Parisuhteessa elämisestä :)

Mitenhän aloittaisin.. Olen pieneltä paikkakunnalta, enkä tunne/tiedä täällä paljoakaan bi-naisia. Olisi mukava saada samanhenkisten juttuseuraa. Olen kyllä parisuhteessa, onnellisessakin sellaisessa naisen kanssa :) En siis hae mitään seksiseuraa, tai muutenkaan romanttisessa mielessä. Olisi vain kiva jakaa täällä ajatuksia, mutta en ole löytänyt täältä vielä itseäni koskevaa keskustelua..

Kerron lyhyesti meidän tarinan. Olimme noin parikymppisiä kun löysimme toisemme. Molemmat olivat seurustelleet vain oikeestaan poikien kanssa. Tapasimme sattumalta samoissa piireissä ja tulimme samantien toimeen erittäin hyvin. Meistä tuli todella läheiset ystävät lähes heti. Kuukauden verran olimme olleet päivittäin yhteydessä, kunnes huomaisimme olevamme mustasukkaisia toisistamme... Niinpä minä otin härkäsarvista yksi kaunis päivä ja kysyin häneltä suoraan, onko tämä enemmän kuin kaveruutta. ja hän myönsi. :) Meni puolivuotta kunnes tyttöystäväni muutti luokseni.. ja nyt tänä päivänä olemme asunnonomistajia. Eli tässä yhteistä tulevaisuutta suunnitellaan ja tehdään :)

Nyt olemme pohtineet kihlausta.. siis kihlautua vaiko eikö.. kun kuitenkaan tällä hetkellä avioliitto ei ole mahdollista!? Mietteitä ja ajatuksia kaivataan :) ja jos on samanlaisia tarinoita, niin kertokaahan toki.
3213
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Voihan aina paremman puutteessa rekisteröidä parisuhteen. Juridisesti saa suuren osan avioliiton etuja, ja seremoniapuolen voi järjestää mieleisekseen. Mikään ei estä kihlautumasta sitä silmälläpitäen, tai uutta avioliittolakia odotellessa.

Ei kovin romanttinen kommentti, mutta yhteisen asunnon omistaminen on niin iso juttu, että raha- ja muut asiat kannattaa hoitaa kaikkinensa fiksusti, jos jotain ikävää joku päivä vaikka tapahtuu.

Äänestä

Kuulostaa siltä että teillä on mukavanoloinen parisuhde. Se on aina plussaa että edetään mielummin hitaasti ja varmasti, kuin että lyödään hynttyyt yhteen liian nopeasti. Miettikää vielä sitä kihlaustakin tarkkaan, eihän silläkään mikään kiire ole, menette kihloihin sillon kun molemmista tuntuu TODELLA siltä. :) Kannattaisin vielä odottelemaan... elätte vähän lisää arkielämää jne. Mutta teidän päätöshän se on, jos siltä tuntuu niin go for it! :)

Äänestä

No puhuttiinkin silloin kun asunto ostettiin, että tämä on suuri askel, ja siitähän se isoin paperisota syntyy jos ero tulee. Mutta toivotaan, ettei niin käy... Minunkin mielestä elämme aika tasapainoisessa suhteessa, ja sinänsä kaikki on nyt hyvin. Mutta jotenkin se asia kutkuttaa.. :) Mutta asia joka tässä eniten jarruttaa on se, että haluamme molemmat kantaa sormusta joka tilanteessa. Ja täällä paikkakunnalla se ei aina ole helppoa.. Minä olen vaihtamassa työpaikkaa, enkä halua, että minua siellä heti leimataan. (nykyisessä työpaikassa kaikki tietävät ja se olisikin helppoa) ja haluamme myös, että läheisemme ovat aidosti onnellisia meidän puolesta kun kihlaudumme...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


erica89 kirjoitti:

Mitenhän aloittaisin.. Olen pieneltä paikkakunnalta, enkä tunne/tiedä täällä paljoakaan bi-naisia. Olisi mukava saada samanhenkisten juttuseuraa. Olen kyllä parisuhteessa, onnellisessakin sellaisessa naisen kanssa :) En siis hae mitään seksiseuraa, tai muutenkaan romanttisessa mielessä. Olisi vain kiva jakaa täällä ajatuksia, mutta en ole löytänyt täältä vielä itseäni koskevaa keskustelua..

Kerron lyhyesti meidän tarinan. Olimme noin parikymppisiä kun löysimme toisemme. Molemmat olivat seurustelleet vain oikeestaan poikien kanssa. Tapasimme sattumalta samoissa piireissä ja tulimme samantien toimeen erittäin hyvin. Meistä tuli todella läheiset ystävät lähes heti. Kuukauden verran olimme olleet päivittäin yhteydessä, kunnes huomaisimme olevamme mustasukkaisia toisistamme... Niinpä minä otin härkäsarvista yksi kaunis päivä ja kysyin häneltä suoraan, onko tämä enemmän kuin kaveruutta. ja hän myönsi. :) Meni puolivuotta kunnes tyttöystäväni muutti luokseni.. ja nyt tänä päivänä olemme asunnonomistajia. Eli tässä yhteistä tulevaisuutta suunnitellaan ja tehdään :)

Nyt olemme pohtineet kihlausta.. siis kihlautua vaiko eikö.. kun kuitenkaan tällä hetkellä avioliitto ei ole mahdollista!? Mietteitä ja ajatuksia kaivataan :) ja jos on samanlaisia tarinoita, niin kertokaahan toki.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu