Hallituksen asettama työryhmä on saanut esityksen vanhuslaista. Laki on myöntenen yllätys. Siitä on annettava hallitukselle tunnustus.
Tällä lakiesityksellä perusteluineen on aivat erilaiset ulottuvuudet kuin keskustaministerien teettämässä ja hylätyssä "Ikähoivaraportissa" lakiehdotuksineen.
Yhtä vain puuttuu. Sielu puuttuu. Sielu on hoivatyöntekijöiden mitoitus.
Mitoitus on välttämätön. Sen on osoittanut kuntayhtymän alueella vellova hoivaväen hiostusyritys. Se o tullut ilmi monissa muissa vanhusten hoitokodeissa mm. ylikansallisissa hoivayrityksissä.
Ikähoiva-työryhmän esityksessä ei myöskään ollut ehdotusta mitoituksesta. Tässä lakiehdotukset ovat yhtä huonoja.
Hoivaväki ja heidän ammattiliitot tuntevat parhaiten mitoitustarpeen. Heidän tulisi esittää (minimi)mitoituksesta perustelut hallitukselle.
Muiden alojen työläisten etu ei ole, että hoivaväki saatetaan sairaseläkkeelle hiostuksen johdosta 10- 20 vuoden työrupeaman jälkeen.
Lakiehdotus STM:n sivuilla:
Ohjausryhmän muistio: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
Tällä lakiesityksellä perusteluineen on aivat erilaiset ulottuvuudet kuin keskustaministerien teettämässä ja hylätyssä "Ikähoivaraportissa" lakiehdotuksineen.
Yhtä vain puuttuu. Sielu puuttuu. Sielu on hoivatyöntekijöiden mitoitus.
Mitoitus on välttämätön. Sen on osoittanut kuntayhtymän alueella vellova hoivaväen hiostusyritys. Se o tullut ilmi monissa muissa vanhusten hoitokodeissa mm. ylikansallisissa hoivayrityksissä.
Ikähoiva-työryhmän esityksessä ei myöskään ollut ehdotusta mitoituksesta. Tässä lakiehdotukset ovat yhtä huonoja.
Hoivaväki ja heidän ammattiliitot tuntevat parhaiten mitoitustarpeen. Heidän tulisi esittää (minimi)mitoituksesta perustelut hallitukselle.
Muiden alojen työläisten etu ei ole, että hoivaväki saatetaan sairaseläkkeelle hiostuksen johdosta 10- 20 vuoden työrupeaman jälkeen.
Lakiehdotus STM:n sivuilla:
Ohjausryhmän muistio: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lakiehdotus on sisällöltään selkeäsanainen siinä kun "ikähoivaryhmä" pyrki sotkemaan varsinaisen asian tiettyjen poliittisten päämäärien hyväksi. Ikähoivaryhmässä oli kuntayhtymästä mukana vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen.
"Ohjausryhmässä" ei Kainuusta ole ketään.
Mielenkiintoista että erilaiset virkamiehet voivat käsitellä samaa teemaa aivan eri näkökulmista.
Ohjausryhmä erottelee selkeästi ikääntyvän vanhusväestön avustamisen ennen laitoshoitoa. Se on kotihoitoa erilaisten tehtävien auttamisessa kuten siivouksessa ym.. Esillä ovat myös vielä itsenäiseen elämään kykeneville ns, senioritalot tai muut erityisesti ikääntyneille eläkeläisille tarkoittetut asumukset.
Viimeisenä on laitoshoito ja jota ei kiistetä, eikä voikaan, koska se on välttämätöntä. Esillä on myös omaishoito.
Ikähoivatyöryhmä niputti kotihoidon ja laitoshoidon ja kätki kummankin hoitomuodon omituiseksi palveluasumiseksi ja josta lukija ei voinut päästä helpolla kärrylle. Ryhmän perusteluissa ja lakiesityksessä korostettiin voimakkaasti laitoshoidon lakkauttamista ja tilalle otettin nimike palveluasuminen. Sen mukaisesti olisi tullut esittää muutokset potilasmaksuihin valtakunnallisen yhtenäisyyden nimissä. Potilasmaksu olisi ollut palveluasumisen potilasmaksu.
Ikähoivatyöryhmä lähti kansalaisten päiden sekoittamisen linjasta.
Ohjaustyöryhmällä on ammatillinen ote siitä mitä vanhuus tuo mukanaan ennen laitoshoitoa ja sen kera. Mikäli lakiehdotukseen ei tule hoivatyön mitoituksen perusteita, se silti tällaisenaankin tuo pientä edistystä.
Ikähoivatyöryhmä liputti vahvasti hoivatyön yksityistämisen puolesta. Esittipä taulukkoja, millainen miljardibisnes voitontavoittelulle on tulossa..
Ohjaustyöryhmä painottaa kunnan velvollisuutta vastata ikääntyvän väestön hyvinvoinnista. Sekään ei välttämättä kiellä yksityisen ja sitä kautta ulkomaisen pääoman tulemista "vanhusmarkkinoille".
Nykyisen menon jatkuttua hoitoalalla on aivan varmaa että sairauseläkkeelle joutuu jo kymmenen vuoden jälkeen ja osa ennenkin. Tulosyksikköpäälliköt ja ns. vastaavat hoitajat hiostavat työntekijöitä siihen malliin että ei ikinä ennen ole tälläistä nähty! Nyt ei hoitajilla ole juuri ketään tukemassa, liitot ovat voimattomia ja työterveyshuoltoonkaan ei saa aikoja! Hoitajat yrittävät varmaan jäljellä olevilla voimavaroillaan tukea toinen toistansa. Lehtikirjoitukset loppuivat mutta kentillä kuohuu!
Ikähoivatyöryhmäraportti esitti "sillipurkkilaitoshoitoa". Siihen liitettiin kaikki mahdolliset myönteiset adjektiivit kuten hyvä hoito, laadukas vanhuus., yksilöllinen hoiva, ym. ym.
Kysymys oli hyväksi vanhuudeksi vanhainkodeissa luokiteltu pienten huoneitten rakentaminen, joihin kuuluisi pieni kylpyhuone. Vanhukset sijoitettaisiin näihin huoneisiin ovien taakse "yksilöllisesti" kokemaan vanhuuttaan.
Pestäisiin huoneessa, turvapuhelimen soidessa käytäisiin ulostuttamassa. Koska vanhainkoteihin tullaan paremman kotihoitoavun vuoksi entistä huonokuntoisempana, vanhuksista on vaarassa väistämättä tulla vaipanvaihtokohde ja potilaat makaavat päivät itsekseen.
Hoitajille asettuu valtava työ, jos vanhuksien halutaan näkevän tai edes kuulevan toisiaan raahattaessa näitä yhteisiin tiloihin.
Ohjaustyöryhmä ei ota asiaa noin yksiselitteisesti. Lakiin ei välttämättä tarvitse kirjatakaan vanhus/yksityishuoneteemaa.
Esitän yhden näkemäni hyvän vaihtoehdon. Noin 30 potilaan yksikkö. Keskellä on hoitotilat, pesuhuone, sauna, tarviketilat ym. Keskuksen ympärillä on 2 - 4 hengen huoneet ja joissa liikuteltavat potilaat näkevät ja kuulevat toisiaan ja hoitajia monesti päivässä. Kävelykykyiset voivat mennä yhteistilaan/ruokalaan ruoka-aikana tai muulloinkin.
Hoitotyö helpottuu. Potilas ja hoitaja kohtaavat usein päivittäin. Potilaat eivät joudu olemaan yksin. Tartuntatautien varalta on "yksiöitä".
Esittämässäni mallissa hoitotyö edellyttää vähemmän hoitajia kuin sillipurkkimallissa tai sama määrä kerkiää pysähtyä potilaiden luona hetkeksi juttelemaan. Vanhuksille toistensa parissa oleminen tuo jo sinänsä virikettä.
Hoitajia on ylipäänsä kaikkialla liian vähän. Jotain vähimmäismitoituksesta hyvän hoidon aikaansaamiseksi huomioiden erilaiset tilat on mahdollista saada. Hoitoväen ammattiliittojen olisi esitettävä näkemyksensä.Heiltä pyydetään lausuntoja. Miksi kantaa ei voisi ilmoittaa!
Hoitoväen tulisi unohtaa politiikot ja politiikka. He antaisivat kantansa asioihin ammattillisen tiedon pohjalta ja jossa olisi mukana myös heidän työterveytensä.
Me kansalaiset täällä sivussa politikoimme ja kuka yrittää auttaa teitä tai kuka lyö kapuloita rattaisiin (kaunismuotoisten adjekstiivien kera).
Ikähoivalaista, keskustalaista ajattelua kuvastaa yksi yhteen terveyskeskuksen kakkos-vuodeosaston muuttamisen yhteydessä laaditut sisältötermit. Niiden ainoa tehtävä on sumuttaa lukijan ajatukset turmiolle ja estää hoitokodin lainsäädännöllisen perustan ilmitulo.
Kakkososasto oli iäkkäiden viimeinen leposija. Tätä suhdetta remontti ei muuttanut..
Kuntayhtymän soteltk:lle esiteltiin 17.11.2010 § 294 uuden hoivakodin sisältö. Lautakunta hyväksyi sekasotkun yksimielisesti.
"Uusi" Välskärinkuja 2 hoitokoti olisi palveluasumisen yksikkö, laitoshoidon yksikkö, avohoidon yksikkö, avohoidon ja palveluasumisen yksikkö, kotihoitoa tukeva yksikkö, kotihoidon ja päivähoidon yksikkö, ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikkö, kotona asumiseen kotihoitoon rinnastettava toiminto. Se olisi 17.11.2010 ajankohdassa myös laitoshoidon yksikkö mutta muuttuisi 1.1.2011 jälkeen asteettain palveluasumisen yksiköksi (ja laitoshoito katoaisi).
Muissa pykälissä kerrotaan palveluasumisen kuntouttavavasta roolista. Kuka tietää, missä hoitokodissa erikoistuneita kuntohoitajia. Vielä kerrotaan virkistystoiminnasta. Niistäkään ei meikällä ole tietoa
Esittelijän on täytynyt olla "pilvessä" ja lautakunnan jäsenten.....!
Välskärinkuja 2 suorittaa laitoshoitoa. Iäkäs vanhus hakee jaloillaan apua vaivoihinsa terveyskeskuksen puolelta. Hoitokodissa ovat ne, jotka eivät enää omin voimin pärjää itsenäisessä elämässä.
Mielestäni kuntayhtymän sotevirkailijat, jotka kertovat luottamusmiehille puppua hoitokotien luonteesta, eivät hallitse toimialaansa. Jos hallitsevaat, syyllistyvät tahalliseen asioiden vääristelyyn.
Jos hoitokodissa otetaan hoitokulua potilaalta yli 85 % nettoeläkkeen, heti tulisi katkaista maksusitoumus ja haettava liikaa peritty takaisin. Tähän pykälän sekasotkulla tähdätään.
Nyt esillä oleva vanhuslakiehdotus kieltää pykälän sisällön. Se erittelee, kotihoidon, omaishoidon ja laitoshoidon. Lakiehdotus ei esitä potilasmaksuja muutettaviksi kunnan hyväksymissä hoitokodeissa (myökään yksityisissä) kuten ikähoivaryhmä olisi tehnyt.
Mutta jos ei tule hoivatyön mitoituksen suosituksiakaan tai viittausta niiden säätämiseen asetuksella, laki jää torsoksi. Ainoana etuna olisi sen selkeys.
Sotelautakunnan jäseniltä ei edellytetä täyttä sosiaalilainsäädännön tuntemusta. Heiltä voi kyllä edellyttää, että lautakunnalle esitellyt säännöt potilasmaksuineen olisivat lain selkokielistä soveltamista ja josta lukija saisi enempiä ponnistelematta selvän. Tähän pitää kansakoulun käyneenkin pystyä.
Jos ei pysty, ei pidä hakeutua tehtävään.