APUA, toinen kissa sekaisin ja hyökkäilee!

hei. ihan ensi onko ne killit leikattu ja kumpia ne on?

Jos kissasi ovat leikkaamattomia niin varmasti tulee tappeluita, rauhoittuvat kun leikkautat. Arempi kissa helpommin säikkyy ja muistaa kauan. Itselläni hyvin arka kissa ja on käynyt päälle kun säikähti jotain. Anna kissa olla omissa oloissaan silloin kun se pälyilee, äläkä koske, juttelet rauhallisesti ja teet askareesi kiinnittämättä enempää huomiota, pikkuhiljaa pitäisi rauhoittua, aikaa kyllä vie ja monta kertaa tulee takapakkia. Oma kissani kun alkoi murista ja sähistä niin jätin sen rauhaan ja päivien kuluttua aloin vähän leikittää ym. hidasta oli ennenkuin yhtään tuli lähemmäs. Ole vain itse rauhallinen.

Kissat on leikattu.

Tilanne meni niin, että kissat olivat erillään pari päivää. Feliway oli käytössä, sekä haihdutin että suihke. Myös serene um ja zylkene tulevat olemaan käytössä nyt meillä jonkin aikaa. Lähdimme sitten matkalle. Tämä aggressiivisempi on pelokkaampi, joten siksi varmasti hyökkäileekin.

Metrossa tuli hätäkakka ja -pissa(jatkossa kuljemme taksilla) mutta junassa tapahtui iloinen tapahtuma: toinen kissa meni toisen koppaan, ja olivat ystäviä sen jälkeen. Perillä hyvä meininki jatkui, vain yksi pieni konflikti oli, mutta se meni ohi nopeasti.

Sitten tapahtui asia, jota minä säikähdin ja toinen kissa säikähti sitä ja toinen siitä hyökkäi toisen kimppuun. Yritin myös puhua rauhoittavasti, ja kissa jäikin aikalailla murina/sähinä asteelle.

No pari päivää taas eristystä, toisena päivänä oli vielä sähinää kun näytin ikkunasta toisen naamaa, mutta sitten kun hännän viskominen ja skrappina olo väheni, teimme uuden reissun. Ehkä kissat tottuisivat toisiinsa kotonakin jos laittaisin ne omiin koppiin, mutta pelkään niin tuota sähinä/murina-tilannetta että halusin kokeilla tätä vielä. Ajoimme pienen lenkin autolla, ja sitten näytin kissoja kopasta toisilleen. Ei murinaa. Sitten päästin aremman autoon vapaaksi ja kissa kiipeili pelokkaan kopin päällä, ei vieläkään mitään. Sitten ulkoilimme hieman valjaissa ja kissat eivät olleet moksiskaan toisistaan, vierekkäin söivät ruohoa.

No tulimme kavereina kotiin mutta miten kävikään, lautanen tippui lattialle ja meni rikki ja taas sutina ja kissa hyökkää. Mutta tämä oli jo aika lievä tilanne. Tämä oli eilen ja nyt ovat taas rentoja ja hyväntuulisia joten teemme uuden yrityksen ulkona. En tiedä olenko ihan hullu kun tällälailla reissaamalla totutan kissoja toisiinsa.

Olen ihan romuna tämän asian vuoksi, olen sairastunut varmaan stressin vuoksi ja joudun syömään nukahtamislääkkeitä enkä pysty syömään. Yritän olla rento mutta vaikeaa se on kun koko kroppa on stressissä. Kissat tietenkin hermostuu enempi jos minä hermostun. Olen väsymyksestä johtuen yliherkkänä.

Kirjoitan tämän siksi jos vaikka joku saisi apua. Myös incat-foorumilla on kokemuksia vastaavista. Useimmat tilanteet ovat kuitenkin selvinneet ok vaikka meinaa kyllä mennä usko siitä että voisi vielä elää normaalia elämää. On piinaavaa kulkea asunnossa koko ajan ovia sulkien. Onneksi en asu yksiössä, olisi kyllä ollut mahdoton tilanne.

Jatkossa pitää välttää kovia ääniä. Kissaa ei saa torua missään nimessä vaikka hajottaisi keittiön.

Nyt lähden totutusharjoitukseen.

Jatkan kirjoittelua, jos vaikka jollekin olisi hyötyä. Otamme mallia tällaisesta:

http://www.incat.fi/Kissatietoa/Kissaahankkimassa/Kuinkasopeutankissattoisiinsa.aspx

Jouduin toisen kissan kanssa olemaan poissa 3 viikkoa. Kun palasimme, tein niin että vaihtelin kissoja huoneista toiseen, niin ne tottuivat toistensa hajuihin, eivätkä kyllä olleet niistä moksiskaan. Sitten aloin syöttämään niitä niin että ovat oven molemmin puolin. Siitä ne sitten intoutuivat haistelemaan ja kurkkimaan oven alta toisiaan.

Seuraavaksi sain oveen verkko-oven. Olen nyt välillä raotellut oikeaa ovea niin, että saavat verkko-oven kautta näköyhteyttä. Tämä alkuun hyökkäilevä kissa on ollut kanssani samalla puolella ja olen samalla leikkinyt sen kanssa ja puhunut sille. Välillä se on sähissyt, välillä vaan kiinnostunut, mutta hyökkäyskanta on siis jäänyt jo unholaan. Ehkä se myös kaipaa kissakaveriaan. Seuraavaksi aion välillä pitää ovea enempi auki. Välillä annan kissojen olla rauhassa oven luona, äsken ne jo tuijotti toisiaan ilman sähinää, tosin toinen kissa oli kauempana huoneen toisessa päässä. Siis toinen kissa on ihan rauhallinen onneksi, ja tämä kaikki on ollut vaan tämän yhden kissan ongelmakäytöstä.

Jos jollakulla tulee vastaava tilanne niin suosittelen tuota verkko-ovea.

Kerron lisää myöhemmin miten käy. Tässäpä se juhannus meneekin. Onneksi on lomaa vielä monta viikkoa edessä ja mahdollisuus olla tässä isommassa asunnossa.

Ei kissasi ole mennyt sekaisin, vaan se on säikähtänyt jotakin kovaa yht'äkkistä ääntä. Meillä on kaksi kissaa ja samoin ne käyttäytyivät pentuna. Jokin kova kolaus tai vastaava, niin olivat toistensa kimpussa. Eräs tapaus sattui eräänä kesänä, kissat kulkevat parvekkeen kautta ulos (ensimmäinen kerros, noin 60cm korkeudella maasta). Toinen oli jo maassa, kun sitten toinen hyppäsi jo maassa olevan viereen, niin silloinkos sähinä ja pieni tappelu alkoi. Melkein heti ne sitten rauhoittuivat ja olivat kuin ei mitään olisi tapahtunut. Kissojen taholta voi odottaa mitä tahansa ja ei se ole kuin tervettä toimintaa. Iän karttuessa ne rauhoittuvat kuten ihmistenkin suhteen on.

Kerron vielä tämän hetkisestä tilanteesta jos joku saisi apua.

Kissat olivat melkein koko kesän eri osoitteissa, sillä asuntoni oli sellainen että niitä ei voinut jättää eri huoneisiin. Nyt olen muuttanut ja sain molemmat kissat vihdoin tänne. Kyllä on ollut kurja kesä ilman toista kissaa! Nyt ollaan tutusteltu niin että tämä hyökkäilevä kissa on ollut valjaissa, ja kissat jo viihtyvät yhdessä, leikin lelulla ja harjaan niitä molempia, ja ne jopa puskevat toisiaan. Ilman valvontaa en ole niitä jättänyt yhteen, töiden ajaksi laitan ne eri huoneisiin.

Pelkäävä/hyökkäilev kissa saattaa säikähtää jotain ääntä ja alkaa sähisemään toiselle kissalle, mutta rauhoittelen vaan sitä ja jatkan leikkiä, niin tilanne menee ohi. Myöskään toinen kissa ei saa yllättää yhtäkkiä esim. nurkan takaa, tuli kamala huuto. Mutta tilanteet menee onneksi nopeasti ohi. Nukutaan yöllä myös vielä eri huoneissa. On vielä uusi tilanne kun muuttoa pitää hieman tehdä eikä ehditä kunnolla oleilemaan kissojen kanssa. Feliway ja zylkene on taas käytössä.

Meillä on monet monet kerrat matkustettu aina lomilla tädin luokse jossa on kaksi kissaa,. Minulla on kaksi kissaa. Alussa on yhtä sähinää ja vähältäpiti kissatappelua, melkoista yhteenottoa vuorokausi ainakin. Kynttä miltei käytetään ja kunnon rähinämourut on yötäpäivää. Sitten helpottaa ja konsti on seuraava: hyvää kuha- tai haukifilettä pakkasesta ajoissa sulamaan, sitä sitten ruoditaan ja annetaan pikkuinen siivu vuorotellen jokaiselle kissalle. Siinäpä nämä tappelevat kissat unohtavat piakkoin tappelunsa (mitä nyt välillä sähinää) mutta herkkuruoka kiinnostaa enemmän, ja siinä ruokaillessa he huomaavat olevansa samaa laumaa.
Sähinää ja rähinää voi jatkua 3-4 päivääkin, mutta ajan oloon vierailut helpottavat. Tästä meillä on useamman kymmenen vuoden kokemukset eri ikäisillä kissoilla. Osa on jo nukkunut pois ja uusia on tullut perheisiimme :)

Teksti on jo vuodelta 2012, mutta kertoo hyvin siitä kuinka kissat hermostuvat kun omistaja hermoilee.

Meillä kissa meni hitaasti pitkin lattianrajoja vaanien ja hakkasi kynsillään esimerkiksi repun hihnaa tai laatikonpohjia kun naapurissa joku oli porannut seinää ja kissa herännyt siihen. Kun yritin silittää, niin kissa pomppasi puolitoista metriä ilmaan kuin sähköiskun saaneena ja täydessä puolustusvalmiudessa.

Säikähdin kissan reaktiota koska se oli niin outo, mutta pian tajusin että kissa pelkää, yrittää voittaa pelkonsa ja yrittää etsiä äänen aiheuttajaa ja tappaa sen.

Minä juttelin kissalle ja muutoinkin asuin niinkuin ennenkin. Kissa ei kuitenkaan rauhallisesta juttelusta perusta, vaan toiminnasta. Esimerkiksi kun kissa hyökkäsi ja kynnellä iski irtonaiseen kengännauhaan, eikä missään leikkimistarkoituksessa, minä hyppäsin nauhan päälle ja poljin sen leikisti hengiltä. Kissa ihmetteli vieressä ja samantien jätti nauhan rauhaan. Sitten kun kissa vaani isoa kassia, iskien kyljessä olevaa oravan kuvaa, minä tulin väliin, kaappasin kassin ja katsoin sen sisällön välittämättä kissasta. Kissa ihmetteli vieressä kun minä kolusin rohkeasti aina kaikki paikat mitä kissa vaaniskeli ja lopulta se rauhoittui eikä miettinyt enempää vaaroja kun osoitin sille että minulta löytyy rohkeutta ja että kissa voi tulla minulle kantelemaan jos joku yrittää sille vittuilla.