Häiritseekö ketään muuta se, että perhe- ja perintöoikeudelliset oikeussäännöt keskittyvät hyvin pitkälti kaikkein harvinaisimpiin tapauksiin, mikä synnyttää ainakin minulla jos jonkinlaisia harhakuvia siitä, kuinka ihmiset pyrkivät kaikissa mahdollisissa käänteissä huijaamaan toisiltaan omaisuutta. Itse en pääse eroon siitä mielikuvasta, että jokaisella Suomessa syntyneellä lapsella on monta isäehdokasta, joita haastellaan ristiin oikeuteen milloin lapsen äidin ja milloin lapsen itsensä toimesta. Lapsen äiti haluaa isän rahat itselleen elatusavun muodossa ja lapsen isä pyrkii välttämään lapsensa taloudellisen auttamisen, jos se vain mitenkään on mahdollista.
Edunvalvojan ainoa tehtävä tuntuu olevan kaikin mahdollisin keinoin huijata mahdollisimman paljon omaisuutta päämieheltään ja avioliitto solmitaan käytännössä vain sen takia, että saadaan toiselta osapuolelta eron jälkeisessä osituksessa hirvittävät tasingot ja hyvällä tuurilla saadaan vielä toinen puoliso ajettua pois omasta asunnostaankin . Jokaisessa perinnönjaossa on tietysti kaikilla on sukset ristissä ja jokainen pesän osakas pyrkii joko väärentämään/pimittämään testamenttia tai vähintäänkin pistämään kapulaa rattaisiin jokaikisessä yhteishallinnon toimessa.
Kangas kertoi saatesanoissaan tuntevansa pelonsekaista sääliä pääsykoehakijoita kohtaan. Minä tunnen tällä hetkellä pelonsekaista sääliä suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.
(Ymmärrän tietysti, että lainsäädännön on huomioitava kaikki mahdolliset tilanteet riippumatta niiden harvinaisuudesta, mutta en silti pääse eroon tästä mielikuvasta)
Edunvalvojan ainoa tehtävä tuntuu olevan kaikin mahdollisin keinoin huijata mahdollisimman paljon omaisuutta päämieheltään ja avioliitto solmitaan käytännössä vain sen takia, että saadaan toiselta osapuolelta eron jälkeisessä osituksessa hirvittävät tasingot ja hyvällä tuurilla saadaan vielä toinen puoliso ajettua pois omasta asunnostaankin . Jokaisessa perinnönjaossa on tietysti kaikilla on sukset ristissä ja jokainen pesän osakas pyrkii joko väärentämään/pimittämään testamenttia tai vähintäänkin pistämään kapulaa rattaisiin jokaikisessä yhteishallinnon toimessa.
Kangas kertoi saatesanoissaan tuntevansa pelonsekaista sääliä pääsykoehakijoita kohtaan. Minä tunnen tällä hetkellä pelonsekaista sääliä suomalaista yhteiskuntaa kohtaan.
(Ymmärrän tietysti, että lainsäädännön on huomioitava kaikki mahdolliset tilanteet riippumatta niiden harvinaisuudesta, mutta en silti pääse eroon tästä mielikuvasta)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täytyy kyllä sanoa että kirjaa olen lukenut tuntikausia ja nyt vasta ensimmäisen kerran tulee mainitsemasi asiat tuolta näkökannalta mieleen :D
Pikkusielut ja nilkit pitävät monet juristit työllistettynä näissä asioissa. Mitä tekisimme esim. isyyslailla ja perintökaarella tai niiden tulkinnalla, jos ihmiset olisivat yhteistyökykyisiä? Kangas kuvailee elämän realiteetteja, ei muuta. Keskity ensin kirjan opettelemiseen, realiteetit tulevat yliopiston jälkeen.
perhe ja perintä oikeus on tosi helppoa