pian täytän 30! Olin kaikkein onnellisin silloin kuin olin 19-20 ja suurimmalti osin sun ansiosta... Siksi onkin jossain mielessä tympeää muistella kun jossain vaiheessa jokin taho rikkoi totaalisesti meidän välit ja sai meidät jopa vihaamaan toisiamme! Oikeasti sinua rakastin anteeksi että piinasin ja roikuin sussa niin kauan vaikka tiesin että sulla oli joku mun vaan oli vaikea hyväksyä sitä... Vieläkin aina joskus sua muistelen ja jos joskus sut ohi mennen nään niin... Oli se vaan upeaa aikaa niin kuin taikaa en muuta sano! Unohdin itsenikin aivan kokonaan en välittänyt mitään omasta tilanteestani ku aattelin vaan sua niin paljon mulle merkitsit! Ehkä on hyvä vaan ettei me oikeastaan enää edes tunneta toisiamme koska se satuttas liikaa! Tämmöset terveiset siltä eräältä pöhköltä =)
Muistelin tässä elämääni
viel kerran m(n):lle
0101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.