Tällä hetkellä ysillä keskiarvoni on 8,3. Kouluun panostamiseni on erittäin alhaisella tasolla, läksyistä teen noin 5%, jos satun kokeisiin lukemaan niin ainoastaan edeltävänä iltana, koulussa tunnit vietän toljottaen tyhjyyteen pohdiskellen universumin saloja... kykenen kyllä keskittymään opetukseen halutessani.
Tavoitteenani olisi lukiossa nostaa keskiarvo mahdollisesti jopa päälle ysin ja saada muutaman L:llän.
Tämän kevään aikana kokeilin muutamassa kokeessa lukemista muutamia päiviä ennen koetta (ehkä 20-40min per päivä), tulokset olivat kaikista 9 ja 10- väliltä, niissäkin aineissa joista ennen oli tullut tasaista seiskaa.
Että mitä mieltä olette? Jos siis tosiaan alan keskittymään kouluuni niin onko mahdollista nostaa keskiarvoa noin paljon? Mitä olen kuullut, niin numerothan yleensä lähtevät alamäkeen lukioon siirtyessä.
Motivaationi on erittäin korkealla, olen aina pärjännyt matikassa ja fysiikassa hyvin, erittäin hyvin. Olen onnellinen luontaisesta laskupäästä joka on minulle suotu.
Muistinikin tuntuu olevan kohtuullinen.
Ruotsin kappaleessa oli 50 sanaa (90% täysin vieraita minulle), kun aloin lukemaan niitä niin ensimmäisellä kerralla osasin kääntää niistä 6 kappaletta (A-ruotsin numero 5, se vaihtuu B:hen...). Puolen tunnin päästä huomasin jo osaavani 45 noista sanoista, jonka jälkeen lopetin.
Seuraavana päivänä luin samat sanat niin muistin niistä heti 35.
Kertokaas tuon niukasti kertovan tekstin perusteella onko jotain mahdollisuuksia saada se keskiarvo sinne yli ysiin (keskiarvolla ei ole itselle niin väliä, tuo ysi nyt on vain tuollainen hauska tasaluku..) ? Vastatkaa olettaen että kaikki tuossa yllä kerrottu pitää paikkansa, millään en voi sitä todistaa, toivon vain saavani asiallisia vastauksia.
Tavoitteenani olisi lukiossa nostaa keskiarvo mahdollisesti jopa päälle ysin ja saada muutaman L:llän.
Tämän kevään aikana kokeilin muutamassa kokeessa lukemista muutamia päiviä ennen koetta (ehkä 20-40min per päivä), tulokset olivat kaikista 9 ja 10- väliltä, niissäkin aineissa joista ennen oli tullut tasaista seiskaa.
Että mitä mieltä olette? Jos siis tosiaan alan keskittymään kouluuni niin onko mahdollista nostaa keskiarvoa noin paljon? Mitä olen kuullut, niin numerothan yleensä lähtevät alamäkeen lukioon siirtyessä.
Motivaationi on erittäin korkealla, olen aina pärjännyt matikassa ja fysiikassa hyvin, erittäin hyvin. Olen onnellinen luontaisesta laskupäästä joka on minulle suotu.
Muistinikin tuntuu olevan kohtuullinen.
Ruotsin kappaleessa oli 50 sanaa (90% täysin vieraita minulle), kun aloin lukemaan niitä niin ensimmäisellä kerralla osasin kääntää niistä 6 kappaletta (A-ruotsin numero 5, se vaihtuu B:hen...). Puolen tunnin päästä huomasin jo osaavani 45 noista sanoista, jonka jälkeen lopetin.
Seuraavana päivänä luin samat sanat niin muistin niistä heti 35.
Kertokaas tuon niukasti kertovan tekstin perusteella onko jotain mahdollisuuksia saada se keskiarvo sinne yli ysiin (keskiarvolla ei ole itselle niin väliä, tuo ysi nyt on vain tuollainen hauska tasaluku..) ? Vastatkaa olettaen että kaikki tuossa yllä kerrottu pitää paikkansa, millään en voi sitä todistaa, toivon vain saavani asiallisia vastauksia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Riippuu paljon monesta asiasta, esimerkiksi siitä, kuinka vaativia tämänhetkiset opettajasi ovat. Jos puhut totta ja opit panostamaan, on tuo hyvinkin mahdollista. Yleensä numerot tosiaan laskevat, mutta esimerkiksi omani nousivat, eivät kyllä noin paljoa, vain suunnilleen 0.2 numeroa. Tosin oma nostoni oli 9.4 -> 9.6 (ysin päättäri -> lukion päättäri), mitä on hankalampi kuin esim. 8.3->8.6. Eri asia sitten tuonne yli ysiin, tosin jos tuo panostamisjuttu pitää paikkansa, niin sitten tosiaan saattaa nousta.
En myöskään panostanut lukiossa mitenkään enempää, päin vastoin, etenkin nämä minulle epämieluisat pakolliset yksittäisten reaaliaineiden kurssit (HI, YH, PS...) menivät ihan muissa maailmoissa, mutta kyllä niitä kymppejä silti tuli. Jos olet tässä vaiheessa tuollaista 8.3-tasoa, kannattaa ainakin pari ekaa jaksoa panostaa, tehdä läksyjä ja kuunnella tunnilla ja katsoa mitä käy. Välttämättä edes sitä isompaa panostusta ei tarvita.
Jos luet laajaa matikkaa, niitä läksyjä kannattaa muuten oikeasti tehdä. Suurta panostusta ei vaadita, jutut "kolmen tunnin opiskelusta joka päivä" kuulostavat kyllä vähän liioitelluilta. Sellaiset ~puolisen tuntia noin kolmasti viikosta ( = läksyt) riittänee hyvin, etenkin jos sinulla on hyvä laskupää. Minulle se kumma kyllä kehittyi lukiossa -- yläasteen matikannumerot olivat tasoa 8-9, lukiossa abivuoden kurssit nostivat pitkän matikan kurssikeskiarvon yli 9.5:n. Tämä esimerkkinä siitä, että myös pitkän matikan numerot voivat nousta. Mutta läksyt tein, ja sanoisin että se kyllä kannattaa.
Nyt meni jaaritteluksi, pointti on kuitenkin se, että ihan mahdollista on.
Jos kerran et panosta koulussa ja keskiarvosi on silti 8,3, et todellakaan ole tyhmä. Sillä jo pääset lähes lukioon kuin lukioon. Kuitenkin lukio-opiskelu poikkeaa yläasteesta kuin yö ja päivä, joten keskiarvo tullee laskemaan melko reippaasti ilman panostusta. Siksipä lukio vaatii huolellista panostusta ja vaikka välillä v*tuttaa, se kannattaa. Mielestäni on melko turhaa nostaa keskiarvo peruskoulussa yli ysiin, paitsi jos tähtää johonkin eliittilukioon. Itsellä ei aikoinani ollut niin väliä, kunhan pääsin sellaiseen lukioon, jota kehtasi sanoa käyvänsä. Teepä nyt niin, että mene parhaimpaan opinahjoon, johon keskiarvollasi pääset ja pyri pitämään keskiarvosi lukiossa tuon ysin yläpuolella, mikäli mahdollista. Jatko-opintoja ajatellen on tärkeämpää menestyä lukiossa, ei ketään kiinnosta peruskoulumenestys.
Itselläni keskiarvo on noussut hieman lukiossa. Yläasteella kaikkien aineiden keskiarvo oli noin 9 (lukuaineiden 9,3). Tällä hetkellä keskiarvo on 9,15, mutta ensi viikolla on viimeinen koeviikko, ja uskon tuon luvun laskevan, mikä harmittaa. Liikunnasta ainakin tulossa 7..
Reaaliaineet ovat menneet hyvin, PAITSI minulle aina ongelmia tuottavat matikka ja fysiikka. Sain fysiikasta ihmeen kaupalla ysin päättötodistukseen, ja matikasta kasin. Nyt sain fysiikasta seiskan, mikä oli kyllä pettymys, mutta tyydyn siihen, sillä mieluummin korotan terveystiedon kasin. Kaikki muut reaalit paitsi fysiikka ja matikka (en kyllä tiedä, onko matikka reaali) ovat nyt kymppejä, ja myös saksa ja äidinkieli. Kokeisiin luen aina järjestelmällisesti, joten ilman työtä ei minun tapauksessani menesty. Tai en ole kyllä edes koskaan yrittänyt jättää lukemista viimeiseen iltaa , olen liian nipo. ;) Luen koeviikkoa varten joka päivä yhden kokonaisuuden, eli noin viikkoa ennen aloitan lukemaan ennen koetta.
Tässä jaksossa on kemiaa ja biologiaa :S aineet joita inhoan. Tosin onnistuin mantsassakin saamaan kokeesta 10-. Positiivinen suhtautuminen aineeseen ja mielenkiinto varmaan auttaa paljon.
Kirjoituksiinkin aion varmasti lukea niska limassa, aion kirjoittaa yhteiskuntaopin kakkosen keväällä. Olisihan se mahtavaa ainakin yksi L saada :)
Ei se lukiokaan vielä ihmeitä vaadi, mutta numeroita ei kyllä ilmaiseksi saa. Esimerkiksi fysiikassa yläasteella tarvittiin vain muutamaa kaavaa, nyt lukiossa opitaan joka viikko enemmän kaavoja kuin yläasteen oppimäärään kuuluu. Toki lukiossa on käytössä MAOL -taulukot, joten kaavoja ei tarvitse muistaa. Mutta ilman harjoittelua oikeaa kaavaa ei osaa valita.
asenteesta kiinni. yläasteella ka 7.8 ja lukiossa 9.0... t. syksyn abi
Muistan kun yläasteen OPO pelotteli meitä sillä, kuinka paljon lukiossa pitää päntätä ja nähdä vaivaa. Tein kuitenkin töitä paljon laiskemmin kuin yläasteella, ja pärjäsin mainiosti. KA nousi 8,5:stä 8,7:ään. Lukiossa kuitenkin alkaa keskittyä enemmän aineisiin, jotka kiinnostavat ja laiminlyödä muita. Sain esimerkiksi historiasta ja englannista pelkkiä kymppejä, mutta ruotsi tipahti kutosen paikkeille. Kirjoitin sitten 2 L:ää, yhden E:n ja yhden M:n.
Ei kannata ottaa turhia paineita, lukioaika on monen mielestä elämän parasta. Niillä tuloksilla ei tee loppujen lopuksi paljoa opintojen jälkeen, kunhan kaiken tekee ja ajallaan. Keskity minkä keskityt, äläkä unohda ottaa välillä rennosti ja osallistua oppilaiden koulunulkopuolisiin menoihin.
Muuten samaa mieltä, mutta
"Niillä tuloksilla ei tee loppujen lopuksi paljoa opintojen jälkeen"
Niin, ei varsinaisesti tuloksilla, eli niistä stressaaminen on sinällään turhaa, mutta kannattaa muistaa, että jos tulokset ovat hyvät, on yleensä myös oppinut jotain, ja opitulla asialla sitten tekeekin jo jonkin verran.