Elämä
on jälleen paljastanut
terävät kyntensä
ja upottanut
ne sydämeeni
kämmenellään peittänyt
silmäni
vääntäen pääni taakse
se pakottaa tottelemaan
ilman ehtoja
jatkamaan
ilman rakkautta
on jälleen paljastanut
terävät kyntensä
ja upottanut
ne sydämeeni
kämmenellään peittänyt
silmäni
vääntäen pääni taakse
se pakottaa tottelemaan
ilman ehtoja
jatkamaan
ilman rakkautta
Vastaukset 4
Vanhimmat
sydämesi kasvimaalla
kukoistit
uusine lajikkeineen valloitit
empijän ja kokelijan
hurmasit rakastamaan
kunnes tulivat sateet
liottivat hedelmäisen maan
kuljettivat pois mustina noroina viemäirin
maa kuin sydän
kaiken alku ja juuri
joka kesti hallaiset yöt
talvien painon
ei rakkautta joka jätti ...
sanoja niin hyvin sovitettuna
vaikka ero runoksi kasvonsa paljastaa
ja ei jätä edes toivoa
sillä sipuli ...
hyvä halogeeni !!!
Harvemmin ymmärrän mitä kirjoitat, nyt en sitäkään. Kiitos kun vaivauduit.
Pidin runosi kovasta kirkkaudesta, armottomuudesta. Sitä se on, elämä. Jotkut runoilijat kirjoittavat runonsa hämärästi, saadakseen ne näyttämään syvällisiltä. Selkeys on parempi. Kirkkaus täydellistä.
Vastauksestasi kiitos. Poikkeuksellisesti käytän lainasanoja
"Vain kun paljain käsin poimii tähtiä
tietää kivun ja kirkkauden
että kuuluvat yhteen"
H. Siikala