lähtökohtaisesti? Mielipiteitä. Aloitan itse, että sekarotuinen. Perusteluina se perinteinen, mutta aina niin tosi: ei ole juuri perinnöllisiä sairauksia. Eläinlääkäriä ei juuri tarvittaisi, ja koirien kärsimys myös vähenisi. Toisena: ovat halvempia. Jos ihmiset alkaisivat suosia näitä, niin koirien hinnat laskisivat edes jotenkuten järkeviksi. Kolmantena: monimuotoisuus lisääntyisi, se on tervettä luonnossa, ja ihan kaikkialla.
Sekarotuinen vai ns. puhdasrotuinen, kumpi parempi?
sekamuotoinen
15220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Pystykorva!
Sekarotuinen on ihan hyvä valinta, jos ei välitä koiran kanssa sen enempää harrastaa. Aika moneen lajiin on rotuvaatimukset. Sekarotuisten terveys on myytti. Ne eivät ole sen terveempiä, mutta niitä ei tutkita ja sairauksien ilmaantuessa ne usein lopetetaan (koska ne ovat halpoja, niillä ei vaan valitettavasti usein ole samaa arvoa kuin puhdasrotuisilla)
Puhdasrotuinen, jos haluat harrastaa koirasi kanssa, ja haluat tietää etukäteen mitä siitä kasvaa. Olet valmis satsaamaan vähän enemmän. Yleensäkin ennustettavampi.
EI mix-rotuinen tai paperiton "puhdasrotuinen". Niiden takana on usein jalostuskelvottomia rotukoiria, joilla sitten teetetään pentuja. Täälläkin on usein kyselyitä malliin: voiko häntämutkaisella teettää pentuja? (no ei voi). Vanhempia ei ole tutkittu tai sitten on tutkittu, mutta niiden tutkimusten tuloksista ei paljoa haluta huudella...
Eli rehellinen piski tai sitten kunnollinen puhdasrotuinen, ei mikään ns.
Ei pysty harrastaa ei, mutta silti pystyy harrastelemaan.
Mm. pääset näyttelyihin, agilityyn (ei arvokisat), ToKo, pelastus ja BH.
Omani kanssa onkin harrastuksissa agi, tottis, jälki ja haku - mutta en ole niin fanaatikko että kilpailumielessä harrastettaisi.
Kyllä ne vaan keskimäärin tarkasteltuna rotukoiria terveempiä ovat.
Laitetaan 20 näyttelylinjaista saksanpaimenkoiraa riviin - mikä todennäköisyys on, että niillä tulee olemaan ongelmia tämän selän/lonkan suhteen myöhemmin ellei jo ole?
Laitetaan 20 sekarotuista johon on päässyt näyttelylinjainen seefferi lykkäseen tai on ollut lykättynä, toinen rotu voisi olla vaikka...ajokoira, tai pystis, tai vaikkapa laika (tulee muute hemmetin komeita koiria silloin) - mikä todennäköisyys on, että niillä tulee olemaan ongelmia selän/lonkan suhteen myöhemmin??
Tuota yleensä haetaan tuolla sekarotuisten terveyden kohdalla, kun koirassa on toista rotua vielä lisäksi ellei kolmea neljää viittä tai kuutta - tai enemmänkin. Jos siellä on se yksi rotu, jolla on suuri mahdollisuus saada joku sairaus myöhemmin ellei ole ollut jo pennusta asti, ja siihen laitetaan terve rotu joukkoon (eli jolla harvemmin mitään sairauksia ole), niin kyllä se mahdollisuus sairastua puolittuu näillä sekarotuisilla, toisin kun jos 2 näyttelylinjaista seefferillä pennut tehtäisi - niillä kaikilla on suurempi mahdollisuus sairastua.
Lisäksi, näyttelylinjainen seefferi, viistoperse paholainen - ja siihen laitetaan sitten suoraselkäinen: eiköhän pennuilla ole suorempi selkä kuin sillä viistoperseellä ja taas on suurempi mahdollisuus olla terveempiä
Minulla on ollut vain puhdasrotuisia rotuyhdityksen jalostustoimikunnan valvonnassa syntyneitä koiria. Minulla on siihen selkeä syy: eli koiralta edellytän haluamiani ominaisuuksia, kuten viimeisimmät voat olleet metsästykoiria tiettyyn metsästyskäyttöön. Siksi siiis itse otan puhdasrotuisen, ksoka tiedän mitä saan.
Kuitenkin se eettinen omatunto nalkuttaa eläinten tuotannosta takaraivossa ajtkuvasti. Sitä lepytelläkseni olen siis valinnut edes niitä toimikunnan hyväksymiä yhdistelmiä.
Eläinten tuotanto on julmaa hommaa ja sitä ei saisi suosia, tiettyjen piirteiden jalsotaminen koiralle on verrannollista broilerin tai lypsylehmän jalostamiseen, äärimmäisen tuskaa tuottavaa hommaa eläimelle. Vaikka en suosikaan rotuja, joissa jalostus tuottaa suoraa kipua, suosimalla koirien jalsotustyötä anna hyväksyntäni yleisesti eläinten jalostukselle. Toisaalta myös lemmikkieläimen pitäminen on julmaa hommaa eikä sitäkään saisi suosia; koska sehän motivoi tuottamaan lemmikkieläimiä ja sitten me jtokut paskiaiset halutaan niitä tietyjä ominaisuuksia lemmikeiltä, joten niitä pitää jalostaa johonkin suuntaan...
Tästä näkökulmasta, ehdottomasti sekarotuinen koira. Ehdottomasti vielä villin rakkauden hedelmä, eli koirat itse ovat saaneet päättää lisääntyä ihmisen puuttumatta asiaan. Ja nostan niille hattua, jotka voivat ottaa kotiinsa elukan josta kasvaa jotain mitä sattuu ja silti tarjoamaan sille hyvän kodin, koska itse niin käytännöllisenä haluan tietää etukäteen mitä lemmikistäni kasvaa, eikä ole halua huolehtia jostain turhanpäiväisestä sohvanvaltaajasta, jolle ei ole mitään käyttöä...
Puhdasrotuisilla on paljon perinnöllisiä sairauksia sukurutsasta johtuen. Ihminen "jalostanut" puhdasrotuisiin myös paljon erilaista "vammaa", ihan omien mielitekojensa vuoksi: millainen koiran tulisi hänen mielestään olla. Vaikka kaikki nämä joilla hengitysvaikeuksia tylpän kuonon, tai ihotulehduksia isojen korvien, löysän nahkan vuoksi.
Ei sekarotuiset ole sen terveempiä kuin rotukoiratkaan. On hatusta vedettyä siis, millaisia mix pentuja tulee. Sekarotuisille ei tehdä terveystarkastuksia, lonkkia ja silmiä ei kuvata yms. joten pennuille saattaa periytyä sairaudet. Samoin luonteenpiirteet voivat olla hankalia etenkin jos risteytyksenä on käytetty toisistaan paljon poikkeavia rotuja.
En sano, etteikö muka joidenkin puhdasrotuisten pennutuksessa olisi parantamisen varaa, mutta jos koira on luotettavalta kasvattajalta (jossa terveys on numero1) niin ongelmia ei yleensä pitäisi tulla. Vastuuntuntoinen kasvattaja suosii myös geenipoolin laajentamista eikä astuta samoja koiria montaan kertaan hankkimalla siitoskoiria esim. ulkomailta.
Mutta tosiaan sekarotuisten pennutusta en suosittele etenkään jos ei ole mitään tietämystä koirien kasvatuksesta eikä suunnilleen ajattele että "Voi onpas toi naapurin Murre söpö, teetätän pennut Mindini kanssa" hetken mielijohteesta. Mielelläni en edes suosittele toimimaan näin ollenkaan! Mutta tämä on vain mielipiteeni.
Kyllä ne vaan terveempiä ovat, eli olet väärässä. Sekarotuisille tehdään kyllä terveystarkastuksia ja vaikka ei tehtäisikään, niin sekarotuiset ovat silti keskimäärin katsottuna osoittautuneet rotukoiria terveemmiksi. Asiasta lisää tietoa tuolta:
http://koiranjalostus.fi/ukkfaq/45
No aika harva loppujen lopuksi kyllä teettää sekarotuisille mitään tutkimuksia ja tarkastuksia. Aika moni vain esim. päättää teettää koirallaan ja naapurin koiralla pentuja tutkimatta niiden terveyttä (esim. silmät, kyynärät, lonkat) mitenkään etukäteen. Tilastoissa, joissa esitellään sekarotuisten terveyttä, on edustettuna todella pieni määrä sekarotuisista koirista. Sekarotuisista ei yleensä kerätä tietoja mihinkään.
Terveys voi riippua mm. myös siitä, onko koira kahden puhdasrotuisen pentu vai onko siinä monia eri rotuja.
Koiramme-lehdessä oli muuten muutama kuukausi sitten juttu tästä aiheesta.
Vakuutusyhtiöillä lienee kattavimmat tilastot koirien sairauksista ja juuri vakuutusyhtiöiden tilastoihin eräs artikkelissa mainittu tutkimus perustui. Kyseisessä tutkimusaineistossa oli 10000 vakuutetun sekarotuisen tiedot, joten melko kattava aineisto oli käytössä.
Miten voidaan tietää onko sekarotuiset terveempiä kuin rotukoirat ellei niitä terveystarkasta?
Äläkää ny naurattako, keskimääräisesti todellinen monirotuinen jossa on yli 5 eri rotua saattaa olla perimältään jo niin monimuotoinen jottei mitään ongelmaa välttämättä sairauksien kohdalla ole, mutta jos lyödään sakemanni ja valkkari tai sakemanni ja pystykorva niin priimaa ei tule, kummatkin rodut periyttävät omia rodunomaisia perinnöllisiä sairauksia ja näin ollen tälläinen seropi saattaa saada kummankin rodun vaivat niskaansa tai sitten ei, genetiikkä ei ole yksioikoista.
Mutta jalostukseen käytettävät koirat tulisi terveystarkastaa, yleensä nämä seropipennuttajat unohtavat asian tai ovat niin tampioita että elävät legendan siivellä.
http://koiranjalostus.fi/ukkfaq/45
Tuskin pitää aina paikkansa. Vertaappa esim puhdasrotusta sakemannia ja sekarotusta sakemannia keskenään. Puhas rotusilla ei oo mitään muuta ku sitä saamarin selkää loputtomiin ja näyttää ihan kauheelta ku ne juoksee. Sakemannin sokotuksilla on jo parempi tilanne. Ei oo selkä semmosella ihme mutkalla koko ajan.
Musta molemmat on hyviä koiria. Ehkä kallistun kuitenkin enemmän sekarotuiseen siksi että niillä ei ole perinnöllisiä sairauksia yleensä vaivoinaan (lisäksi sängyn vieressä makaa tällä hetkellä oma seropi). Sillon kun mä olin koiraa valitsemassa ja kattelin puhasrotusia niin hylkäsin oikeestaan ihan vaan suoralta kädeltä ne rodut joilla oli hirveen pitkä luettelo mitä ne vois sairastaa tai saada vanhemmiltaan. Mä en vaan halua olla tukemassa niitä koirarotuja, jotka on jalostettu niin sairaiks. Ei se maailmaa muuta jos nyt yks ihminen ei jotain kyseistä rotua ittelleen hanki, mutta ainakin itsestäni tuntuu paremmalta etten ole osallisena siihen miksi tiettyjä sairaita rotuja edelleen kasvatetaan. En sano että jotkut rodut pitäs lopettaa. Niihin terveysongelmiin pitäs puuttua jotenki kuten jalostaa uudestaan koiria joilla on hengitystien sairauksia niin että niille tulis sitä kuonoo eikä vaan että se on ihan lytty ja sitten ei henki kulje.