Ei päivää ettei Claes Andersson ole antamassa lausuntojaan TV:ssä. Muistaako joku kyseisen herran jonkun kirjan tai näytelmän tai runon? Ei tule mieleen muuta miehestä kuin epäonnistunut kulttuuriministerikausi ja jatkuva tuputtautuminen ruutuun.
Linssilude Claes Andersson
Magilla
15923
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itse en pane pahakseni, että Andersson on niin kernaasti esillä. Mieluummin hän kuin vaikkapa taas yksi bimbo lisää. Sitä paitsi veikkaan, että rantaruotsalaisissa piireissä hänen esiintymisestään ollaan oikein hyvillään. Hänhän on itse herra kaksikielisyys, ilmaisee itsensä ytimekkäästi molemmilla kielillä.
Tunnustan, etten ole lukenut A:lta muuta kuin hänen suositeltavan kirjoitusoppaansa Luova mieli. Mutta onhan herra kirjoittanut. Yksi runokokoelma on ollut pinnalla (On kylmä. Täällä palaa tms.) Ja ainakin Perhe-niminen näytelmä keräsi 70-luvulla hyvät arvostelut.
Mutta sinänsä olen samaa mieltä, että kasvot kuluvat (senhän takia Hotakaisenkin sanottiin vetäytyneen tv:stä) ja voisi muitakin alan naamoja katsella. Eikä kirjailijan uskottavuudelle välttämättä jokapaikan höyläämisestä ole hyötyä. Mutta pitäköön linjansa. Kuulen mielelläni A:n kannanottoja, vaikka hän toistaa itseään.
jokainen joka oikeasti lukee kirjoja.
"Runoja meren pohjasta" - aivan upea!
Claeshan on suomenruots. modernismin kärkinimiä.
Sivistyneille, aikaansa seuraaville tämä ei ole toki mikään uutinen.
Poliitikoksi Claes on liian rehellinen. Hän on loisteliaan dynaaminen yhdistelmä intohimoa ja älykkyyttä. Kuuntelisin mieluusti enemmänkin hänen kommenttejaan, vaikka ne osin toistaisivatkin itseään. Ainakin hänellä on koherentti älyllinen ja filosofinen viitekehys, jonka kautta hän arvioi ajankohtaisia tapahtumia. Tämän ansiosta hänen -- toisin kuin kaikkialla esiintyvän impulsiivisen nokkeluksen stereotyypin -- näkemyksiään voi käyttää pitkäjänteisemmänkin reflektoinnin apuvälineinä.
Enpä ole älyllisyyttä Anderssonin kommentoinnissa havainnut, epäselvää jankutusta kylläkin ja itsensä alituista esille tuontia. Saattaa olla hyvä pianisti mutta kirjailkijana täysin tuntematon suuruus, ei pelkoa historiaan jäännistä. Ministerikausi oli pettymys ainakin kulttuuriväelle.
Olin silloin niin nuori, etten seurannut asioita senkään vertaa kuin nyt. Eli vanhemmat ja viisaammat kertokaapa, missä suhteessa hra A:n ministerikausi oli pettymys kulttuuriväelle. Sivistäkää minua.
Uskaltaudun esittämään arvioni asiasta, vaikkakaan en ole tietääkseni merkittävästi sinua vanhempi ja tuskin viisaampikaan. En myöskään myönnä kuuluvani "kulttuuriväkeen", enkä tiedä mitä tämä hämärärajainen joukko on Anderssonilta odottanut.
Anderssonin ministerikausi oli tiukan budjettikurin aikaa. Mihinkään ei annettu lisää rahaa. Tämän tiesi jokainen hänen äänestäjistäänkin -- ainakin he, jotka ennen äänestyspäätöstä kuuntelivat miehen puheita, eivätkä tehneet valintaa kültürellin vaikutelman perusteella.
Andersson pyrki heikoin tuloksin korottamaan opintotukia ja taiteen saralla ohjaamaan varoja erityisesti kotimaiselle elokuvalle. Hän yritti pitää kirjastojen puolia, pyrkien tekemään näistä tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan airuita. Pyrkimykset tuottivat tulosta siinä määrin kuin varoja riitti.
Eli hyvää tahtoa löytyi kyllä ja ideoita, mutta miesparka ei ollut kyllin kepuli taiteillakseen Niinistön tiukasta varainhallinnasta omaa osuuttaan. Hänen toimintansa hukkui aggressiivisempien (oman)edunajajien valtapeleihin.
Hyvät periaatteet eivät selvästikään ole olennainen osa poliittista toimintakykyä. Tämä kertonee kuitenkin enemmän poliittisen järjestelmämme kuin yksittäisen idealistin vioista.
Ja mitä tulee "kulttuuriväen" tyytymättömyyteen, niin -- sallittakoon kärjistys -- vain poliittiselle kontekstille sokea alkoholisoitunut runoilija tai vastaavalla tapaa yläluokkaisessa pöhnässään vettynyt ja väljähtänyt galleriataidemaalari voi olla huomioimatta Anderssonia seuranneiden kulttuuriministerien laiskaa likinäköisyyttä valittaessaan herran poliittisesta impotenssista.
mikä kommunisti
Kuinka noin lyhyt kommentti voikaan vesittää koko kirjoitukseni? Ajattelen asiaa nyt aivan toiselta kannalta.
Kiitos, topi, kiitos.
Mikäli Claes Anersson on jäänyt sinulle täysin tuntemattomaksi suuruudeksi kirjailijana, en sinuna pahemmin kipuaisi barrikadeille kirjallisuusfoorumeilla. Sinuna menisin kirjastoon ja tutustuisin po. kirjailijaan tarkemmin.
CA on sekä kirjailijana että keskustelijana Suomen ympyröissä huippuluokkaa.
Theokratie on oivaltanut hienosti hänen arvonsa.
CA on varsin mitättömällä tietomäärällä varustettu keskustelija, joka kylläkin aika onnistuneesti usein peittää keskusteluissa tietomääränsä rajallisuuden. Hänen kirjallisesta osaamisestaan ei jää Suomen kirjallisuudenhistoriaan rivin riviä, siitä olen varma. Ministerinä hän yritti pistää mm. kirjastojen lainauskortit maksullisiksi ja muutenkin vaikeutti kirjastojen asemaa. Edes valtionpalkintoja hän ei yrittänyt Tytti IsoHoon katastrofaallisen "hallintokauden" jäljiltä palauttamaan. Parjattu Suvi L ne muuten palautti.
MAHTAVIA RUNOJA JA NIIN KOMIAKIN....
Näin tän herran kerran
Claes Andersson rip. Innokas futismies muuten
Hän on nyt kuollut, poissa, vaiti. Hänellä sentään oli sanottavaa. Sensijaan haastetteluja pyydetään liian usein kaikenlaisilta pintajulkkiksilta ja hauskoilta peilleiltä.. vakava ei saa enää olla, oltava vain hauska.
Samat naamat, sisäpiirit pyörii kaikessa, myös taiteessa.
Muistan joitakin Anderssonin runoja. Esimerkiksi "Parempi rakkausruno" on jäänyt mieleen. Ja se runo, joka kertoo lapsensa tappaneista vanhemmista. "Ei ollut se minun syyni..."