään eläkkeelle, 62 tai 63v.valintani mukaan.Nekin rahat kiertää vaikka mimmosen lenkin mutta päätyvät minulle ansiosidonnaisena työttömyyskorvauksena.
Mitäs edelliseen sanotte, kaikesta marisijat...