ja mietin, keitä kutsuisin -pienet juhlat ovat näköjään tulossa. Kummitäti, jonka kanssa olin aikoinaan hyvä ystävä, ei ole nähnyt lastani 6:teen vuoteen ( ollut niin kiireinen ) -tosin synttärikortteja on välillä lähettänyt.
Eli kummilapsi ja kummi ovat toisilleen aikamoisen vieraita. Nyt mietin, kutsuisinko hänetkin lapseni konfirmaatioon? Tässä tapauksessa kummius ehkä on jo jonkinlainen pakkovelvollisuus, enkä haluaisi, että lastani on "pakko" muistaa. Tuntuu oudoltakin pyytää häntä, en usko hänen oikeasti haluavan tulla juhliin, vieraiden sukulaisteni joukkoon. Voisi kuitenkin olla epäkohteliastakin olla kutsumatta häntä? Vielä en siis tiedä, kutsunko vai enkö..huokaus.
Harmi, että meni näin, kummius kuitenkin useimmille tärkeä asia. Onneksi on yksi kummi jäljellä, joka on apuna konfirmaation siunauksessa.
Eli kummilapsi ja kummi ovat toisilleen aikamoisen vieraita. Nyt mietin, kutsuisinko hänetkin lapseni konfirmaatioon? Tässä tapauksessa kummius ehkä on jo jonkinlainen pakkovelvollisuus, enkä haluaisi, että lastani on "pakko" muistaa. Tuntuu oudoltakin pyytää häntä, en usko hänen oikeasti haluavan tulla juhliin, vieraiden sukulaisteni joukkoon. Voisi kuitenkin olla epäkohteliastakin olla kutsumatta häntä? Vielä en siis tiedä, kutsunko vai enkö..huokaus.
Harmi, että meni näin, kummius kuitenkin useimmille tärkeä asia. Onneksi on yksi kummi jäljellä, joka on apuna konfirmaation siunauksessa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Turha vieraantumisesta on pelkästään kummia syyttää. Itse lopetin yhteydenpidon kummilapseeni, kun tuntui, että lapsen äiti piti minua ilmaisena lapsenlikkana omien menojen vuoksi ja esitti lahjatoiveet lapsensa puolesta. Tunsin itseni hyväksikäytetyksi. Koskaan he eivät esim. vierailleet luonani vaan aina minä olin se, joka kävi heillä.
kummia syyllistää, vaikka sen vaikutelman varmaan helposti sai. Tämä kummi on rakas ystäväni -vaikkemme ole nähneet aikoihin- ja oli aiemmin kovin kiinnostunut lapseni asioista. Olen vaan itsekseni mietiskellyt, merkitseekö kummius vielä hänelle jotakin -haluaako tulla juhliin.
Ikävä, että sinulla noin ikävä kokemus takana, kummius ei ole sitä, että käytetään kummia hyväksi tai pyydetään lahjoja.
Kyllä ei ole oikein, että kummia käytetään lapsenlikkana ja lahjan tuojana, voihan sitä lahjoja ostaa, mutta ei vanhempien toiveesta, vaan lapsen
Meillä kävi niin, että kutsuin kummin joka ei ollut nähnyt poikaa varmaan yli 10 vuoteen, sanoin että olit ristiäisissä ja nyt olisi vuorossa rippijuhlat ja kummi oli tosi otettu kutsusta, ja hän tuli rippijuhliin, jokainenhan itse päättää sen tuleeko vai ei.
että noinkin pitkän ajan jälkeen ilahtui kutsusta :). Ehkä turhaan olen asiaa liikaa mietiskellyt, lähetän kutsun ja on tervetullut jos tulee.
Ehkä ystäväsi potee myös syyllisyyttä siitä, että ei ole pitänyt yhteyttä... Tämähän voisi olla hänelle hyvä tilaisuus luoda yhteys uudelleen. Elämäntilanteet muuttuvat jne... Jos hän on hyvä ystäväsi, kutsu ihmeessä.