Kalvopaisunta-astiassa on ilmapuoli on ylhäällä ja vesipuoli alhaalla. Jos siitä rikkoutuu kalvo, niin kuinkahan kauan astiassa olevaa kaasua kuitenkin pysyy astian yläosassa?
Kaasuntäyttöventtiili on tässä tapauksessa astian päällä ja kaasuahan siitä kokeiltaessa ulos tulee. Voiko olla niin, että tämä kaasu on astian yläosaan vangiksi jäänyttä kaasua? Siis vaikka kalvo olisi jo päästänyt jonkin verran vettäkin väärälle puolelle.
Noin muuten koko systeemin oireet sopisivat yhteen sen kanssa, että kalvo olisi rikki tai sitten ilmmapuolen paine karannut. Paineenlaskun jälkeen vettä piti lisätä reilusti, minkä jälkeen paine on samassa lämpötilassa pysynyt mutta on herkkä lämpötilanvaihtelulle.
Kalvopaisunta-astian testaus
Paiser
14
11606
Vastaukset
- neitsytkalvo
Se kaasu on ihan kompressorilla lisättyä ilmaa. Jos kalvosta on mennyt neitsyys vaihtelee paineet sitten kattilaveden lämpötilan mukaan (öljylämmitys) tai yösähkölämmityksessä aamun ja illan välillä. Kalvon tehtävä on tasata paine-eroja ja jos niitä ei enää ole vaihtelee paine paljon. Ei se ilma sieltä alaspäin lähde vaan pikkuhiljaa imeytyy veteen ja kulkeutuu patteriverkostoon.
Jos kalvo on ehjä sitten järjestelmä vuotaa jostain kun paine laskee. - .......
Kyllä minun käsittääkseni ilmaventiilin tapista painettaessa sieltä tulee vettä, jos kalvo on mennyt rikki.
Siitä oikeasta esipaineesta on vaikea saada mitään tolkkua, jos ei saa poistettua vettä kalvon toiselta puolen. Jos esipaine on liian korkea, niin paine vaihtelee voimakkaasti veden lämpötilan vaihdellessa.- Jämä.
Yllä on hyvät vastaukset:
Nimim. ”Paiser”
”Kalvopaisunta-astiassa on ilmapuoli on ylhäällä ja vesipuoli alhaalla. Jos siitä rikkoutuu kalvo, niin kuinkahan kauan astiassa olevaa kaasua kuitenkin pysyy astian yläosassa?”
Jos kalvo on rikki se on vulkanisoitunut säiliön yläosaan kiinni eikä sieltä mielestäni enään voi tulla kaasua ”pihaustakaan” ainoastaan vettä!
”Kaasuntäyttöventtiili on tässä tapauksessa astian päällä ja kaasuahan siitä kokeiltaessa ulos tulee. Voiko olla niin, että tämä kaasu on astian yläosaan vangiksi jäänyttä kaasua? Siis vaikka kalvo olisi jo päästänyt jonkin verran vettäkin väärälle puolelle.”
Sinne kalvon yläpuolelle vangitaan tarkoituksella kaasua noin 0,5 ba riippuen siitä onko yksi vai kaksikerostalo ( mahdollisesti itse lisäten ilmaa ) jos venttiilistä tulee vettä kalvo on rikki ja on uusittava koko astia.
”Noin muuten koko systeemin oireet sopisivat yhteen sen kanssa, että kalvo olisi rikki tai sitten ilmmapuolen paine karannut. Paineenlaskun jälkeen vettä piti lisätä reilusti, minkä jälkeen paine on samassa lämpötilassa pysynyt mutta on herkkä lämpötilanvaihtelulle.”
Kysyjän järjestelmässä ei välttämätä ole mitään vikaa, vaan se ”haitariliike” tulee jo siitä kun päästät kaasua pois ja lisäät vettä, ja vielä jos kattilaveden lämpö vaihtelee ylö/alas!
OTA LÄMMÖT POIS NOLLILLE JA MITTAAT AUTON PAINEMITTARILLA VENTTIILISTÄ PAINEEN JOS SE ON ALLE 0,5 BAARIA, LISÄÄ ILMAA!
Omakohtaisia kokemuksia
Edellisessä omakotitalossa ei tullut seurattua kalvoastian alapuolella ollutta painetta vaan tuli aina vaan lisättyä vettä, ja kävi näin että kalvo vulganisoitui alas eli kiinni pytyn pohjaan, enkä saanut enään painetta kalvon alapuolelle. ( venttiili säiliön alapuolella ) Piti uusia koko paisunta-astia. Nykyisessä yksikerros omakotitalossa jossa on melko uusi kalvoastia 4 baaria, olen huolehtinut paineesta olen pitänyt 0,5 baarin paineen, ilmaa voi lisätä kalvoastian alaosassa olevasta venttiilistä joko auton käsipumpulla ( vähän vaikeaa ) tai ilmakompuralla. Jos nostaa painetta lisäämällä kylmää vettä vesi pakenee hukkaputken kautta viemäriin ? Lämmitysjärjestelmässä on varoventtiili ja hukkaputki jonka kautta lämmön noustessa lorisee jonkin verran ja luonnollisen haihtumisen kautta.
Hajanaista tietoa:
Kalvopaisunta astiaan ei saisi laittaa ilmaa jos ei halua lisäillä sitä vähän väliä.
( oikea aine on typpi joka on aina uudessa astiassa johon on laitettu ylimääräistä painetta joka pitää aina tarkistaa ) Jos astiassa on ilmaa, Ilma liukenee ajan oloon veteen kumikalvon läpi. Verkoston paineen pitää laskea aina nollille kun lisätään esipainetta astiaan.
Minun yksikerroksisessa omakotitalossa kalvosäiliössä esipaine on 0,5 ba ja lämmitysverkoston paine on noin 1,5 ba
Tavallinen "duunari" kuten minä, voin lisätä kalvopaisunta-astiaan ilmaa. Ero typen ja ilman välillä on se, että typpi on suurempi molekyylinen kaasu, joka ei molekyylikokonsa vuoksi läpäise astiassa olevaa kumikalvoa. Ilmasta 15 % on happea, ja hapen molekyylikoko on sen verran pieni, että se aikojen kuluessa pääsee kalvon läpi vesitilaan, ja näin esipaine pääsee laskemaan.
Parasta olisi jos voitaisiin irroittaa kalvopaisunta-astia kokonaan verkosta, tyhjentää se, ja tämän jälkeen tarkistaa esipaine, sekä tarvittaessa asettaa se kohdalleen. Kun astia on kytkettynä verkkoon, on mahdotonta sanoa, mikä astiassa on esipaineena. Ainoa oikea tapa on irroittaa astia verkosta, ja tyhjentää se.
Olen kymmenen vuoden aikana joutunut kaksi kertaa lisäämään Oy Teknocalor Ab:n valmistamaan kalvopaisunta-astiaan, Tyyppi "N" ilmaa. Tämän on astian valmistaja hyväksynyt.
Olisi hyvä jos alkuperäinen kysyjä ”Paiser” saisi vielä muitakin ko. pulmaan liittyviä vastauksia, toivottavasti vika olisi yksinkertainen eikä, tarvitse koko järjestelmää uusia, elän juonessa mukana, kerro lopputulos.
Ps. muuten jotkut kattilanvalmistajat suosittaa kattilaveden lämpötilaksi 80 °C, mutta kalvoastiaan menevä vesi ei saisi ylittää 70 °C. Suihkussa virtausta ei kannata pitää kovin isolla, näin lämmintä vettä riittää useammalle h.lölle. - fthkghjfyjyt
Jämä. kirjoitti:
Yllä on hyvät vastaukset:
Nimim. ”Paiser”
”Kalvopaisunta-astiassa on ilmapuoli on ylhäällä ja vesipuoli alhaalla. Jos siitä rikkoutuu kalvo, niin kuinkahan kauan astiassa olevaa kaasua kuitenkin pysyy astian yläosassa?”
Jos kalvo on rikki se on vulkanisoitunut säiliön yläosaan kiinni eikä sieltä mielestäni enään voi tulla kaasua ”pihaustakaan” ainoastaan vettä!
”Kaasuntäyttöventtiili on tässä tapauksessa astian päällä ja kaasuahan siitä kokeiltaessa ulos tulee. Voiko olla niin, että tämä kaasu on astian yläosaan vangiksi jäänyttä kaasua? Siis vaikka kalvo olisi jo päästänyt jonkin verran vettäkin väärälle puolelle.”
Sinne kalvon yläpuolelle vangitaan tarkoituksella kaasua noin 0,5 ba riippuen siitä onko yksi vai kaksikerostalo ( mahdollisesti itse lisäten ilmaa ) jos venttiilistä tulee vettä kalvo on rikki ja on uusittava koko astia.
”Noin muuten koko systeemin oireet sopisivat yhteen sen kanssa, että kalvo olisi rikki tai sitten ilmmapuolen paine karannut. Paineenlaskun jälkeen vettä piti lisätä reilusti, minkä jälkeen paine on samassa lämpötilassa pysynyt mutta on herkkä lämpötilanvaihtelulle.”
Kysyjän järjestelmässä ei välttämätä ole mitään vikaa, vaan se ”haitariliike” tulee jo siitä kun päästät kaasua pois ja lisäät vettä, ja vielä jos kattilaveden lämpö vaihtelee ylö/alas!
OTA LÄMMÖT POIS NOLLILLE JA MITTAAT AUTON PAINEMITTARILLA VENTTIILISTÄ PAINEEN JOS SE ON ALLE 0,5 BAARIA, LISÄÄ ILMAA!
Omakohtaisia kokemuksia
Edellisessä omakotitalossa ei tullut seurattua kalvoastian alapuolella ollutta painetta vaan tuli aina vaan lisättyä vettä, ja kävi näin että kalvo vulganisoitui alas eli kiinni pytyn pohjaan, enkä saanut enään painetta kalvon alapuolelle. ( venttiili säiliön alapuolella ) Piti uusia koko paisunta-astia. Nykyisessä yksikerros omakotitalossa jossa on melko uusi kalvoastia 4 baaria, olen huolehtinut paineesta olen pitänyt 0,5 baarin paineen, ilmaa voi lisätä kalvoastian alaosassa olevasta venttiilistä joko auton käsipumpulla ( vähän vaikeaa ) tai ilmakompuralla. Jos nostaa painetta lisäämällä kylmää vettä vesi pakenee hukkaputken kautta viemäriin ? Lämmitysjärjestelmässä on varoventtiili ja hukkaputki jonka kautta lämmön noustessa lorisee jonkin verran ja luonnollisen haihtumisen kautta.
Hajanaista tietoa:
Kalvopaisunta astiaan ei saisi laittaa ilmaa jos ei halua lisäillä sitä vähän väliä.
( oikea aine on typpi joka on aina uudessa astiassa johon on laitettu ylimääräistä painetta joka pitää aina tarkistaa ) Jos astiassa on ilmaa, Ilma liukenee ajan oloon veteen kumikalvon läpi. Verkoston paineen pitää laskea aina nollille kun lisätään esipainetta astiaan.
Minun yksikerroksisessa omakotitalossa kalvosäiliössä esipaine on 0,5 ba ja lämmitysverkoston paine on noin 1,5 ba
Tavallinen "duunari" kuten minä, voin lisätä kalvopaisunta-astiaan ilmaa. Ero typen ja ilman välillä on se, että typpi on suurempi molekyylinen kaasu, joka ei molekyylikokonsa vuoksi läpäise astiassa olevaa kumikalvoa. Ilmasta 15 % on happea, ja hapen molekyylikoko on sen verran pieni, että se aikojen kuluessa pääsee kalvon läpi vesitilaan, ja näin esipaine pääsee laskemaan.
Parasta olisi jos voitaisiin irroittaa kalvopaisunta-astia kokonaan verkosta, tyhjentää se, ja tämän jälkeen tarkistaa esipaine, sekä tarvittaessa asettaa se kohdalleen. Kun astia on kytkettynä verkkoon, on mahdotonta sanoa, mikä astiassa on esipaineena. Ainoa oikea tapa on irroittaa astia verkosta, ja tyhjentää se.
Olen kymmenen vuoden aikana joutunut kaksi kertaa lisäämään Oy Teknocalor Ab:n valmistamaan kalvopaisunta-astiaan, Tyyppi "N" ilmaa. Tämän on astian valmistaja hyväksynyt.
Olisi hyvä jos alkuperäinen kysyjä ”Paiser” saisi vielä muitakin ko. pulmaan liittyviä vastauksia, toivottavasti vika olisi yksinkertainen eikä, tarvitse koko järjestelmää uusia, elän juonessa mukana, kerro lopputulos.
Ps. muuten jotkut kattilanvalmistajat suosittaa kattilaveden lämpötilaksi 80 °C, mutta kalvoastiaan menevä vesi ei saisi ylittää 70 °C. Suihkussa virtausta ei kannata pitää kovin isolla, näin lämmintä vettä riittää useammalle h.lölle.no huh huh sul on samat paineet lämmitysverkossa mitä käytetään 5 kerroksisessa talossa mul laukee varo jo 1,5 baaris.
- Jämä.
fthkghjfyjyt kirjoitti:
no huh huh sul on samat paineet lämmitysverkossa mitä käytetään 5 kerroksisessa talossa mul laukee varo jo 1,5 baaris.
Hyvä havainto 1,5 on jo liikaa! 1.0-1,4 ba mitä pidän Jos laskee alle yhden, lisään vettä, eli noi 1.0 ba. Punanen viisari on 1,5 kohdalla! Olen kokeillut nostaa painetta punaiselle saakka ja on kans`varoventtiili alkanut loristaan vettä viemäriin!
http://www.rte.vtt.fi/webdia/sahkolampo/huolto/yleiset. asp?ID=41
Ostaessa uuden vaikkapa Reflex ”T” sarjan kalvopaisuntasäiliön, typpikaasun esipaine on voitu tehtaalla täyttää 1,5 bar, koska oletetaan että ammattimies vaihtaa säiliön ja laskee paineen esim. yksikerroksisen omakotitalon tarpeisiin sopivaksi 0,5 bar, ( tai vedenkorkeus 5 m, niin 0,6 bar )
Lämpimän järjestelmän paine vähintään 0,2 bar korkeampi säiliön painetta, tässä tapauksessa 1,0 bar on sopiva, korkeintaan 1,3-1,4 bar, kun varoventtiilin avautumispaine on 1,5 bar.
Ensiasennuksen yhteydessä on tarkastettava, että varoventtiili avautuu 1,5 barin paineessa.
Jatkossa varoventtiilien toiminta tulee tarkastaa vähintään syksyisin ennen lämmityskautta.
Venttiilin avautuminen tarkistetaan venttiilin päällä olevasta vipu- tai ruuvikeventimestä.
Paisunta-astian esipaine on tarkastettava säännöllisesti vuosittain ennen lämmityskauden alkua.
Mahdollinen täyttö on tehtävä tähän tarkoitukseen sopivalla täyttökaasulla ( tehtaan suositus ).
Täytön voi tehdä myös ilmalla
Itselläni on joskus käynyt niin että paine on kadonnut kalvon takaa.
Kalvosäiliön alla ( riippuu siitä misä asennossa säiliö on ) eli vastakkasella puolella kun yhteys verkostoon, on neulaventtiili samanlainen kun auton renkaassa.
Paina neulaa, jos tulee ilmaa niin vikaa ei ole jos tulee vettä kalvo on puhki jos ei tule ilmaa eikä vettä, kalvo on liimautuneena säiliön pohjaan kiinni.
Säiliö on uusittava.
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/huolto/yleiset.asp?ID=16
Esipaine:
Itse pidän astian esipaineen 0,5 bar
lämmitysjärjestelmän paine noin 1 - 1,4ba
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF257
Yleiset huolto-ohjeet
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/huolto/yleiset.asp?ID=32 - Jämä.
Jämä. kirjoitti:
Hyvä havainto 1,5 on jo liikaa! 1.0-1,4 ba mitä pidän Jos laskee alle yhden, lisään vettä, eli noi 1.0 ba. Punanen viisari on 1,5 kohdalla! Olen kokeillut nostaa painetta punaiselle saakka ja on kans`varoventtiili alkanut loristaan vettä viemäriin!
http://www.rte.vtt.fi/webdia/sahkolampo/huolto/yleiset. asp?ID=41
Ostaessa uuden vaikkapa Reflex ”T” sarjan kalvopaisuntasäiliön, typpikaasun esipaine on voitu tehtaalla täyttää 1,5 bar, koska oletetaan että ammattimies vaihtaa säiliön ja laskee paineen esim. yksikerroksisen omakotitalon tarpeisiin sopivaksi 0,5 bar, ( tai vedenkorkeus 5 m, niin 0,6 bar )
Lämpimän järjestelmän paine vähintään 0,2 bar korkeampi säiliön painetta, tässä tapauksessa 1,0 bar on sopiva, korkeintaan 1,3-1,4 bar, kun varoventtiilin avautumispaine on 1,5 bar.
Ensiasennuksen yhteydessä on tarkastettava, että varoventtiili avautuu 1,5 barin paineessa.
Jatkossa varoventtiilien toiminta tulee tarkastaa vähintään syksyisin ennen lämmityskautta.
Venttiilin avautuminen tarkistetaan venttiilin päällä olevasta vipu- tai ruuvikeventimestä.
Paisunta-astian esipaine on tarkastettava säännöllisesti vuosittain ennen lämmityskauden alkua.
Mahdollinen täyttö on tehtävä tähän tarkoitukseen sopivalla täyttökaasulla ( tehtaan suositus ).
Täytön voi tehdä myös ilmalla
Itselläni on joskus käynyt niin että paine on kadonnut kalvon takaa.
Kalvosäiliön alla ( riippuu siitä misä asennossa säiliö on ) eli vastakkasella puolella kun yhteys verkostoon, on neulaventtiili samanlainen kun auton renkaassa.
Paina neulaa, jos tulee ilmaa niin vikaa ei ole jos tulee vettä kalvo on puhki jos ei tule ilmaa eikä vettä, kalvo on liimautuneena säiliön pohjaan kiinni.
Säiliö on uusittava.
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/huolto/yleiset.asp?ID=16
Esipaine:
Itse pidän astian esipaineen 0,5 bar
lämmitysjärjestelmän paine noin 1 - 1,4ba
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF257
Yleiset huolto-ohjeet
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/huolto/yleiset.asp?ID=32Ihme pallo tuli oisoitteen väliin!
http://www.rte.vtt.fi/webdia/sahkolampo/huolto/yleiset. asp?ID=41
- ajatteleva tyyppi
Ihme sepustusta.
Jos kalvo rikkoutuu, miten se vulkanoituu yhtään minnekään?- Jämä.
LUKIHÄIRIÖ "Hajamielisesti ajattelevalla tyyppillä"
Ihme sepustusta.
Jos kalvo rikkoutuu, miten se vulkanoituu yhtään minnekään?
Ei kalvo ollut rikki, LUE OIKEIN:
"tuli aina vaan lisättyä vettä, ja kävi näin että kalvo vulganisoitui alas eli kiinni pytyn pohjaan, enkä saanut enään painetta kalvon alapuolelle." - ajatteleva tyyppi
Jämä. kirjoitti:
LUKIHÄIRIÖ "Hajamielisesti ajattelevalla tyyppillä"
Ihme sepustusta.
Jos kalvo rikkoutuu, miten se vulkanoituu yhtään minnekään?
Ei kalvo ollut rikki, LUE OIKEIN:
"tuli aina vaan lisättyä vettä, ja kävi näin että kalvo vulganisoitui alas eli kiinni pytyn pohjaan, enkä saanut enään painetta kalvon alapuolelle.""Jos kalvo on rikki se on vulkanisoitunut säiliön yläosaan kiinni eikä sieltä mielestäni enään voi tulla kaasua ”pihaustakaan” ainoastaan vettä!"
Sorry. Luin tuon yllä olevan lainauksen väärin. Se piti lukea:
"tuli aina vaan lisättyä vettä, ja kävi näin että kalvo vulganisoitui alas eli kiinni pytyn pohjaan, enkä saanut enään painetta kalvon alapuolelle."
Se on sitä kun lukee kesät talvet samalla päällä.
- kalvot mielessä
Täällä paineet liikkuu 0.3-1.3 baarin välillä riippuen onko varaaja kylmä vai lämmin. Varaaja 3000 litraa ja kalvopaineastia 250 litrainen.
- Paiser
Kiitos vastauksista, en ole spesialisti vaan mietin maalaisjärjellä. Kysymykseni pointti oli, että voiko paisunta-astian yläosaan eli tässä tapauksessa kaasupuolelle jäädä ilmaa vangiksi. Tähän nimim "neitsytkalvo" vastasikin että voi jäädä, Kunnes ilma vähitellen liukenee veteen. Astian yläosassa olevasta venttiilistä tulee ensin ulos ilmaa vaikka kalvon päällä olisi jo vettä jonkin verran.
En rohjennut testata siten, että päästäisin ilmaa kovin paljon ulos, silloin menisi viimeinenkin laajenemisvara. Sen arvauksen mukaan, että kalvon väärälläkin puolella eli yläpuolella on vettä, jossain vaiheessa pitäisi venttiilistä alkaa ilman sijasta tulla vettä. Tarjosin tuohon rengaspainemittaria. Se näyttää kaasupuolelle samaa painetta kuin samalla korkeudella oleva kiinteä painemittari vesipuolelle, mittaustarkuuden rajoissa hivenen pienempää ehkä.
Unohdin sanoa keskustelun alussa, että alkutilanteessa paine oli pudonnut noin 0.2 bariin mikä paine-erona vastaa varaajan korkeutta painemittarin yläpuolella. Systeemiin vettä lisättyäni kävi niin, että ensimäisen lisäämisen jälkeen vesipuolen paine ensin jonkin verran laski. Näin kävi pari kertaa ja nyt vesipuolen paine on vakiintunut siihen arvoon mihin sen jätin lämpötilan pysyessä vakiona 60 asteessa. Jos kalvo olisi rikki, paisuntavara olisi nyt sitten sen kaasun varassa, jota paisunta-astiassa vielä on.
Putkimies kävi astiaa katsomassa keskiviikkona. Hän ei ollut vielä ollut vakuuttunut, vaikka hänelle kerroin paineen alenemiset ja veden lisäykset kaikkine vaiheineen. Hänelle sanottiin paisunta-astioiden toimittajalta, että venttiilistä tulee nimenomaan vettä jos on kalvo rikki, vaikka hän oli kertonut että astia on kaasupuoli ylöspäin olevaa mallia. Tämän perusteella hän ei innostunut paisunta-astiaa vaihtamaan ja sanoi että paineen voi nyt pitää matalahkona 0.7 barissa lämpötilan pysyessä suunnilleen vakiona ja seurata systeemin käyttäytymistä jonkin aikaa. Sen jälkeen laitoin tämän kyselyn tänne palstalle.
Siis uutta soittoa tänään vaan sitten putkimiehelle... vaihdettavaksihan tuo menee. Hän sanoi, että näin voi elellä ensi viikolla tapahtuvaan vaihtoon asti.- Paiser
P.S. Putkimies antoi nyt ohjeeksi, että päivää paria ennen paisunta-astian vaihtoa pitää alkaa ottaa noin kuution kokoisessa varaajassa lämmöt alas, ettei joudu varaajaa tyhjentäessä pelaamaan kovin kuuman veden kanssa sen kun joutuu tyhjäämään letkun kanssa pihakaivoon, koska ei ole sulkua varaajan ja paisunta-astian välillä. Patteriverkostoa ei sentään tarvitse tyhjentää kun on sulut varaajan ja verkoston välillä. Tamä on kai ok.
- Arska0132
varaajan ja paisunnan välille ei saa paittaa sulkua tai joku paikka poksahta ajos kattila kiehuu...
- h g
Kyllä niihin on sulku laitettu viimeisen 10 vuoden ajan. Sitä vaan ei saa teeseitsearskat sulkea.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mieleni harhailee sinussa
Uskon että tykkäät minusta. On vain yksi elämä. Silti jään paikoilleni ja odotan että jokin muuttuu. Menin palasiksi, ei235913- 602037
- 271499
Joko Martinalla uusi aviomies hakusessa
Onko jo Raya sovellukseen laitettu uusi vetoomus vetämään... ja mistähän maasta mahtaa olla seuraava sulhasehdokas. Suom2411284- 741145
Missä olitte kun oli teidän tähän saakka kaunein yhteinen hetki?
Me olimme rannalla erään kiven päällä❤️691138Mitä teet nainen
Jos saat tietää että mies on elänyt yksinäistä ja rauhallista elämää sinua kaivaten, ei ole ollut muiden naisten kanssa,531117- 511072
Pitkäaikaistyöttömyys Suomessa harvinaisen paha
Karut työttömyysluvut, korkein luku yli neljännesvuosisataan.1441067Mitä vastaisit
Jos kysyisin, että lähdettäisiinkö lenkille yhdessä? Vain sinä ja minä, kaksin? Miehelle58995