Ja maksu menee joka vuosi ei ihme että maatilat vähenevät yllättäviä "pulia" alkaa esiintyä eri elintarvikkeissa. koko sysyteemi pitäisi rakentaa uudelleen ennen romahdusta, jossa turvattaisiin viljelijän tulot ja esim. lomaedut muun väestön tasolle. yksi asia on varma näin tämä ei voi jatkua..
Viljelijä maksaa 15000 siitä että saa
tuottaa ruokaa..
9106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onpa hienoa että vielä nykyaikana löytyy tuollaisia ryhmiä jotka toimivat täysin ppyyteettömästi ja jopa omaa etuaan vastaan ihan hyvän hyvyyttään vain tuottaakseen toisille ruokaa? Hatunoston arvoista pyyteetöntä toimintaa!
pakosta,,
-
-
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
-
Pulasta on ehkä liioiteltua puhua
yhdenkään elintarvikkeen kohdalla.
EU:ssa kun olemme, tavara liikkuud
vapaasti ja anta piut paut Suomen
tukijussien pulakikkailulle.
Asian huomaa tarkastellessaan
Suomen Tullin tilastoja.
Viime vuonna voin tuonti nousi
volyymiltaan 136 % edellisestä vuodesta.
Ja vielä tämän vuoden ensimmäisellä
kolmanneksella 38 %. Ei tule voista
pulaa tässä maassa, vaikka sitä ei
itse tuotettaisikaan.
Entäpä kananmunat sitten. Niissäkin
oli volyymin kasvu v. 2011 190 % ja
tämän vuoden ensimmäisellä kolmanneksella
volyymikäyrä ylöspäin peräti 440%.
Ei tullut munistakaan 'lakkoasetta'
tukijussille. Eikä pulasta tietoakaan.
Kaikkiaan elintarvikkeiden tuonti
(ilman alkoholia ja tupakkaa) oli
viime vuonna 3.231 milj. €, nousua
13 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Tänä vuonna tuonti kasvaa edelleen
10 % vauhtia. Mitenkähän en jaksa
olla yhtään huolestunut vouhotetusta
sianlihan loppumisesta. No, lihan osalta
tuonnin nousu on jo nyt 15 %.
Kinkkua riittää. Joulunakin.
Tukitalous on keskeinen tekijä millä millä varmistetaan ruokahuoltoa, tämä on jäänyt monelta provoilijalta huomaamatta..
Vuoden 1868 alussa nälänhätä oli suurimmillaan. Tammikuussa kuoli 8 000, helmikuussa 9 400 henkeä, maaliskuussa 14 500 henkeä, huhtikuussa 20 600 ja toukokuussa 25 200 ihmistä. Vuoden aikana kuoli yhteensä 137 700 henkeä. Pahimmin kärsivät Kuopion, Vaasan ja Oulun läänit sekä Turun ja Porin läänin pohjoisosat eli Satakunta.
Riittävä määrä siemenviljaa saatiin ostettua Itämerenmaakuntien (Viron ja Liivinmaan) vuoden 1866 sadosta, joka oli toimitettu jo Hollantiin, jossa se oli tarkoitus käyttää olutpanimoissa, mutta Adolf Wasenius ja valtionagronomi Forsberg ostivat 40 000 tynnyriä Itämerenmaakuntien ohraa Hollannista Schiedamin kaupungista. Ohratynnyrit päätettiin lähettää höyrylaivoilla Suomeen. Itämerenmaakuntien ohra oli tarkoitettu siemenohraksi, se oli epäpuhdasta ja sisälsi runsaasti myös ruohonsiemeniä. Tanskasta ja Etelä-Ruotsista ostettiin 6000 tynnyriä.Kevätkylvö päästiin tekemään ajoissa ja syksyn sadosta tuli hyvä Pohjois-Suomessa ja kohtalainen muualla Suomessa. Kesällä sää oli hyvä, ja sato onnistui, mutta kerjäläisten levittämät kulkutaudit tappoivat yhä ihmisiä. Nälkävuosien jälkeen Suomen maataloutta monipuolistettiin ja sekä infrastruktuuria että teollisuutta kehitettiin, jotta vastaavanlaiset nälänhädät voitaisiin tulevaisuudessa torjua tehokkaammin. Käytännössä maatalouden monipuolistuminen näkyi karjatalouden aseman parantumisena. Nälkävuodet lisäsivät kiinnostusta parempien kulkuyhteyksien kehittämisen, joka myötävaikutti rautateiden rakentamiseen.
Hyvä että palautit järjestyksen. Hyvä kotimaiset maanviljelijät. Raukat menkööt