Eli millaisia töitä te muut, joilla sos. fobia, teette??
Mun opiskelusta ei oikein taida tulla mitään sillä lopetan kaiken... joko koulun tai työharjoittelun paineiden takia...
Nyt mietin mitä mun oikeesti kannattaa ruveta tekemään, kun tämä ongelma rajoittaa niin paljon, mikä työ olisi sellaista mikä onnistuu myös sos. fobikolta?
En voi enää miettiä sitä mitä haluaisin tehdä vaan sitä mitä pystyn tekemään??
Olen paininut tämän ongelman kanssa jo 7 vuotta... syönyt lääkkeitä ja käynyt psykoterapiassa ja käyn edelleen...
Mun opiskelusta ei oikein taida tulla mitään sillä lopetan kaiken... joko koulun tai työharjoittelun paineiden takia...
Nyt mietin mitä mun oikeesti kannattaa ruveta tekemään, kun tämä ongelma rajoittaa niin paljon, mikä työ olisi sellaista mikä onnistuu myös sos. fobikolta?
En voi enää miettiä sitä mitä haluaisin tehdä vaan sitä mitä pystyn tekemään??
Olen paininut tämän ongelman kanssa jo 7 vuotta... syönyt lääkkeitä ja käynyt psykoterapiassa ja käyn edelleen...
Vastaukset 59
Vanhimmat
Mulla kans jäänyt kouluja ja työssäoppimisia kesken sos fobian takia. Olen miettinyt, että rupeaisin perhepäivähoitajaksi kun oma lapsikin löytyy ja tykkään lapsista. Saisi olla kotona eikä olis työkavereita. Kyllä varmaan myös siivoustyöt, postin jakajan työ, kuorma-auton kuljettaja yms soveltuu foobikolle aika hyvin.
Kuin myös. Olen vakavasti harkinnut perustavani perhepäiväkodin, jotta saan olla kotona eikä minun tarvitse lähteä minnekään pelkäämään ja jännittämään.
Mulle satuttiin joskus ehdottamaan tämmöst kirjaa ku joustava mieli eräänlaiseen vaivaan jonkin aikaa olen sitä selaillut ja kokeillut sen harjoituksia se on auttanut jotenkin selkiyttämään mieltä ja ajatuksia reilustikin olen päässyt aika lailla eroon lääkkeistä. Lääkehoitoa tietysti kannattaa varmaan pitää yllä ja hakea, jos oikein tuskaiselta olo tuntuu tms. Siinä jotenkin jotkut sellaisetkin asiat mitä on joskus tehnyt tai miten on joskus ajatellut niin niitä ei välttämättä pidä enää oikein hyvänä asiana.. Auttaa varmaan monelle moneen vaivaan.. Oli tossa todennäköisesti vähän jotain tai jokin mukanakin, että tota kirjaa ehdotettiin mulle:)
Moi!
En tiedä auttaako tää mutta:
Ootko kartoittanut ne tekijät/syyt mitkä johti sos. fobiaan ja puhunut niistä luottohenkilösi kanssa? Jos niiden pohjalta vois löytyä jotain tietoa mikä antaisi osviittaa työpaikka hakuun?
Joskus kun noita alkaa taitavan ammatti-ihmisen kanssa käymään läpi ja nimenomaan kartoittamaan asian taustoja ja syitä niin se terapeautti osaa jotenkin purkaa kertomasi asiat osiin ja saattaa löytyä sen punasen langan alku jota pitkin sitten pikkuhiljaa työstämällä(niinkun oot tähän asti tehnytkin) ehkä löytyy helpotusta fobiaan.
Toivon että sulla henkilökohtaseti oireiden mukaan ja hyvin suunniteltu toi lääkekuuri, seitsemän vuotta kuulostaa jo aika hurjalta ajalta.
Jos pystyt niin kannattaa käydä AMMATINVALINTA-OHJAUKSESSA juttelemassa jos et oo käynyt vielä? Henk koht kävin siellä ite pari vuotta sitten osittain samoista syistä ja mulle kaavioitiin siellä testien perusteella mulle sopivimmat työpaikat. Kyllä siinä monta n.s unelma-ammattia kaatui mutta lopulta löyty mukava opiskelupaikka ja ihan mukava ala.
Tsemppiä!
"Eli millaisia töitä te muut, joilla sos. fobia, teette??"
En tee minkäänlaisia töitä kun en saatna pysty. En minkäänlaisia.
siis saataqa mä olin työharjottelus kokkina, ku lopetin koulun kesken ku ei enää uskaltanu mennä sinne, mut sit nää kokin hommat ei oo mulle ku pitää tarjoilla, käydä kassal joskus. nyt unelmana ois päästa roska kuskiks...
Mulla on diagnooseja vaikka muille jaettavaksi, löytyy sosiaalisten tilanteiden fobiaa, luonnollisesti paniikkihäiriö ja vakituisempaa ahdistusta, keskivaikea masennus ja vielä pershäiriö kaupan päälle, sitä estynyttä lajia. Koko työiän olen vaihtelevasti ollut töissä, työttömänä tai opiskelemassa. Takataskussa on paperit kolmeen ammattiin ja nyt opiskelen vielä neljättä. Erinäisiä työpaikkoja on ollut 20, mistään en ole saanut kenkää, vaan kaikista olen lähtenyt vapaaehtoisesti työsopimuksen loputtua. Se on tämä tauti nääs, missään ei ole hyvä olla.
Mikä olisi sitten unelma-ammatti? Varmaan valtaosa sos. foobikoista haaveilee jostain yksin tehtävästä työstä, niin minäkin. Mahdollisimman vähän vastuuta, mahdollisimman vähän työkavereita ja paineita. Kahdeksasta neljään, viikonloput vapaita. Palkan suuruudella ei niin väliä. Löytyykö semmoisia paikkoja edes?
Itse olen työskennellyt .......rumpujen pärinää ... hoitajana. Vuosia. Sos. fobia paniikkihäiriö masennus kolmivuorotyö työpaineet = ongelmia. Loppujen lopuksi kasetti ei enää kestänyt, vaan nyt ne työt on (toivottavasti) jätetty jo lopullisesti taakse, ja uutta ammattia ollaan hankkimassa. Vaihdoin ihmisläheisen työn työksi luonnon ja ympäristön parissa, ainoa miinus on se, että työpaikat on vähän kortilla. Mutta tärkeintä on, ettei ihan jokaisena työpäivänä ahdista niin, että repii tukan päästä. Siksi poimin muiden roskia vaikka lopun ikääni, sisäisesti hymyillen.
Minäkään en pysty tekemään yhtikäs mitään. En jaksa enää tätä jatkuvaa ahdistusta, pelkoa ja masennusta. Kaikenlisäksi tunnen syyllisyyttä siitä että en pysty tekemään mitään eikä musta ole mitään hyötyä kenellekkään. Monta vuotta jo jatkunut tämä tilanne ja menee kokoajan vain pahemmaksi. Varmaan sekoan kohta lopullisesti. Olen sellainen luuseri jonka olis parempi vain kuolla.
Oon käyny kaks ammattia, toisesta on niin paljon aikaa että sen alan töihin en ainakaan pääse. Toisessa en pysty työskentelemään juurikin sosiaalisen tilanteiden pelon vuoksi, pitää olla paljon ihmisten kanssa tekemisissä, luoda kontakteja, ratkoa ongelmia useiden eri alojen ihmisten kanssa. Oon miettiny ehkä ajavani rekkakortin, siinä saisi ainakin itekseen körötellä, mitä nyt purku ja lastaushommissa tulee jotain kontaktia, mutta pientä kuitenkin.
Yliopistokoulutus. Paperit mun tapauksessa kelpaa vain vessaan. Ei mua siivojaksikaan kukaan palkaa.
Haluuko joku sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä nainen puhua mun kanssa asioista?
Haloo?!?
Haloo?!?!?!?!?!?
...tai ainakin voin yrittää. Laita viestiä wildfire-90(at)post.com.
Ja jos täällä joku muukin kaipaa vertaistukea, niin mulle voi kirjoitella. Vastaamisessa saattaa hiukan kestää, mutta vastaan kuitenkin kaikille!
Millaisia mielenkiinnon kohteita sinulla on? Mitä teet mielelläsi?
Minulla samanlaisia ongelmia ollut jo kauan. Tiimityöntekijäksi minusta ei ole,väsyn nopesti ihmisten kanssa ja hiljainenkin olen.
Monisyinen ongelmavyyhti.. Itseä kiinnostaa taide ja käsityöt,mutta niillä on vaikea työllistyä;en ole siksi kouluttautunut alalle.
Onhan niitä monenlaisia itsenäisiä työtehtäviä,alkaen sanomalehden jakajasta siivoojaan ja puutarha - ja eläintenhoitotöihin,esimerkiksi.
Ihmiset jotka käyvät töissä, eivät sairasta vakavaa sosiaalista fobiaa. Se on aivan varma juttu. Siis ihan tutkittu ja perustein todistettu. Ne, jotka eivät kykene käymään töissä, sairastavat kroonista sosiaalista fobiaa.
Hirveän moni kyllä tekee siitä vain liian ison numeron, siis erittäin lievästä asteesta, tai jopa pelkästä ujoudesta. Miettikää nyt missä menee mikäkin raja, ihme piiperrystä ja vouhottamista.
Tjaa. Itselleni psykiatri lätkäisi diagnoosin sosiaalisten tilanteiden pelko, vaikka välillä töissä käynkin. Mutta totta kai uskon ennemmin anonyymia nettikirjoittelijaa näissä asioissa, kuin elämäntyökseen psykiatrian valinnutta lääkäriä.
No lääkärithän voi diagnosoida ja kirjoitella aivan mitä vain. Luonnollisesti voit uskoa aivan mitä haluat. Suurin osa lääkäreistä ei nykyään enää edes tiedä mitään, ja vihonviimeiseksi heillä on kokemusta. Ja noista jutuistasikin jo voi päätellä, että ei sulla tosiaan VAKAVAA sosiaalisten tilanteiden pelkoa ole.
Toivottavasti syöt lääkkeitä mitä lääkäri kirjoitti, niin sun olo menee paljon, paljon pahemmaksi. Varsinkin kun sitten lopetat ne lääkkeet.
Pitääkin varata seuraavaksi sinulta vastaanottoaika, pidätkö jossain vastaanottoa vai toimitko pelkästään meediona netissä?
Ei tuo sinun vinoilu minua satuta, jos se nyt on tarkoituksesi. Ei ole vastaanottoa enkä toimi meediona. Jos verta kerjäät nenästä, erää voidaan ottaa ihan haluamassasi paikassa.
Joo, tuu Malmin Prisman roskalavoille huomenna puolen yön aikaan.
Ps. kasva aikuiseksi
Heko, heko, heko. Jos annan sähköposti osotteen niin kerro vaikka kotiosoitteesi. Ajan parkkipaikalle ja selvitellään vaikka siinä. Tai sitten kerro tarkempi paikka noille roskalavoille missä ne on, kun en itse roskia kaivele. Ja vähän parempi kellonaika.
Sinunlaiset pikku kakarat jotka ruudun toisella puolella on niin isoa jehua ja tietäjää. Katso peiliin ja toista siellä sanat "kasva aikuiseksi". Voi olla että olet traumatisoitunut tai katkera jostain äitisi kurituksista sinuun, mutta älä pura sitä muihin. Älä pura huonoa oloasi muihin, kadulla varsinkin on nopeasti nenä lytyssä.
Pitäisköhän sun kertoa vaikka kouukuraattorille noista sun väkivaltafantasioista?
Siinä sinä sen itsellesi todistit, olet hauras ja särkyvä pikku kakara. Ilmoittele sitten kun et sieltä ruudun takaa koita härnätä. Kuten sanoin, älä pura huonoa oloasi ja huonoa omatuntoasi muihin.
Hyppäähän nyt moposi selkään ja käy juttelemassa kouluterveydenhoitajan tai -kuraattorin kanssa noista sun ongelmista. Nuo tuommoiset väkivaltafantasiat ja tuntemattomien ihmisten uhittelu turpiinvetämisineen ei kuulosta tasapainoisen ihmisen puheelta. Eikös ne koulut lopu näinä päivinä? Meinaan koulusi kautta voisit vielä saada apua ennen kesälomille lähtöä.
Heko, heko. Älä pura sitä että äitisi on tehnyt huorin ja jättänyt sinuun syvät arvet.. Sinun huorin äitisi on jättänyt sinut yksin.. En tiedä kouluista, sinä taas taidat näköjään tietää liiankin hyvin..Voi sinua pientä pentua.. Olet niin hukassa..
Unohdin lisätä, että missä vaiheessa olen sanonut olevani tasapainoinen? Sen takia kannattaa varoa. Mene vaikka sen huorahkon äiti puheille..
Mitä jos menisit muualle pullistelemaan? Varmaan täältä löytyy joku lastenpalsta missä saat esitellä virtuaalilihaksiasi oikeassa seurassa.
Mistäs päätellen pullistelen? Tai mistäs päätellen minulla on virtuaalilihaksia? Mitä jos olisit kommentoimatta, kuten sanottu, jos kadulla menee vääräälle henkilölle lonksuttamaan leukaa tai puuttumaan toisten asioihin, se voi tietää äkkiä sairaalareissua. Jos haluat oikeasti lonksutella leukaa niin sovitaan paikka missä tavataan kasvotusten.
Kiitos.
Sovitaan niin että olet internetin kovin kaveri ja kaikki pelkää sua ja niin edespäin.
Vetäsehän clearasilia naamaan ja vedä lippiksesi syvemmälle päähän ja käy vaikka ulkona kävelyllä. Saattaa helpottaa tuota angstia.
En sovi sinunlaisen pikkupojan kanssa yhtään mitään, ainoastaan tapaamisen jos haluat olla kovanaamaa.
Kannattaa miettiä pikkupoika juttujasi, et halua pahentaa pelkotilojasi.
Luulin, ettei kukaan voi enää olla niin urpo, että alkaa jollain keskustelupalstalla pullistelemaan ja "sopimaan aikaa ja paikkaa", mutta olin selvästi väärässä. Sellaisia pellejä todella ON vielä olemassa!
Menehän vaikka rassaamaan mopoasi, evoluutiopoikkeama.
Hei pikkupoika, jos äitisi on huoratessa jättänyt henkiset arvet sinuun, älä pura pahaa omatuntoasi muihin. Jos olet pelokas ja hauras, koita parantaa sitä, älä pahentaa.
Tuossa on ero sinun ja minun välillä. Auot naamaa ruudun toisella puolella, mieti miten tyhmältä kuullostat ja olet. Todella tyhmältä.
En ole omistanut mopoa enkä tule mopoa omistamaan, kuullostat vain itse tyhmältä tuollaisilla jutuilla.
Minulla ei mene muuten kauaa, kun selvitän osoitteesi. Ja jos olet niin hölmö ettet tajua että niinkin voi tehdä, olet tyhmä kuin saapas. Se on meinaan todella helppoa nykyään. Ääni muuttuu kellossa yleensä siinä tietyssä pisteessä, se on nähty monta kertaa.
Kuulepas nyt ihmisperse, sinulla kyllä on
a) mopo
b) lippis
sinulla ei ole
a) kapasiteettia
b) mopossa tarpeeksi bensaa liikkua kotikylän ulkopuolella
joten menehän pelaamaan WoWia ja jätä aikuiset rauhaan huonoilta jutuiltasi.
"ihmisperse".. "joten menehän pelaamaan WoWia ja jätä aikuiset rauhaan huonoilta jutuiltasi."
Tajuatko miten narrin näköisen teit juuri itsestäsi? Hah, aika nolo kaveri. Taisit juuri puhua itsesi pussiin kaikkien edessä pikkupentu. Teit itsestäsi juuri todella naurettavan näköisen!
Taidat olla juuri sellainen henkilö joka hyppii jään päällä..
Turha sun on hävetä sitä, että ajelet vielä mopolla. Kaikilla ei vaan kyvyt riitä rattiin, hyvä että olet sen itsestäsi tajunnut. Kun on vielä tuota aggressio-ongelmaakin.
Hehheh, meneppäs nyt siivoomaan siitä pentu. Taidat olla vielä joku ääliö, joka rehvastelee autolla ajamisella? Voi että..Heijastat varmaan itsestäsi vain noita tyhmiä juttuja, joskus olet mopoa ajanut, ja nyt "isona poikana" ajat autoa "kovana kaverina".. Kylläpäs olet huvittava lapsi!
Turha sitten tosiaan perua puheitasi tulevaisuudessa. Ongelmia minulla on, totta, myös noita agressio ongelmia. Sen vuoksi erityisesti sinun olisi kannattanut olla hissukseen, mutta nyt on vähän myöhäistä sille. Meinaan sulle voi tulla ikävä päivä tässä..
Odotan mielenkiinnolla. Onko mopossa varmasti tarpeeksi bensaa?
Varmaan parempi, ettei tule sitten yllätyksenä. Ja on tarpeeksi, ei siitä tarvitse huolehtia.
Et sinä sieltä Mälkiältä osaa minnekään lähteä.
En niin.. Sinun äitisi oli tuota mieltä sinusta melkein 10vuotta sitten. Pidä korvat höröllä heikko ihminen.
Pahoinpitely onkin varmaan ainoa keino jolla saat kontaktia naiseen.
Hakeudu hoitoon.
Voi reppana, näköjään menee kaikki päivät internetissä.
Noh. kaippa se on elämää sekin. Ressukka.
Vaihdoit sitten käyttäjänimeä?
Kyllä, kaikki päivät menee nykään suurimmaksi osaksi internetissä. Näköjään jos se on sinun mielestäsi elämää, olet todella hölmö ihminen, minun mielestä se ei ole elämää. Ressukalta sitä tässä tuntuukin aika usein.
Ja näköjänä itsekkin viihdyt internetissä.
:) itseasiassa minä kyllä tarkoitin tuon tuolle uusavuttomat? nimimerkille.
Naurettava penikka siinä kyseessä.
ÄLä valehtele paskanpuhuja. Rupesiko vain hävettämäänkun osuin arkaan paikkaan? Olet itse naurettava paskapenikka kun muita täällä jaksat arvostella!!!
http://www.lyomatonlinja.fi/Sivusto/Tervetuloa.html
Lyömätön Linja - työssä on vuosien aikana kehittynyt väkivaltaa käyttäneille miehille tarkoitettu Väkivallan katkaisu -ohjelma, jonka avulla miehet voivat kehittää itselleen valmiuksia ja välineitä väkivallan käytöstä eroon pääsemiseen.
Ah, parempi kun en puutu tähän. Kaksi natiaista tappelee keskenään. Pidä hauskaa luuseri, pidin sinua hieman viisaampana :)
Kiitos linkistä! Toivottavasti saan tuolta apua ennenkuin koputan oveasti.
Ah, parempi että menet itkeä pillittämään peilin eteen. Sinä taidat olla natiaisista pahin kun taas muita nälvit perkeleen paskanaamaluuseri.... . .Minä en pitänyt sinua missään vaiheessa viisaana kun et sellainen ole.
Milloin ajattelit tulla koputtelemaan oveen? Meinaan että osaan olla valmiina kameran kanssa niin muutkin näkevät, millainen finniperse täällä uhoaa. Menehän rassaamaan sitä mopoasi ettei matkanteko katkea heti kotikujan päässä. Miltä muuten tuntuu uhkailla jollain keskustelupalstalla naisia hakkaamisella? Helpottaako oloa?
Itseasiassa olin tällä viikolla tulossa.
Hyvä että sanoit nyt että olet nainen. MIKSI KERROIT ASIASTA VASTA NYT. Meinaan jos tämä "finniperse" olisi tempauksensa toteuttanut niin olisi ollut sormi suussa. Aivan kun olisin lukenut jossain kommentissa, että olet mies, ja sellaisen käsityksen muuten sinusta sain muutenkin.
Olisit tosin voinut ilmoittaa tämän asian selkeästi, aikaisemmin, niin olisin välttynyt vaivalta ja ajalta mitä tässä suoritin.
Pahoittelen nöyrästi ja (oikeasti) vilpittömästi koko väärinkäsitystä.
ite en ainakaan saa töitä yhtään mistään ku haastattelut menee aina päin kyrpää ku ahistaa niin vitusti :(
Ei postinkantajan tai siivoojan työ ole välttämättä aina yksinäistä. Postin jakamiseen kuuluu työtä myös sisällä työpaikalla, lajittelemassa tms. Ja olen nähnyt monta siivoojaa joiden täytyy olla sosiaalisia kun liikkuvat ihmisten työpaikoilla. Ja usein ihmiset kysyvät neuvottelevat siivoojan kanssa eri asioista. Jos ihan yksin haluaisi työskennellä niin sitä pitäisi kehdata pyytää työnantajalta erikseen. Mutta se taas voi olla aika noloa sanoa että menen sitten vain sellaisiin työkohteisiin jossa en varmasti näe ketään muita. Pomo ajattelis heti että mikähän tuossa on vikana?? Yksityisyrittäjä olisi vaihtoehto mutta joutuisihan siiinäkin hoitamaan pakolliset neuvottelut/ sopimukset asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ja monissa ammateissa on pakolliset täydennyskoulutus jaksot, jotka vaativat perussosiaalisuutta. Keksiikö joku mitä työtä voi tehdä aina yksin?
En usko että mitään työtä tässä maassa voi tehdä ilman jonkinlaisia ihmiskontakteja. Ja minusta tämä ketjun aihe pitäis olla ennemminkin, et miten voin vältellä ihmisiä ja sillä tavoin olla parantumatta sosiaalisesta fobiasta. Eikös foobikkojen pitäis just yrittää altistaa itseään mahd. paljon! Foobikot ampuu itseään nilkkaan tällaisilla ketjuilla. Olen pahoillani, mutta en usko sellaista ammattia olemassakaan, missä ei ikinä joutuisi ihmisten kanssa tekemisiin.
Onko kukaan miettinyt ammattia, jossa yllä ollaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa mutta- miten tän nyt sanois ettei kukaan vedä hernettä nenään... -arvojärjestyksessä itsensä alapuolella olevien? Esim. Opettaja/oppilaat. Meinaan itsellä ainakin PALJON helpompi puhua esim. itseään nuoremmille tai jos tietää tietävänsä asiasta enemmän yms.
Jotkut sosiaalis foobikothan ovat palveluammatissa ja sanovat pärjäävänsä varsin hyvin asiakkaiden kanssa koska on pätevä ja tietää miten pitäisi auttaa. Ja eikö kukaan ole harkinnutkaan yrittäjän uraa? Saa olla oma pomonsa, komennella muita eikä tule sitä pelkoa että tekee asian väärin koska itsehän sen päättää onko se väärin vai ei. Eikä voi sanoa että tössää puhelimessa puhumiseen koska se on ihan harjoitelluilla kaavoilla hoidettavissa; miten aloittaa, miten lopettaa jne. Paljon harjoittelua ja kerran kun sen taas sisäistää niin kauan se kestää.
Älkää nyt vaan valitko sitä rekkakuskin yötyötä vaan, koska pitää saada olla itsekseen. Tsemppiä niihin valintoihin ja älkää juoko kahvia, se stressaa :D
Kahvia pitää juoda että jaksaa hengittää.. Muuten on sanoisinko ylivoimaisen väsyneenä kokoajan..
Pakkasvarasto on hyvä paikka, siellä kun ei tarvitse edes toisten työntekijöiden naamoja nähdä kun on kasvot suojattu, ja työaikana ei tarvii sanoa mitään muille kun työ on ääni keräilyä.
Minä kokeilin kerran sellaista työpaikkaa, jossa laitetaan köysi kaulan ympärille tiukasti, ja toinen pää sidotaan kattoon, jonka jälkeen köyden varassa roikutaan. En saanut työpaikkaa..