nettiuskottomuus???

Tuntuu että kun kaikki on nähty ja koettu ruvetaan sitten pervoilemaan kun on jotenkin liika-annos saatu perversioista. Olen ihan järkyttynyt kun puheet nettikirjoittelussa miehillä usein paljastaa että omaa tyydytystä vaan haetaan loputtomiin. Naisesta ei ole mitään väliä kuka se siinä vastapuolena on.

Missä se toisesta huolehtiminen on? Eikö se että ojennan päivän lehden ja keitän kahvit, enää anna fiilikiä kenellekään?

Mitä tekemistä venäläisillä on uskottomuuden kanssa?
KAukaa haettu aasinsilta, en näe yhteyttä

No mie olen ratkaissut pulmat siten, että etin naiset netiltä, kun eukko vittuilee.
Joskus tietysti saa latingin kohdalleen netin avulla.

niinkö

Naisia voi etsiä niin moneen eri tarkoitukseen. Ystävää, seksikumppania, äitiä tulevalle lapselleen, vanhanpojan kaitsajaksi yms.

Ei siinä mitään pahaa ole jos etsii vaikka seksiseuraa. Ihminen on seksuaalinen olento. Tasapainoisen suhteen löytää vastoinkäymisten kautta, ei heti kannata päätyä vakavaan suhteeseen lyhyen nettiseurustelun perusteella.

En usko rinsessoihin, jokainen nainen pieree kun tulee tutuksi, siinä on rinsessat kaukana kun paukkuu.

ajat on muuttuneet ja ei enää paheksuta kun nainenkin hakee lyhytaikasta suhdetta, eikä kaipaa vakinaista kumppania, hyvä se et on tasa-arvo tässäkin jutussa :)

Nettiuskottomuus, vai netin kautta etsitty oikea uskottomuus.
En hyväksy uskottomuutta en miesten enkä naisten puolelta.
Mutta multahan sitä ei kysytä joten uskottomia löytyy.

Kurjissa oloissa elävät naiset kautta maailman hakevat tietä pois ja helpompaan elämään.
Meidän on tässä maassa niin helppo arvostella.
Enkä kyllä vaihtais oloani kenenkään kanssa, en muuten edes kenenkään suomalaisen.

Niin ja sitten vielä tuli mieleeni että jos mies etsii naisia netin kautta, niin täytyyhän siellä vastaavasti olla niitä naisia. Mahdollisesti just jonkun tyttöystäviä ja vaimoja. Taidetaan olla tasoissa.

Se ei kosketa minua, mutta jokainen taaplaa tyylillään. Jotain vikaahan suhteessa on, jos oma vaimo/mies ei kelpaa. Uskottomuutta oli jo ennen nettiäkin.

En yleistäsi tuota, että äly olisi miehillä alapäässä. Tuolla asenteella ei varmasti löydä itselleen kumppania, kun jo omissa asenteissa alentaa toisen.

Moni polo jää ikiaikaisesti kehittymättömäksi, jolloin ei pysty nauttimaan siitä mitä omistaa, vaan aina on lapsekkaasti tavoiteltava jotain.

Mitä, ei itsekään tiedä, kun mikään ei riitä täyttämään tyhjyyttä.

Sen verran palaan vielä aiheeseen. Tuntuu kummalliselta, että vuodesta toiseen kirjoitetaan samasta asiasta ja etteivät ihmiset opi sivuuttamaan, niitä miehiä ja naisia netissä, joilla ei koeta olevan puhtaat jauhot pusseissa.

Onko enemmänkin kyseessä se, että nämä naiset ja miehet, joista valitetaan, ovat sitten persoonaltaan hurmaavia? Etteivät kumppania etsivät kelpuuta niitä tavallisia, kunnollisia seuranhakijoita?

Ehkä jokaisen olisi syytä mennä itseensä ja miettiä sitä, mitä omilla viesteillään viestittää tai lukea tarkalleen se, mitä toinen viestittää. Keskittyä seuranhakutarkoituksessa sellaisiin ihmisiin, joilla on samat arvot ja asenne elämään.

Jos jokainen luopuisi omasta marttyyriudestaan, prinssin/prinsessan roolistaan ja ryhtyisi oman elämänsä herraksi/rouvaksi, niin oppisi sivuuttamaan kielteiset ilmiöt ja saavuttaisi sen, mitä todella haluaa.

Myös aloittajalle tsemppiä elämään ja toivottavasti saat omalta kohdaltasi elämän sellaiseksi, ettei tarvitse puuttua lieveilmiöihin.

Suurimman osan ajastani olen uskoton netille ja vehtaan livessä...

Mitä täällä ollaan mieltä sellaisesta, että kirjoitellaan netissä anonyymeinä, koskaan tarkoitustakaan tavata? Tällöin ulkonäöllä ei ole mitään väliä, tosin sen toisen sukupuolikin saattaa olla jotain muuta kuin on sanottu...

Vuosia kun kirjoitellaan kaikesta maan ja taivaan väliltä, saa kyllä toisesta selville yhtä toista. Myös sen jos se vastapeluri olisikin jotain muuta mitä on sanonnut olevansa.

Voisiko nettisuhdetta sanoa nettiuskottomuudeksi, jos kirjoittajilla on omat kumppanit kotona? Minä en näe asiaa niin, jos kirjoitan ajatuksistani toiselle sielun kumppanilleni, ei siinä voi olla mitään väärää. Tuo on vain tämän nettiajan versio kirjeenvaihtoystävästä!

Tosin uskottomuuden puolelle saattaa sitten mennä nettiseksi ja netissä kirjoittelu kyllä toisinaan voi liukua mitä ihmeellisimpiin kohtaamisiin!

Rahan takiahan mekin olemme lähteneet
tähän markkinatalouden onnenpyörään.
Eivätkö muut saisi? Miksi vain me?