haastattelu + jännitys

Lilli_T kirjoitti:

Opettajakoulutuksiin ja muihin sosiaalisen työn koulutuksiin on valintakokeen lisäksi haastattelu. Sekös jännittää! Itse olin ihan sekaisin, kylmää hikeä pukkaa ja tärisyttää ja maha on ihan kiprulla, siinä vaiheessa, kun mut huoneeseen kutsuttiin. Siksi ajattelin kirjoittaa oman kokemuskeni, että siitä ois jollekin muulle jännittäjälle apua. :)

Haastattelu meni jotakuinkin näin:

Miltä tuntuu nyt?
- sanoin että jännittää, kun on niin tärkeä juttu mulle, mutta innostunut olo myös

Mitä kuuluu muuten kevääseen? Missä vietät kesän?
- näillä oli kai tarkoitus keventää tunnelmaa, kun sanoin, että jänskättää, mutta en tajunnut sitä, vaan aloin kertoa opintojeni etenemisestä, miten asun jne... no, kai se oli ihan ok.

Millaista aiempaa työkokemusta on? (aika hurja kysymys, eihän monella ole mitään! varsinkaan opettajana! pojilla voi olla sivarista...)
- kerro kaikki mahdollinen isosesta jumppaohjaajaan
- kerro, mitä opit ryhmän ohjauksesta ym. miten saa ryhmän haltuun ym.

Mitkä ovat tärkeitä arvoja?
- älä sano tasa-arvo (viittaa feminismiin) vaan yhdenvertaisuus!
- rehellisyys
- oikeudenmukaisuus
- työ, perhe, terveys jne...

Mitä arvokasvatus käytännössä on?
- toimii itse esimerkkinä (en itse tajunnut sanoa ees tätä...)
- pieniä arjen tekoja
- mitä tähän ois keksiny vastata?! tässä mulla meni vähän jauhot suuhun... :(

Millainen olet työyhteisön jäsenenä?
- sanoin, että ideoiva ja järjestän mielellään kaikenlaista toimintaa, viittasin aine- ja opiskelijajärjestötoimintaan.
- toimiva, avoin ja luotettava työyhteisö on ihan hirvittävän tärkeä juttu
- tätä pitäs miettiä tarkemmin, mitä tähän oikeen vois sanoa!

Miten toimit, jos olisi oikein tulehtunut konfliktitilanne?
- olisin sovittelijana, yrittäisin ymmärtää molempia ja saada heidät ymmärtämään toisiaan
- asioihin on puututtava, ei auta jäädä selän taakse päivittelemään
- ois pitäny sanoa myös, että siksi toimiva työyhteisö on äärimmäisen tärkeä, että silloin, kun sitä apua oikeasti tarvitsee, niin silloin on jo liian myöhäistä alkaa solmimaan luottamusta.
- ois voinu sanoa myös, että vakavat jutut pitää ottaa vakavasti, jos joku on tehnyt oikeasti jotain väärää tai laitonta; toisaalta turhanpäiväiset erimielisyydet ja selkäänpuukotukset saattaa selvitä kun joku vaan jaksaa kerran kuunnella sen mikä sydäntä pohjimmiltaan painaa

Mitkä ovat hyviä puoliasi opettajana?
- herkkyys, tuntosarvet aistia tilanteita
- rehellisyys
- luotettavuus
- mitä tähän nyt ikinä keksii!

Mikä arveluttaa tulevaisuudessa tai opettajan työssä?
- äänenkäyttö
- itsevarmuus ja kurinpito (sanoin nää, en tiiä oisko kannattanu... sanoin myös, että en sinänsä ole epävarma itsestäni, olen vain temperamentiltani tällainen, ja voin olla hyvä opettaja, vaikka en ole kauhea päällepäsmäri)

Millainen persoona opettaja mielestäsi on?
- musta tää oli vaikee kysymys! "oikea" vastaus ois kai ollu, että on oma itsensä, en ees tajunnu sanoa, koska se on niin itsestäänselvää... sanoin kyllä rehellinen muille ja itselle, toivottavasti ne tajuaa tulkita sen omana itsenä olemiseksi. :)
- osaa kantaa vastuunsa
- antaa toiminnallaan esimerkin
- luotettava
- turvallinen, ohjaa kasvussa
- mitä olette mieltä tästä? millainen persoonallisuus teidän mielestä 'opettaja' on?

Oisko vielä jotakin, mitä haluaisin sanoa?
- sanoin, että vähän jännitykseltä jäi jotakin sanomatta; ois varmaan pitänyt sanoa:
- eipä mitään, kiitos haastattelusta
- kannattaisiko tässä sanoa vielä jotakin itsestään opettajana? mitä? voiko kysyä, miten haastattelu meni, millaisen kuvan saitte?

Älä sävellä suuremmalti mitään erikoista ja omaperäistä. Mieluummin sano mitä ne haluaa kuulla kuin omia mielipiteitäsi. Joku oli ryhmätilanteessa heittänyt vitsin väliin, mutta vaikka vitsi olisi kuinka hauska ja osuva, niin tilanteeseen ei vitsailu ilmeisesti sovi: poika sai pyöreät nolla pistettä ryhmätilanteesta. :)

Mulla oli vähän heikkoa tilanteen haltuunotto, ois pitänyt reilusti puhua kummallekin haastattelijalle (jäin vähän tunnustelemaan, että puhunko nyt sille haastattelijalle vai molemmille, kun toinen kirjoitti vain muistiinpanoja). Ja sit en tiiä oisko ollu hyvä, jos oisin kertoillu pitkästi kysymyksiin, mutta toisaalta tuntui jo nyt, että haastattelija kysyi jotain (vakiokysymyksen?) johon olin mielestäni jo vastannut. Ois varmaan pitänyt ihan ronskisti vaan toistaa itseään ja siten painottaa asiaa.

Mun ois myös pitänyt enemmän painottaa sitä, että opettaja on esimerkki ja tukee nuorta tämän kehityksessä ja että opettajuus on myös valta-asema, jota pitää käyttää oikein. Meni vähän liikaa yhdenvertaisuuden ja jokaisen ihmisen yksilönä kohtaamisen ja muun lempeilyn puolelle.

Millasia kokemuksia muilla on haastatteluista?

Miten saatte jännityksen kuriin?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä