Järkyttää miten vanhuksille laitetaan lääkkeitä väkisin suuhun. Eikö ole luonnollista, että saa kuolla pois. Kenen edun mukaista on väkisin syöttää lääkkeitä ja ruokaa, ei ainakaan vanhuksen, jonka lähdönhetki on jo mennyt, mutta nämä idiootit lääkäri/hoitajat eivät päästä. Jo saattohoito vaiheessa olevalle annetaan ruiskulla liotetut tai murskatut lääkkeet poskeen väkisin, hyi hitto, mahtavat maistua pahalta. MIKSI??? Eikö pitäisi jokaisella olla arvokas vanhuus ja kuolema. Miksi pidetään väkisin hengissä lääkkeillä. Onko se arvokasta kun makaa sängyssä jopa vuosia toisten armoilla, ei muista ei ymmärrä. Asentohoitoa, syöttämistä kuivitusta, joskus jopa istumista hetken, katse ja pää tyhjänä, mutta kun sydän vielä lyö. Vanhus huutaa ja itkee hoitojen aikana, siinä ei hoitajan kauniit puheet auta. Mitä on saattohoito, minulla eri käsitys asioista, eikö pelkkä kipulääkitys riitä, sitä kivuliasta kuolemaahan me eniten pelkäämme. Näin ei tarvitse nostaa suomalaisten keski-ikää. Joskus tuntuu, että lääkärit ja lääkehoitoa toteuttavat hoitajat ovat niitä suurimpia pahoinpitelijöitä.
Arvokas kuoleminen
Loppu kidutukselle
11728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En ole alalla töissä, mutta olen samaa joskus miettinyt. Jos eläin olisi kuvatunlaisessa kunnossa, olisi sille annettu viimeinen piikki. On jännää että tässä suhteessa ihminen on armollisempi eläimelle.. Olisi hienoa jos terminaalipotilaille olisi mahdollisuus päättää itse milloin tuska on liian suuri. Saisivat keinot päättää päivänsä itse jos haluavat, sen sijaan että vääjäämättä kuihtuu pois tuskia kärsien.
En myöskään ymmärrä sitä että lopetetaan nesteytys, ja kuihdutetaan ihminen pois; vaikka se ihminen ei ulospäin näytä kipua, ei kukaan voi tietää millaista tuskaa nesteytyksen lopettaminen aiheuttaa.. Eikö olisi parempi antaa se viimeinen piikki myös ihmiselle?
" Mitä on saattohoito, minulla eri käsitys asioista, eikö pelkkä kipulääkitys riitä"
Eikö saattohoito juuri ole lähinnä kipulääkkeitä ja oloa helpottavaa hoitoa? Olen käsittänyt niin, että saattohoidossa ei enää varsinaisesti hoideta näitä parantumattomia sairauksia.
Tästä vaikeasta aiheesta lukisin mielelläni muidenkin näkökulmia.
Kyllä tätä hoitoalalla paljon mietitään ja vastaus ei ole helppo.. Selkeät, hyvissä ajoin (=täysissä järjissä ja voimissa) tehdyt tarkat hoitotahdot helpottaisivat paljon.. Lyhyesti on vaikea ottaa kantaa laajaan asiaan, mitä itsekin hoitajana olen lukemattomissa koulutus-kehityspäivissä miettinyt.
Nesteytyksen lopettamiseen kuitenkin haluaisin sanoa, koska olen huomannut, että se maallikolle on usein se näkyvin asia, mikä nostetaan esiin. Minusta on tärkeää ajatella sitä, että se nestehoito on monesti todella haastavaa hoitoa, se neste ei mene sinne suoneen itsestään.. Potilasta täytyy pistää useasti (suonet väsyvät hyvin sairaalla vielä nopeammin ja vanhat tippareitit tukkeentuvat), täytyy ottaa laboratoriokokeita, joista määritellään paljonko ja mitä nestettä laitetaan ja tärkeimpänä, jossain vaiheessa nestettä ei enää erity munuaisista, joten jos sitä laitetaan sisään, muttei saada ulos, tulee turvotuksia ja muita ongelmia (joita voidaan tehdä jos halutaan jatkaa nesteytystä, mutta se sisältää taas paljon muita toimenpiteitä..). Eli nestehoito ei ole mitään kevyttä ja helppoa, yksinkertaista hoitoa. Se aiheuttaa potilaalle paljon haittaa, ja haittojen hoitaminen voi taas vaatia lisähoitoja ja jossain vaiheessa täytyy siinäkin miettiä, mikä on potilaalle kivuttominta ja helpointa. Rajanveto on monella tapaa henkilöstä riippuvaa, potilaasta, hänen toiveistaan ja mahdollisuuksistaan ilmaista ne, lääkäristä, joka tekee hoitolinjaukset, omaisista, jotka voivat tarvita aikaa asian hyväksymiseen.. Ja kun rajoja voidaan tehdä melkein mihin kohtaan vaan..
En tiedä, en ole kokenut nesteytyksen lopettamista, mutta sen olen, että potilaat haluavat eroon kaikista letkuista. Kipua nesteytyksen lopettamisesta en ole nähnyt, mutta niinhän sanoitkin, ei se ehkä näy ulospäin.. Kivun hoitohan on minustakin yksi tärkeimpiä asioita saattohoidossa (joskus se voi olla henkinen ahdistus, hengenahdistus tms), kuten edellä onkin mainittu.
Itse hoitajana olen monesti joutunut keskustelemaan potilaiden kanssa kuolemasta ja siitä, miksi potilaalla ei ole valtaa lopettaa elämäänsä. Itse kannattaisin mahdollisuutta päättää tarkemmin omien hoitojen aloittamisesta tai lopettamisesta, vaikka se johtaisi kuolemaan nopeammin kuin tiettyjä hoitoja jatkamalla.
ei se hoitaja valitettavasti päätä potilaan lääkityksestä tai sen pois jättämisestä. Se kuuluu työhön ja on luvatonta oman tahtonsa mukaan toimia. Hoitajana työskentelen vanhusten parissa, ja tottaa joskus toivoisi jonkun pääsevän kivuitta jo parempaan paikkaan, eikä makaavan sängyssä vuosia. Useilla on ymmärrys ja taju tallella vaikka muuten olisivat kuinka toimimattomia..ei se ihmisestä ymmärtämätöntä tee..
Näin on, ja sitten kun on vielä huomioitava potilaan hoitotahto. Eikä meillä ole eutanasia oikeutta. Joissain tilanteissa se voisi todellakin olla paikallaan.
Hoitajien täytyisi myös käyttää diakonia palveluita ja diakonista työotetta ,tietenkin tarkistaen ensin potilaan uskonnollinen vakaumus, mutta nykyäänhän sekin puoli on usein huomioitu.
Joitakin hoitajia pelottaa saattohoitovaiheessa olen potilaan tila ja näin ollen koko diakonia unohdetaan hoitotyössä.
Muistakaamme, että vaikka kuinka vaikuttaisi sille, ettei potilas "olisi tajuton", hän saattaa kuulla ja puhukaamme hänen luona ollessaa sen mukaisesti...
Ja miten on kun selvässä tapauksessa jätetään ns. kunnollinen hoito ja lääkitys antamatta.
Miespuolisella dementiavanhuksella oli kuumeinen virtsatietulehdus. Laitettin vain suuhun tabletteina antibiootteja jotka ei tehonneet. Eikö olisi heti pitänyt viedä sairaalaan nesteytykseen ja tipan kautta antibiootteja ? Vanhus kuoli viikossa koska tulehdus levisi munuaisiin. Jokunen antibioottitabletti löytyi vielä suusta ikenistä kun suuta kostutettiin tipseillä. Eli ei ihme että ei tehonneet. No sittenpä lopetettiin lääkitys ja kuolemaa odottamaan.
Ei kaikki ole valmiita kuolemaan vaikka nyt sattuu vaikka demepotilas olemaan. Joskus tuntuu että yksi hailee vaikka kaikki vanhat kuolis pois, mitä väliä.
Tuossa tapauksessa on selkeästi määritelty hoidon tarve väärin! Sairaalahoito olisi tosiaankin ollut tarpeen. Lääkärihän se on ollut joka on hoito päätöksen tehnyt ja määrännyt lääkityksen. Onko sitten lääkärille kerrottu potilaan tila totuudenmukaisesti...
Niinpä, hoitajathan ne seuraa potilaan vointia eikä lääkäri näinollen kaikkea tiedä.
Hoitajat ja lääkärit kommunikoivat keskenään. Lääkärinkierrolla hoitaja kertoo lekurille havainnoistaan...
Eihän se ole mikään eutanasia, jos lopetetaan tietyt lääkkeet ja annetaan vain kipulääkitys. Eikä tosiaan kaikki ole samanlaisia tapauksia , vaikka vuodepotilaana ovatkin. Miksi suotta pitkittää toisen kivuliasta ja usein myös omaisille ahdistavaa elämää, ei kukaan halua vuositolkulla maata suu auki toisten armoilla. Mitä oikeuksia omaisilla on päättää läheisensä lääkityksestä ? eikö lääkäri voisi suositella omaisille lääkityksen lopettamista jos ei kerran mitään toivoa ole. Lääkärihän siinä päättää, mutta kuunteleeko omaisia.? Ja se mitä tarkoittaa saattohoito, tiedän tapauksia, joissa saattohoitoon on lääkäri antanut luvan, mutta jatkanut entiseen malliin sydän ynm. lääkkeitä, joita sitten hoitajat työntää väkisin potilaalle ruiskulla poskeen, tämä on mielestäni väärin, jos ihmisen keho on luonnostaan valmis lähtöön, niin miksi ei sallita luonnollista kuolemaa ? Se on aika ikävää katsottavaa tuo väkisin hoito. Huom, eutanasia on eri asia kuin luonnollinen kuolema. Aiemmin kirjoitettiinkin kuinka eläin saa arvokkaamman kohtelun, tosi on.
Kukas se on väittäny, että eutanasia tarkoittaa luonnollista kuolemaa tai lääkkeiden lopettamista?
Olin nuorena Ruotsissa, Tukholmassa 1960- luvun lopulla vanhainkodissa ja siellä olin osastolla, jossa oli vain sänkypotilaita ja heidät hoidettiin erittäin hyvin. Silloin ei tunnettu lausetta eutnasia ja ei ollut nesteytystä, vaan kaikki syötettiin ja pestiin joka päivä. Eivät joutuneet olemaan märissä vaipoissa, kuten nyt tuntikausia. Hoito oli erittäin hyvää. En ymmärrä tätä eutnasia keskustelua ollenkaan, että toinen menee ja lopettaa toisen ihmisen elämän. Ruotsissa silloin aikoinaan hoidettiin loppuun asti ja vanhuset menehtyivät lopulta eri sairauksiin ja etenkin kevättalvella kuoli paljon potilaita.