Lentoturvallisuus on erittäin tärkeä asia, mutta kyllä turvatarkastuksessa täytyy tolkku olla. Edes teuraskarjan lakiin kirjatut käsittelymääritykset tarkastettavien suojaksi. Lopultakin se on pieni prosentti matkustajista, joilta löytyy jotain hälyttävää. Tarkastaja on asiakaspalvelija, ei 1970-luvun venäläinen tullivirkailija.
Vasen jalkani on vammautunut ja siihen on operoitu ”metallia”, mikä aiheuttaa joskus (joskus ei) turvatarkastuksessa hälytyksen. Minulla ei ole mitään luontevaa, asiallista turvatarkastusta vastaan. Olen ulkomailta palatessani joutunut turvatarkastuksiin, ne on hoidettu todella ihmisarvoisesti ja hienotunteisesti ja jopa kiitetty kärsivällisyydestä.
En yrittänyt millään tavoin laistaa turvatarkastusta, mutta uskaltauduinpa niin röyhkeäksi, että mainitsin jalastani. Melkoinen virhe. Parempi olisi ollut pitää suunsa visusti kiinni. Olen 70 vuoden tuntumassa oleva naisihminen - lainsuojaton terroristiepäilty.
Kun turvatarkastuksen tekijä yritti ujuttaa kätensä rintaliiveihini puseron läpi ja kouraisi, huomautin kopeloinnista. Iso virhe. Hän keskeytti turvatarkastuksen, koska en ollut rauhallinen. Tarkastusta ei jatkettu ennen kuin suostuin tuijottamaan häntä silmiin, kun hän jatkoi kopelointia. Nähtävästi nöyryyttäväksi tarkoitettua tarkastusta ei voinut jatkaa, jos katsoin sivuun.
Kun tarkastaja työnsi kätensä haaraväliini ja vatkasi siellä, tyydyin enää hymähtämään. En taaskaan ollut rauhallinen ja seurasi keskeytys (ts. simputusta), jolloin tajusin, että en pääse koneeseen, jos hän ei saa peuhata haluamallaan tavalla. Minulle tuli kummallinen tunne, jota en tässä erittele tarkemmin, en halua käräjille.
Lopuksi tarkastaja huuteli perääni – oikein kahteen otteeseen – hauskan matkan toivotuksia voitonriemuiseen sävyyn. ”Eipä sinulta mitään löytynyt, mutta täällä minä teen, mitä lystää”.
En tarvitse gynekologisia palveluksia lentoasemalla. Tosin ei yksikään alan lääkäri ole yltänyt ko. törkeilyn tasolle, ei liioin miespuolinen kumppani nuoruuteni päivinä.
Malagan lentokentällä näin miespuolisen matkustajan tarkastuksen. Tarkastettava ja tarkastaja erosivat kohteliaan ystävälliseen sävyyn. Tarkastaja jopa heitti hymyillen suomeksi ”kiitos”. Suosittelen opintomatkaa.
Tietysti voitaisiin ajatella Vantaan kannalta lokoisampaakin vaihtoehtoa, etteivät matkustajat häiritsisi ja vaatisi asiakaspalvelua: Matkustajat Vantaalle, käteen lomavideo kohdemaasta ja kunnon rahastus, sitten kotiin katselemaan videota. Näin vältytään lähtöselvityksiltä, turvatarkastuksilta ja matkustajien ja rahdin kuskaamiselta. Ja mikä parasta, voitaisiin sitten valittaa lomautuksista ja irtisanomisista.
Vasen jalkani on vammautunut ja siihen on operoitu ”metallia”, mikä aiheuttaa joskus (joskus ei) turvatarkastuksessa hälytyksen. Minulla ei ole mitään luontevaa, asiallista turvatarkastusta vastaan. Olen ulkomailta palatessani joutunut turvatarkastuksiin, ne on hoidettu todella ihmisarvoisesti ja hienotunteisesti ja jopa kiitetty kärsivällisyydestä.
En yrittänyt millään tavoin laistaa turvatarkastusta, mutta uskaltauduinpa niin röyhkeäksi, että mainitsin jalastani. Melkoinen virhe. Parempi olisi ollut pitää suunsa visusti kiinni. Olen 70 vuoden tuntumassa oleva naisihminen - lainsuojaton terroristiepäilty.
Kun turvatarkastuksen tekijä yritti ujuttaa kätensä rintaliiveihini puseron läpi ja kouraisi, huomautin kopeloinnista. Iso virhe. Hän keskeytti turvatarkastuksen, koska en ollut rauhallinen. Tarkastusta ei jatkettu ennen kuin suostuin tuijottamaan häntä silmiin, kun hän jatkoi kopelointia. Nähtävästi nöyryyttäväksi tarkoitettua tarkastusta ei voinut jatkaa, jos katsoin sivuun.
Kun tarkastaja työnsi kätensä haaraväliini ja vatkasi siellä, tyydyin enää hymähtämään. En taaskaan ollut rauhallinen ja seurasi keskeytys (ts. simputusta), jolloin tajusin, että en pääse koneeseen, jos hän ei saa peuhata haluamallaan tavalla. Minulle tuli kummallinen tunne, jota en tässä erittele tarkemmin, en halua käräjille.
Lopuksi tarkastaja huuteli perääni – oikein kahteen otteeseen – hauskan matkan toivotuksia voitonriemuiseen sävyyn. ”Eipä sinulta mitään löytynyt, mutta täällä minä teen, mitä lystää”.
En tarvitse gynekologisia palveluksia lentoasemalla. Tosin ei yksikään alan lääkäri ole yltänyt ko. törkeilyn tasolle, ei liioin miespuolinen kumppani nuoruuteni päivinä.
Malagan lentokentällä näin miespuolisen matkustajan tarkastuksen. Tarkastettava ja tarkastaja erosivat kohteliaan ystävälliseen sävyyn. Tarkastaja jopa heitti hymyillen suomeksi ”kiitos”. Suosittelen opintomatkaa.
Tietysti voitaisiin ajatella Vantaan kannalta lokoisampaakin vaihtoehtoa, etteivät matkustajat häiritsisi ja vaatisi asiakaspalvelua: Matkustajat Vantaalle, käteen lomavideo kohdemaasta ja kunnon rahastus, sitten kotiin katselemaan videota. Näin vältytään lähtöselvityksiltä, turvatarkastuksilta ja matkustajien ja rahdin kuskaamiselta. Ja mikä parasta, voitaisiin sitten valittaa lomautuksista ja irtisanomisista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mee nyt typerys pakkaamaan se lapsi ruumaan äläkä hölmöjä suttaile.
70 v akkaa ei tullin pojat kopeloi. Sievemmätkin joutuu naiste tutkittavaksi eikä sitä julkisesti tehdä.
Ilmeisesti viiraa aika pahoin kun ett osaa kehitellä älyllisempää.