Ostimme tuossa reilu vuosi sitten pienen
uudehkon (6v) 120m2 omakotitalon. Olohuoneen nurkassa on tiilistä muurattu, kuorellinen, slammattu varaava takka, jonka massaksi arvioisin ehkä 1500-2000kg. Luulinkin, että sillä voisi
säästää kohtalaisesti lämmityksessä, mutta en
luule enää.
Ongelma lienee siinä että ko. takassa on kuori
aivan turhan hyvin eristetty "sydämestä". Vaikka
kuinka puita polttaisi ei pinnan lämpö nouse
kuin ehkä 35-40C:hen, ja tuolla pintalämmöllä
saatava lämpöteho ei riitä edes 20-25 m2 olohuoneen lämpimänä pitämiseen pikkupakkasella, muusta talosta puhumattakaan.
Tietty tuo pintalämpötila pysyy pitkään varaavan
massan takia, mutta silti ei ko. vehkeestä pää-
asialliseksi lämmityslaitteeksi ole.
Liekö mitään tehtävissä, muuta kuin "moukarilla"
palasiksi, ja jotain muuta tilalle. Kyselin
tuossa aiemmin josko moiseen varaavaan takkaan
voisi laittaa takkasydämen, joita harrastetaan
avotakkojen tapauksessa, saisi ehkä tuostakin
tiilikasasta vielä toimivan lämmityslaitteen???
Vastaavia kokemuksia kenelläkään?
Varaavan takan hyödyllisyydestä??
71
61590
Vastaukset
- makkari
Meillä on 22 v. vanhassa talossa (110 m2) tiilestä tehty varaava takka. Pinta on tiilellä eli ei ole mitään erillistä pinnoitetta. Siinä on erillinen kesäpelti, jolla saa valittua, kiertääkö savukaasut poskikanavissa vai meneekö suoraan harakoille. Onkohan sinun takassasi tällainen ja oletko käyttänyt sitä.
Kun takassa talvipakkasilla polttaa pesällisen kuivaa koivuklapia, niin arvioisin, että pintalämpötila lienee n. 80-90 astetta, eli ei kauan kärsi kättä pitää takassa kiinni. Jos lämmityksen tekee aamulla, niin seuraavan päivän iltana on varmaan vielä pinnassa tuo sinun takkasi lämpö. Lämmitystehosta en tiedä, mutta ihan varmasti auttaa sähkölaskun pienetämisessä.- pjh
..minäkin sen kuvittelin, että se menisi. Ei ole
kesäpeltiä ei. Mutta sinulla ei välttämättä olekaan
siis eristettyä kuorta? - makkari
pjh kirjoitti:
..minäkin sen kuvittelin, että se menisi. Ei ole
kesäpeltiä ei. Mutta sinulla ei välttämättä olekaan
siis eristettyä kuorta?Eristystä ei ole, vaan takka on tiilipintainen. Luultavasti posikanava on yksikerroksinen, eli poskikanavan ulkopuoli on suoraan huonetilaan.
Kummallista tuo, että ei ole kesäpeltiä, jos kyseessä on varaava takka. Jos varauskykyä on edes jonkin verran, takkaa ei voi kesällä käyttää. Meidän takka nimittäin lämpiää ulkopinnaltaan tuohon sinun mainitsemaasi lämpötilaan, vaikka hormi on auki suoraan ulos. Onkohan sinulla varmasti varaava takka. Ihme homma. - Anonyymi
makkari kirjoitti:
Eristystä ei ole, vaan takka on tiilipintainen. Luultavasti posikanava on yksikerroksinen, eli poskikanavan ulkopuoli on suoraan huonetilaan.
Kummallista tuo, että ei ole kesäpeltiä, jos kyseessä on varaava takka. Jos varauskykyä on edes jonkin verran, takkaa ei voi kesällä käyttää. Meidän takka nimittäin lämpiää ulkopinnaltaan tuohon sinun mainitsemaasi lämpötilaan, vaikka hormi on auki suoraan ulos. Onkohan sinulla varmasti varaava takka. Ihme homma.Jos takassa ei ole 'kesäpeltiä' niin se ei ole varaava, hormi suoraan taivaalle. Sellainen ei ole lämmityslaite.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos takassa ei ole 'kesäpeltiä' niin se ei ole varaava, hormi suoraan taivaalle. Sellainen ei ole lämmityslaite.
Kesäpelti ei ole sama kuin savupelti.
Kesäpelti on sitä varten, jos halutaan kesällä polttaa takassa tunnelmatulia ja johdetaan savut suoraan ulos ilman että lämpö jää takkaan, savupelti taas on sitä varten että kun tuli on sammunut laitetaan se kiinni, jotta veto ei vedä varautunutta lämpöä ulos, nämä molemmat voi olla samassa takassa, kuten minulla.
- viki
varaava. Tutki asia tarkemmin, jos varaavassa takassa polttaa kunnolla sydämmen lämpimäksi ei merkitse mitään, onko muurattu kuori eristetty tai ei, kyllä sieltä lämpö siirtyy huonetiloihin.
Ei ammattimiehet laita eristystä takkakuoren taakse enempää, kuin n.1 cm verran.- pjh
No kyllä se pinta kuitenkin pysyy tuossa n 35-40C
lämmössä reilusti yli vuorokauden lämmityksen jälkeen, ja lisäksi savukaasut kyllä kiertävät poskikanavien kautta ennen kuin lähtevät piippuun (nokiluukut molemmin puolin lattian rajassa).
Ihmettelisin suuresti jos ei muka olisi (yritetty)
tehdä varaavaksi. Korkeutta on 1.8m, leveyttä 1.5 ja syvyyttäkin reilu toista metriä.
Ehkä sen on muurannut joku "asiantuntija" joka on vetäny 5 cm kivivillaa kuoren alle?? - pjh
Muuten tuo väitteesi että eristys ei merkitse
varaavassa takassa mitään lämmityksen kannalta
on puppua. Jos poltat saman määrän puita eristetyssä
ja eristämättömässä takassa, niin syntyvä lämpömäärä
on tismalleen sama, MUTTA koska eristys ERISTÄÄ LÄMPÖÄ tulee sitä aikayksikköä kohden vähemmän
takan pintaan eristetyssä takassa ==> pintalämpötila
on pienempi ==> takan lämmitysteho on pienempi.
Toisaalta koska energia ei häviä mihinkään niin
takan antama kokonaislämpö on sama (toisessa vaan
tulee esim. 10h x 10kW = 100 kWh, ja toisessa
taas esim. 20h x 5kW = 100 kWh) eli eristetty
lämmittää pienemmällä teholla mutta pitempään. - Topi
pjh kirjoitti:
No kyllä se pinta kuitenkin pysyy tuossa n 35-40C
lämmössä reilusti yli vuorokauden lämmityksen jälkeen, ja lisäksi savukaasut kyllä kiertävät poskikanavien kautta ennen kuin lähtevät piippuun (nokiluukut molemmin puolin lattian rajassa).
Ihmettelisin suuresti jos ei muka olisi (yritetty)
tehdä varaavaksi. Korkeutta on 1.8m, leveyttä 1.5 ja syvyyttäkin reilu toista metriä.
Ehkä sen on muurannut joku "asiantuntija" joka on vetäny 5 cm kivivillaa kuoren alle??Kyllähän tuollainen 35-40 asteen lämpöinen kivikasa varmasti lämmittää taloa. Ei varaavan takan ole tarkoituskaan olla sellainen, että se hohkaa lämpöä talon joka nurkkaan. Kokeilepa joskus vesikiertoisen lämmityksen patterin pintalämpötilaa. Ei sekään yli 50 astetta ole.
- JaPe75
pjh kirjoitti:
Muuten tuo väitteesi että eristys ei merkitse
varaavassa takassa mitään lämmityksen kannalta
on puppua. Jos poltat saman määrän puita eristetyssä
ja eristämättömässä takassa, niin syntyvä lämpömäärä
on tismalleen sama, MUTTA koska eristys ERISTÄÄ LÄMPÖÄ tulee sitä aikayksikköä kohden vähemmän
takan pintaan eristetyssä takassa ==> pintalämpötila
on pienempi ==> takan lämmitysteho on pienempi.
Toisaalta koska energia ei häviä mihinkään niin
takan antama kokonaislämpö on sama (toisessa vaan
tulee esim. 10h x 10kW = 100 kWh, ja toisessa
taas esim. 20h x 5kW = 100 kWh) eli eristetty
lämmittää pienemmällä teholla mutta pitempään.No mitä urputat kun itsekin laskit, että takkasi toimii kunnolla? Talvella vesikiertoinen patteri- tahi lattialämmitys käyttää juuri mainitsemasilaisia matalia lämpöjä.
Jos ei vieläkään mielestäsi takkasi lämmitä, niin laitappa talvella 24h lämpö pois ilman takkaa ja toista testi takka lämmitettynä. Olen 110% varma, että pysyy huone lämpinä. Muutoin vika on aivosoluissasi.
Nähään! - pjh
JaPe75 kirjoitti:
No mitä urputat kun itsekin laskit, että takkasi toimii kunnolla? Talvella vesikiertoinen patteri- tahi lattialämmitys käyttää juuri mainitsemasilaisia matalia lämpöjä.
Jos ei vieläkään mielestäsi takkasi lämmitä, niin laitappa talvella 24h lämpö pois ilman takkaa ja toista testi takka lämmitettynä. Olen 110% varma, että pysyy huone lämpinä. Muutoin vika on aivosoluissasi.
Nähään!Annoin nuo luvut ihan vaan hatusta esimerkkinä.
Yhtä hyvin olisin voinut antaa vaikka
1kW*100h = 100 kWh. Sama lämpömäärä tulee
silloinkin, mutta 1 kW teho ei riitä mihinkään.
Lämmitysteho riippuu pintalämpötilan lisäksi
yhdessä sen pinnan pinta-alasta. Jossain lattia-
lämmityksessä se pinta-ala on luokka 120m2 eli
koko asunnon pohja. Noin suuri ei sentään
meidänkään takka ole...ja patterilämmitystä
35C:n pattereilla voi kokeilla kuka haluaa... - junnu
pjh kirjoitti:
No kyllä se pinta kuitenkin pysyy tuossa n 35-40C
lämmössä reilusti yli vuorokauden lämmityksen jälkeen, ja lisäksi savukaasut kyllä kiertävät poskikanavien kautta ennen kuin lähtevät piippuun (nokiluukut molemmin puolin lattian rajassa).
Ihmettelisin suuresti jos ei muka olisi (yritetty)
tehdä varaavaksi. Korkeutta on 1.8m, leveyttä 1.5 ja syvyyttäkin reilu toista metriä.
Ehkä sen on muurannut joku "asiantuntija" joka on vetäny 5 cm kivivillaa kuoren alle??vaikuttaa olevan perinteinen vastavirtauuni , siellä on 10 mm:n kivivilla takan ja kuoren välissä lämpölaajenemisen takia . Kyllä se lämmittää , se vain ei tunnu kun pinta ei kuumene tulikuumaksi . Meillä samanlainen joskin suurempi , kummasti viime syksynä noin nollakelille asti lämmitti puolet talosta .
Niin , ja vielä , syksyllä kun aloitetaan takan lämmittäminen joka päivä pitäisi olla tuli , muuten lämpöä ei tule tasaisesti . - Topi
pjh kirjoitti:
Annoin nuo luvut ihan vaan hatusta esimerkkinä.
Yhtä hyvin olisin voinut antaa vaikka
1kW*100h = 100 kWh. Sama lämpömäärä tulee
silloinkin, mutta 1 kW teho ei riitä mihinkään.
Lämmitysteho riippuu pintalämpötilan lisäksi
yhdessä sen pinnan pinta-alasta. Jossain lattia-
lämmityksessä se pinta-ala on luokka 120m2 eli
koko asunnon pohja. Noin suuri ei sentään
meidänkään takka ole...ja patterilämmitystä
35C:n pattereilla voi kokeilla kuka haluaa...Meillä on talossa vesikiertoinen patterilämmitys ( joissain tiloissa lattialämmitys). Pannuhuoneessa näkee, minkä lämpöistä vettä patterikiertoon menee. Kiertoveden lämpötilaa säädetään automaattisesti ulkoilman lämpötilan mukaan. Jopa kovilla pakkasilla kiertoon menevän veden lämpötila on alle 60 °C. Nollan kelillä veden lämpötila on muistini mukaan hieman yli 30 °C. Järki jo sanoo, ettei patteri voi olla tuon lämpimämpi. Eli minä kokeilen patterilämmitystä joskus jopa alle 35 °C:een pattereilla ja hyvin toimii.
- pjh
Topi kirjoitti:
Meillä on talossa vesikiertoinen patterilämmitys ( joissain tiloissa lattialämmitys). Pannuhuoneessa näkee, minkä lämpöistä vettä patterikiertoon menee. Kiertoveden lämpötilaa säädetään automaattisesti ulkoilman lämpötilan mukaan. Jopa kovilla pakkasilla kiertoon menevän veden lämpötila on alle 60 °C. Nollan kelillä veden lämpötila on muistini mukaan hieman yli 30 °C. Järki jo sanoo, ettei patteri voi olla tuon lämpimämpi. Eli minä kokeilen patterilämmitystä joskus jopa alle 35 °C:een pattereilla ja hyvin toimii.
Lueppa laskut tuolta "alempaa" ketjusta. Sanot,
että jossain tiloissa on lattialämmitys, se voi
hyvin selittää tuon "30-35C riittävyyden"... - Topi
pjh kirjoitti:
Lueppa laskut tuolta "alempaa" ketjusta. Sanot,
että jossain tiloissa on lattialämmitys, se voi
hyvin selittää tuon "30-35C riittävyyden"...Tuntuu vaikealta uskoa, että talon toisessa päässä saunassa ja kylpyhuoneessa oleva lattialämmitys lämmittäisi toisen pään makuuhuoneita. Mutta kai se näin on, kun joku on niin laskenut? Talossamme ei ole PILPpiä tai ILPpiä auttamassa. Enkä väittänyt, että 30-35 on vuoden ympäri. Pattereiden lämpötila toki vaihtelee ulkoilman lämpötilan mukaan. Totuus on kuitenkin se, että 30-asteinen takan pinta lämmittää jonkin verran. Vaikkei se yksin riittäisi, se vähentää muuta lämmitystarvetta.
- pjh
Topi kirjoitti:
Tuntuu vaikealta uskoa, että talon toisessa päässä saunassa ja kylpyhuoneessa oleva lattialämmitys lämmittäisi toisen pään makuuhuoneita. Mutta kai se näin on, kun joku on niin laskenut? Talossamme ei ole PILPpiä tai ILPpiä auttamassa. Enkä väittänyt, että 30-35 on vuoden ympäri. Pattereiden lämpötila toki vaihtelee ulkoilman lämpötilan mukaan. Totuus on kuitenkin se, että 30-asteinen takan pinta lämmittää jonkin verran. Vaikkei se yksin riittäisi, se vähentää muuta lämmitystarvetta.
Hankalaahan se aina on tarkalleen sanoa mistä
lämpö tulee ja miten kulkeutuu. Noilla 0-keleillä
lämmitystarve on kuitenkin hyvin eristetyssä
talossa jo kohtalaisen pieni ja normaali kotitalous-
sähkökin jo lämmittää noissa oloissa aika paljon.
Nuo asiat lie huomioitu kun tuota veden tarvittavaa lämpötilaa lasketaan ulkolämpötilan perusteella..
Itse lähinnä kritisoisin sitä, että "takkatehtaat"
mainostavat tyyliin "riittää 100m2 asuntoon" tai
"lämmitysala 100m2". Ainoana lämmönlähteenä se
takka saa olla pinnasta aika kuuma että tuo
toteutuu, eikä se todellakaan toteudu "meidän"
pintalämpötiloilla - PerttiErkki
pjh kirjoitti:
Hankalaahan se aina on tarkalleen sanoa mistä
lämpö tulee ja miten kulkeutuu. Noilla 0-keleillä
lämmitystarve on kuitenkin hyvin eristetyssä
talossa jo kohtalaisen pieni ja normaali kotitalous-
sähkökin jo lämmittää noissa oloissa aika paljon.
Nuo asiat lie huomioitu kun tuota veden tarvittavaa lämpötilaa lasketaan ulkolämpötilan perusteella..
Itse lähinnä kritisoisin sitä, että "takkatehtaat"
mainostavat tyyliin "riittää 100m2 asuntoon" tai
"lämmitysala 100m2". Ainoana lämmönlähteenä se
takka saa olla pinnasta aika kuuma että tuo
toteutuu, eikä se todellakaan toteudu "meidän"
pintalämpötiloillaLuulisin, että tehtaat laskevat nuo lämmöntuotot melko tarkasti. Jos nyt joku muurari lähtee nostamaan takkaa tiilistä (kuten kai teillä), niin ei siinä tule paljon laskettua, kauanko takassa pysyy lämpö ja kuinka lämpimäksi takka lämpenee. Kun mökilleni muurattiin takkaa, niin muurari laittoi sisälle 10mm villan eikä muuta eristettä. Takan pinnan lämpötila on kuumimmillaan jotain 40-45 astetta ja tuolloin mökin lämpötila nousee noin 25 asteeseen (muuten sähköpattereilla sitä pidetään 20 asteessa). Mökin koko 55 neliötä. Takka on 150 cm korkea ja leveyttä on noin metri, ja syvyyttä hieman vähemmän.
- 3500 kg kiveä olohuoneessa
..sanoit lämmittäneesi takkaasi kovasti, tarkoititko lämmittäneesi pienellä tulella pitkään vaiko pieniä halkoja melko kovalla tulella polttaen?
itselläni on varaava takkaleivinuuni ja siinä olen huomannut ettei takka lämpiä kunnolla vaikka pitäisi kolme tuntia pienehköä tultä, mutta pari pesällistä 5-10 cm halkaisijaltaan olevia klapeja reilulla ilmalla poltettuna lämmittää kivet niin että leivinuunin mittari näyttää 150 astetta vielä vuorokaudenkin päästä!
ei se meidänkään takan pintalämpö yllä yli 50 asteeseen vaikka kuinka lämmittää, mutta eihän se mikään kamiina olekkaa, ei varaavan takan pinnan kuulu lämmitä.- miten
Jos varaavan takan pinnan ei kuulu lämmetä, niin kuinka se sitten lämmittää mitään?
- pjh
miten kirjoitti:
Jos varaavan takan pinnan ei kuulu lämmetä, niin kuinka se sitten lämmittää mitään?
No kun tätä asiaa ruvettiin kerran pyörittelemään
niin otetaanpa pieni laskuesimerkki:
Jokainen kvantti/astrofysiikan perusteet hallitseva
osaa laskea että jos laitetaan kappale jonka pinta-
ala on 1m2 ja lämpötilä 20C (=293K) tyhjiöön säteilee se "lämpöä" 418 W teholla (Stefanin-Boltzmannin laki, jonka mukaan tietyssä
lämpötilassa olevan "mustan kappaleen" säteilyteho
on P=pinta-ala*sigma*T^4, missä sigma on Stefanin-
Boltzmannin vakio 5.67e-8 W/m2/K^4)
Toisaalta kappaleet myös absorboivat säteilyä
ympäristöstään. Tämän seuraksena esim. 20C huonelämpötilassa oleva 20C lämpöinen patteri ei lämmitä 418W teholla vaikka se säteileekin sen määrän tehoa per neliömetri (luonnollisesti ollaan termodynaamisessa tasapainossa, jossa pois säteilty ja huoneesta absorboitu energia ovat yhtä suuret. Maalaisjärkikin sanoo, että patterin
pitää olla huonetta lämpimämpi, jotta se "tuottaisi lämpöä").
Tuolla 418W:lla per neliömetri on kuitenkin mer-
kitystä kun lasketaan paljonko eri lämpötiloissa
olevat pinnat tuottavat lämpötehoa.
Lämpö siirtyy esim.patterista ympäröivään huoneeseen pääasiassa kahdella eri tavalla. Säteilemällä ja konvektion kautta (kuuman patterin
vieressä oleva ilma lämpenee kosketuksen kautta
ja nousee ylös). Tuolla aiemmin esitetyllä kaavalla voi laskea eri lämpötilojen tuottaman
säteilytehon (vähentämällä tuloksesta ympäröivän
huoneen (20C) takaisin säteilemän tehon (418W/m2)). Tämän lisäksi on otettava huomioon
tuo konvektiosiirtyminen, jonka suuruus on keskimäärin 2.5 W/m2/K, eli 1 aste huonelämpötilaa
lämpimämpi 1m2 suuruinen pinta lämmittää huonetta
noin 2.5W teholla.
Nyt vihdoinkin itse asiaan:
Oletetaan että huonelämpötila pidetään vakiona
20C, ja oletetaan myös että ulkolämpötila on
sen verran sisälämpötilaa matalampi, että esim.
100m2 talossa lämpötilan ylläpitoon tarvitaan
3kW lämmitysteho. Jos talossa on 100m2 lattialämmitys saadaan suoraan, että lämpöä
pitää tuottaa 30W/m2 (jätetään yksinkertaisuuden
vuoksi esim. taloussähkön lämmittävä vaikutus pois). Tuo 30W/m2 vastaa suunnilleen 24C lattia-
lämpötilaa (joka antaa 23W säteilylämpöä ja 10W
"konvektiolämpöä).
Nyt jos tuo yllämainittu 3kW haluttaisiinkin tuot-
taa esim. takalla jonka pinta-ala on 6m2 saadaan
tehontuottotarpeeksi 3000W/6m2 = 500W/m2,
Jos takan pintalämpötila olisi 60C saadaan säteilytehoa 279W/m2 eli siis 6m2 tuottaa 1674W.
Tämän lisäksi saadaan konvektion kautta suunnilleen 600W eli yhteensä 2274W. 70C pintalämpötila vastaavasti
tuottaisi noin 367W/m2 eli 2201W (säteily)
1050W (konvektio) 3351W, eli käytännössä noin
68C pintalämpötilalla 6m2 pinta-alainen takka
tuottaisi vaadittavan lämmön.
Samoilla kaavoilla voi äkkiä laskea, että esim.
50C lämpöinen patteri joka on kokoa 1.5mx0.5m
tuottaa lämpöä 299W (säteily) n. 110W (konvektio) = 410 W teholla. tuollaisia pattereita
talossa pitäisi olla siis 3000/410= n.7 kpl.
Lopuksi vielä pieni varoituksen sana. Nuo säteily-
tehot ovat tarkkoja, mutta tuo konvektio-osuus
noissa laskuissa voi vaihdella ainakin 50% suuntaan tai toiseen ko. pinnan muotojen mukaan
(eli kuinka vapaasti ilma pääsee kiertämään). - makkari
Kuten jo tuolla aikaisemmin kirjoitin, meidän takan pinta kyllä lämpiää ja reilusti, kun siellä polttaa yhden lähes täyden pesällisen kuivaa koivua reiluhkolla vedolla mahdollisimman nopeasti. Miksei pinta lämpiäisi, jos takassa ei ole eristystä, vaan reilusti tiiltä keräämään lämpöä.
Mitään tieteellistä tutkimusta en ole tehnyt (tässä asiassa), mutta mutu-tuntuma on, että kyllä meidän varaava takka lämmittää reilusti taloa. Meillä on lämmitysmuotona maalämpö ja lämmönjako on kiertoilmalämmitys. Takkahuoneesta on yksi meno kiertoilmakojeeseen, joten oletettavasti takan luovuttama lämpö jakaantuu muuallekin kuin takkahuoneeseen ja sen yhteydessä olevaan olohuoneeseen.
Minulla ei ole valitettavasti omaa talousmetsää, joten takasta saatava taloudellinen hyöty on varmaankin minimaalinen. Kunnan "puistoalueelta" (= pusikoitunutta vanhaa peltoa) olen tehnyt muutaman kymmenen mottia polttopuuta, mutta ostamaankin olen joutunut. - pasi
pjh kirjoitti:
No kun tätä asiaa ruvettiin kerran pyörittelemään
niin otetaanpa pieni laskuesimerkki:
Jokainen kvantti/astrofysiikan perusteet hallitseva
osaa laskea että jos laitetaan kappale jonka pinta-
ala on 1m2 ja lämpötilä 20C (=293K) tyhjiöön säteilee se "lämpöä" 418 W teholla (Stefanin-Boltzmannin laki, jonka mukaan tietyssä
lämpötilassa olevan "mustan kappaleen" säteilyteho
on P=pinta-ala*sigma*T^4, missä sigma on Stefanin-
Boltzmannin vakio 5.67e-8 W/m2/K^4)
Toisaalta kappaleet myös absorboivat säteilyä
ympäristöstään. Tämän seuraksena esim. 20C huonelämpötilassa oleva 20C lämpöinen patteri ei lämmitä 418W teholla vaikka se säteileekin sen määrän tehoa per neliömetri (luonnollisesti ollaan termodynaamisessa tasapainossa, jossa pois säteilty ja huoneesta absorboitu energia ovat yhtä suuret. Maalaisjärkikin sanoo, että patterin
pitää olla huonetta lämpimämpi, jotta se "tuottaisi lämpöä").
Tuolla 418W:lla per neliömetri on kuitenkin mer-
kitystä kun lasketaan paljonko eri lämpötiloissa
olevat pinnat tuottavat lämpötehoa.
Lämpö siirtyy esim.patterista ympäröivään huoneeseen pääasiassa kahdella eri tavalla. Säteilemällä ja konvektion kautta (kuuman patterin
vieressä oleva ilma lämpenee kosketuksen kautta
ja nousee ylös). Tuolla aiemmin esitetyllä kaavalla voi laskea eri lämpötilojen tuottaman
säteilytehon (vähentämällä tuloksesta ympäröivän
huoneen (20C) takaisin säteilemän tehon (418W/m2)). Tämän lisäksi on otettava huomioon
tuo konvektiosiirtyminen, jonka suuruus on keskimäärin 2.5 W/m2/K, eli 1 aste huonelämpötilaa
lämpimämpi 1m2 suuruinen pinta lämmittää huonetta
noin 2.5W teholla.
Nyt vihdoinkin itse asiaan:
Oletetaan että huonelämpötila pidetään vakiona
20C, ja oletetaan myös että ulkolämpötila on
sen verran sisälämpötilaa matalampi, että esim.
100m2 talossa lämpötilan ylläpitoon tarvitaan
3kW lämmitysteho. Jos talossa on 100m2 lattialämmitys saadaan suoraan, että lämpöä
pitää tuottaa 30W/m2 (jätetään yksinkertaisuuden
vuoksi esim. taloussähkön lämmittävä vaikutus pois). Tuo 30W/m2 vastaa suunnilleen 24C lattia-
lämpötilaa (joka antaa 23W säteilylämpöä ja 10W
"konvektiolämpöä).
Nyt jos tuo yllämainittu 3kW haluttaisiinkin tuot-
taa esim. takalla jonka pinta-ala on 6m2 saadaan
tehontuottotarpeeksi 3000W/6m2 = 500W/m2,
Jos takan pintalämpötila olisi 60C saadaan säteilytehoa 279W/m2 eli siis 6m2 tuottaa 1674W.
Tämän lisäksi saadaan konvektion kautta suunnilleen 600W eli yhteensä 2274W. 70C pintalämpötila vastaavasti
tuottaisi noin 367W/m2 eli 2201W (säteily)
1050W (konvektio) 3351W, eli käytännössä noin
68C pintalämpötilalla 6m2 pinta-alainen takka
tuottaisi vaadittavan lämmön.
Samoilla kaavoilla voi äkkiä laskea, että esim.
50C lämpöinen patteri joka on kokoa 1.5mx0.5m
tuottaa lämpöä 299W (säteily) n. 110W (konvektio) = 410 W teholla. tuollaisia pattereita
talossa pitäisi olla siis 3000/410= n.7 kpl.
Lopuksi vielä pieni varoituksen sana. Nuo säteily-
tehot ovat tarkkoja, mutta tuo konvektio-osuus
noissa laskuissa voi vaihdella ainakin 50% suuntaan tai toiseen ko. pinnan muotojen mukaan
(eli kuinka vapaasti ilma pääsee kiertämään).Tämä oli erittäin hyvä juttu. Joutui kaivamaan jopa vanhan MAOLin taulukon esille. Kerran pähkäilin millainen lämmitysteho ero on kattiloilla jos pintalämpötilat vaihtelevat 20 astetta. Nythän sen voin laskea.
- pjh
pjh kirjoitti:
No kun tätä asiaa ruvettiin kerran pyörittelemään
niin otetaanpa pieni laskuesimerkki:
Jokainen kvantti/astrofysiikan perusteet hallitseva
osaa laskea että jos laitetaan kappale jonka pinta-
ala on 1m2 ja lämpötilä 20C (=293K) tyhjiöön säteilee se "lämpöä" 418 W teholla (Stefanin-Boltzmannin laki, jonka mukaan tietyssä
lämpötilassa olevan "mustan kappaleen" säteilyteho
on P=pinta-ala*sigma*T^4, missä sigma on Stefanin-
Boltzmannin vakio 5.67e-8 W/m2/K^4)
Toisaalta kappaleet myös absorboivat säteilyä
ympäristöstään. Tämän seuraksena esim. 20C huonelämpötilassa oleva 20C lämpöinen patteri ei lämmitä 418W teholla vaikka se säteileekin sen määrän tehoa per neliömetri (luonnollisesti ollaan termodynaamisessa tasapainossa, jossa pois säteilty ja huoneesta absorboitu energia ovat yhtä suuret. Maalaisjärkikin sanoo, että patterin
pitää olla huonetta lämpimämpi, jotta se "tuottaisi lämpöä").
Tuolla 418W:lla per neliömetri on kuitenkin mer-
kitystä kun lasketaan paljonko eri lämpötiloissa
olevat pinnat tuottavat lämpötehoa.
Lämpö siirtyy esim.patterista ympäröivään huoneeseen pääasiassa kahdella eri tavalla. Säteilemällä ja konvektion kautta (kuuman patterin
vieressä oleva ilma lämpenee kosketuksen kautta
ja nousee ylös). Tuolla aiemmin esitetyllä kaavalla voi laskea eri lämpötilojen tuottaman
säteilytehon (vähentämällä tuloksesta ympäröivän
huoneen (20C) takaisin säteilemän tehon (418W/m2)). Tämän lisäksi on otettava huomioon
tuo konvektiosiirtyminen, jonka suuruus on keskimäärin 2.5 W/m2/K, eli 1 aste huonelämpötilaa
lämpimämpi 1m2 suuruinen pinta lämmittää huonetta
noin 2.5W teholla.
Nyt vihdoinkin itse asiaan:
Oletetaan että huonelämpötila pidetään vakiona
20C, ja oletetaan myös että ulkolämpötila on
sen verran sisälämpötilaa matalampi, että esim.
100m2 talossa lämpötilan ylläpitoon tarvitaan
3kW lämmitysteho. Jos talossa on 100m2 lattialämmitys saadaan suoraan, että lämpöä
pitää tuottaa 30W/m2 (jätetään yksinkertaisuuden
vuoksi esim. taloussähkön lämmittävä vaikutus pois). Tuo 30W/m2 vastaa suunnilleen 24C lattia-
lämpötilaa (joka antaa 23W säteilylämpöä ja 10W
"konvektiolämpöä).
Nyt jos tuo yllämainittu 3kW haluttaisiinkin tuot-
taa esim. takalla jonka pinta-ala on 6m2 saadaan
tehontuottotarpeeksi 3000W/6m2 = 500W/m2,
Jos takan pintalämpötila olisi 60C saadaan säteilytehoa 279W/m2 eli siis 6m2 tuottaa 1674W.
Tämän lisäksi saadaan konvektion kautta suunnilleen 600W eli yhteensä 2274W. 70C pintalämpötila vastaavasti
tuottaisi noin 367W/m2 eli 2201W (säteily)
1050W (konvektio) 3351W, eli käytännössä noin
68C pintalämpötilalla 6m2 pinta-alainen takka
tuottaisi vaadittavan lämmön.
Samoilla kaavoilla voi äkkiä laskea, että esim.
50C lämpöinen patteri joka on kokoa 1.5mx0.5m
tuottaa lämpöä 299W (säteily) n. 110W (konvektio) = 410 W teholla. tuollaisia pattereita
talossa pitäisi olla siis 3000/410= n.7 kpl.
Lopuksi vielä pieni varoituksen sana. Nuo säteily-
tehot ovat tarkkoja, mutta tuo konvektio-osuus
noissa laskuissa voi vaihdella ainakin 50% suuntaan tai toiseen ko. pinnan muotojen mukaan
(eli kuinka vapaasti ilma pääsee kiertämään).Ihan kuriositeettina voisin lisätä, että jos
kotiin saisi "palasen auringon pintaa" (n. 6000K),
niin tuon 3kW lämmitystehon tuottamiseksi riittäisi
4 mm x 5 mm kokoinen patteri ;) - Vanhempi suunnittelija
pjh kirjoitti:
No kun tätä asiaa ruvettiin kerran pyörittelemään
niin otetaanpa pieni laskuesimerkki:
Jokainen kvantti/astrofysiikan perusteet hallitseva
osaa laskea että jos laitetaan kappale jonka pinta-
ala on 1m2 ja lämpötilä 20C (=293K) tyhjiöön säteilee se "lämpöä" 418 W teholla (Stefanin-Boltzmannin laki, jonka mukaan tietyssä
lämpötilassa olevan "mustan kappaleen" säteilyteho
on P=pinta-ala*sigma*T^4, missä sigma on Stefanin-
Boltzmannin vakio 5.67e-8 W/m2/K^4)
Toisaalta kappaleet myös absorboivat säteilyä
ympäristöstään. Tämän seuraksena esim. 20C huonelämpötilassa oleva 20C lämpöinen patteri ei lämmitä 418W teholla vaikka se säteileekin sen määrän tehoa per neliömetri (luonnollisesti ollaan termodynaamisessa tasapainossa, jossa pois säteilty ja huoneesta absorboitu energia ovat yhtä suuret. Maalaisjärkikin sanoo, että patterin
pitää olla huonetta lämpimämpi, jotta se "tuottaisi lämpöä").
Tuolla 418W:lla per neliömetri on kuitenkin mer-
kitystä kun lasketaan paljonko eri lämpötiloissa
olevat pinnat tuottavat lämpötehoa.
Lämpö siirtyy esim.patterista ympäröivään huoneeseen pääasiassa kahdella eri tavalla. Säteilemällä ja konvektion kautta (kuuman patterin
vieressä oleva ilma lämpenee kosketuksen kautta
ja nousee ylös). Tuolla aiemmin esitetyllä kaavalla voi laskea eri lämpötilojen tuottaman
säteilytehon (vähentämällä tuloksesta ympäröivän
huoneen (20C) takaisin säteilemän tehon (418W/m2)). Tämän lisäksi on otettava huomioon
tuo konvektiosiirtyminen, jonka suuruus on keskimäärin 2.5 W/m2/K, eli 1 aste huonelämpötilaa
lämpimämpi 1m2 suuruinen pinta lämmittää huonetta
noin 2.5W teholla.
Nyt vihdoinkin itse asiaan:
Oletetaan että huonelämpötila pidetään vakiona
20C, ja oletetaan myös että ulkolämpötila on
sen verran sisälämpötilaa matalampi, että esim.
100m2 talossa lämpötilan ylläpitoon tarvitaan
3kW lämmitysteho. Jos talossa on 100m2 lattialämmitys saadaan suoraan, että lämpöä
pitää tuottaa 30W/m2 (jätetään yksinkertaisuuden
vuoksi esim. taloussähkön lämmittävä vaikutus pois). Tuo 30W/m2 vastaa suunnilleen 24C lattia-
lämpötilaa (joka antaa 23W säteilylämpöä ja 10W
"konvektiolämpöä).
Nyt jos tuo yllämainittu 3kW haluttaisiinkin tuot-
taa esim. takalla jonka pinta-ala on 6m2 saadaan
tehontuottotarpeeksi 3000W/6m2 = 500W/m2,
Jos takan pintalämpötila olisi 60C saadaan säteilytehoa 279W/m2 eli siis 6m2 tuottaa 1674W.
Tämän lisäksi saadaan konvektion kautta suunnilleen 600W eli yhteensä 2274W. 70C pintalämpötila vastaavasti
tuottaisi noin 367W/m2 eli 2201W (säteily)
1050W (konvektio) 3351W, eli käytännössä noin
68C pintalämpötilalla 6m2 pinta-alainen takka
tuottaisi vaadittavan lämmön.
Samoilla kaavoilla voi äkkiä laskea, että esim.
50C lämpöinen patteri joka on kokoa 1.5mx0.5m
tuottaa lämpöä 299W (säteily) n. 110W (konvektio) = 410 W teholla. tuollaisia pattereita
talossa pitäisi olla siis 3000/410= n.7 kpl.
Lopuksi vielä pieni varoituksen sana. Nuo säteily-
tehot ovat tarkkoja, mutta tuo konvektio-osuus
noissa laskuissa voi vaihdella ainakin 50% suuntaan tai toiseen ko. pinnan muotojen mukaan
(eli kuinka vapaasti ilma pääsee kiertämään).Kun olet hyvin selvillä lämmön luovutuksesta, niin oletko tehnyt takastasi pinta-alalaskelmaa ja eri lämpövyöhykkeistä omaansa. Jos, niin mikä on teho oikeasti?
- pjh
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Kun olet hyvin selvillä lämmön luovutuksesta, niin oletko tehnyt takastasi pinta-alalaskelmaa ja eri lämpövyöhykkeistä omaansa. Jos, niin mikä on teho oikeasti?
Olis ihan kiva tehdä...Pitäs vaan saada IR kamera lainaan ja sitten vaan prosessoida kuva(t) noilla
kaavoilla ;) - Siirtymiskerroin
pjh kirjoitti:
No kun tätä asiaa ruvettiin kerran pyörittelemään
niin otetaanpa pieni laskuesimerkki:
Jokainen kvantti/astrofysiikan perusteet hallitseva
osaa laskea että jos laitetaan kappale jonka pinta-
ala on 1m2 ja lämpötilä 20C (=293K) tyhjiöön säteilee se "lämpöä" 418 W teholla (Stefanin-Boltzmannin laki, jonka mukaan tietyssä
lämpötilassa olevan "mustan kappaleen" säteilyteho
on P=pinta-ala*sigma*T^4, missä sigma on Stefanin-
Boltzmannin vakio 5.67e-8 W/m2/K^4)
Toisaalta kappaleet myös absorboivat säteilyä
ympäristöstään. Tämän seuraksena esim. 20C huonelämpötilassa oleva 20C lämpöinen patteri ei lämmitä 418W teholla vaikka se säteileekin sen määrän tehoa per neliömetri (luonnollisesti ollaan termodynaamisessa tasapainossa, jossa pois säteilty ja huoneesta absorboitu energia ovat yhtä suuret. Maalaisjärkikin sanoo, että patterin
pitää olla huonetta lämpimämpi, jotta se "tuottaisi lämpöä").
Tuolla 418W:lla per neliömetri on kuitenkin mer-
kitystä kun lasketaan paljonko eri lämpötiloissa
olevat pinnat tuottavat lämpötehoa.
Lämpö siirtyy esim.patterista ympäröivään huoneeseen pääasiassa kahdella eri tavalla. Säteilemällä ja konvektion kautta (kuuman patterin
vieressä oleva ilma lämpenee kosketuksen kautta
ja nousee ylös). Tuolla aiemmin esitetyllä kaavalla voi laskea eri lämpötilojen tuottaman
säteilytehon (vähentämällä tuloksesta ympäröivän
huoneen (20C) takaisin säteilemän tehon (418W/m2)). Tämän lisäksi on otettava huomioon
tuo konvektiosiirtyminen, jonka suuruus on keskimäärin 2.5 W/m2/K, eli 1 aste huonelämpötilaa
lämpimämpi 1m2 suuruinen pinta lämmittää huonetta
noin 2.5W teholla.
Nyt vihdoinkin itse asiaan:
Oletetaan että huonelämpötila pidetään vakiona
20C, ja oletetaan myös että ulkolämpötila on
sen verran sisälämpötilaa matalampi, että esim.
100m2 talossa lämpötilan ylläpitoon tarvitaan
3kW lämmitysteho. Jos talossa on 100m2 lattialämmitys saadaan suoraan, että lämpöä
pitää tuottaa 30W/m2 (jätetään yksinkertaisuuden
vuoksi esim. taloussähkön lämmittävä vaikutus pois). Tuo 30W/m2 vastaa suunnilleen 24C lattia-
lämpötilaa (joka antaa 23W säteilylämpöä ja 10W
"konvektiolämpöä).
Nyt jos tuo yllämainittu 3kW haluttaisiinkin tuot-
taa esim. takalla jonka pinta-ala on 6m2 saadaan
tehontuottotarpeeksi 3000W/6m2 = 500W/m2,
Jos takan pintalämpötila olisi 60C saadaan säteilytehoa 279W/m2 eli siis 6m2 tuottaa 1674W.
Tämän lisäksi saadaan konvektion kautta suunnilleen 600W eli yhteensä 2274W. 70C pintalämpötila vastaavasti
tuottaisi noin 367W/m2 eli 2201W (säteily)
1050W (konvektio) 3351W, eli käytännössä noin
68C pintalämpötilalla 6m2 pinta-alainen takka
tuottaisi vaadittavan lämmön.
Samoilla kaavoilla voi äkkiä laskea, että esim.
50C lämpöinen patteri joka on kokoa 1.5mx0.5m
tuottaa lämpöä 299W (säteily) n. 110W (konvektio) = 410 W teholla. tuollaisia pattereita
talossa pitäisi olla siis 3000/410= n.7 kpl.
Lopuksi vielä pieni varoituksen sana. Nuo säteily-
tehot ovat tarkkoja, mutta tuo konvektio-osuus
noissa laskuissa voi vaihdella ainakin 50% suuntaan tai toiseen ko. pinnan muotojen mukaan
(eli kuinka vapaasti ilma pääsee kiertämään).Vaikuttaa aika pieneltä, sillä sitä ei ole laskettu peruskaavoilla tai materiaalin mukaisilla arvoilla.
"Tämän lisäksi on otettava huomioon
tuo konvektiosiirtyminen, jonka suuruus on keskimäärin 2.5 W/m2/K, eli 1 aste huonelämpötilaa
lämpimämpi 1m2 suuruinen pinta lämmittää huonetta
noin 2.5W teholla."
- Tietäjätekijä
Miten ne ennevanhaan lämmitti!
Jos saat "tiilikasan" sisään kunnon lämpimän, ja pistät pellin kiinni, niin ei kai värkki jäähdy mihinkään muualla kuin ymäröivään tilaan!
Nopeammin tai hitaammin eristysvahvuudesta riippuen. Kirjallisuudessa ja valmistajat lupaavat noin 2200 w luovutustehoa 1,5 - 2 vrk.
Eihän ne mitään kiukaita tai pönttöuuneja olekaan.
Meillä värkki on keskellä oloh/keittiö/kirjasto huonerypästä, ja hyvin toimii! (Betker)
Mietihän viikko! - Vanhempi suunnitelija
Hyvä pesällinen kuivia puita (10 kg) tuottaa hyvän takan kivirakenteisiin noin 40 kWh energiapaketin. Takasta kuin takasta tuo paketti liukenee ympäristöön vuorokaudessa-parissa. Siitähän tulee keskitehoa yhden kilovatin luokkaa. Kilovatti isolla pinnalla ei ole kovin kuuma. Paljonko isossa takassa onkaan pinta-alaa?
Kilovatti taasen jossain huoneessa on aika sopiva teho. Olohuoneet vaativat sähkölämmitintehona usein 1200-1600W haarukassa. Jos olohuoneeseen pukataan paljon tuota isompi teho, tulee kuuma ja hukkalämmitystä. Ja lämpö kestää vain vähän aikaa. Vertaa puusaunan lämmittämiseen.
Varaavat takat sietävät yleensä pari pesällistä vuorokaudessa. Tehoa säädetään noin. Poltetaan hyvin varaavassa takassa pesällinen joka toinen päivä, joka päivä tai kaksi pesällistä päivässä. Sisuskalujen lämpötilasta riippuu millä teholla tulee lämpöä rakenteesta läpi. Ja sisuskalujen lämpö riippuu pesällisistä vuorokaudessa. Paitsi jos oikein kuumaa takkaa lämmittää, niin ei ota vastaan lämpöä enää hyvällä hyötysuhteella. Menee vain ylikuumia savukaasuja pihalle.
Oman takan käyttäytyminen pitää oppia. Puitten pitää olla kuivia ja peltien kanssa pitää osata touhuta. Kuuma ja kuiva palo pitää osata järjestää sinne pesään. Pesään saa yli-ilmalla kylmän palonkin aikaan. Ja puuttuvalla jälkipaloilmalla saa paksun savun pihalle. Taitolaji sanoisin.
Mikä on kuuma ja kuiva palo? Jos on lasiluukut ja noki häviää laseista ja tulipesän tiilipinnoista säteilylämmöstä, niin on aika hyvä kuuma palo. Jos kaikki on aina mustana ja tulisija haisee kitkulle, niin jutut ovat pielessä pahasti.
Alkuperäinen kysyjä. Monellako pesällisellä vuorokaudessa olet tehnyt havaintoja? Oletko yrittänyt nostaa sisuskalujen lämpöä rajulla poltolla?- Naikkonen..
Minä olen tosi pihi yh äiti ja olen pyrkinyt säästämään asiassa kuin asiassa ja myös lämmityksessä..asun 170 m2 puuomakotitalossa, suora sähkölämmitys pattereilla (varaava yösähkö mm. pesutiloissa ja eteisen lattiassa) ja keskellä taloa vuolukivinen takkaleivinuunisysteemi..Talvisin lämmitin lähinnä leivinuunilla pari kertaa viikossa ja samalla tein laatikko-ym ruuat elikkä sähköhella lähes käyttämätön..Systeemissä on myös sähkövastukset eli voi laittaa yöksi päälle niin uunin kylki on lämmiin (enpä ole käyttänyt)..Aluksi puiden kanssa touhuaminen tuntui työläältä, mutta vähitellen opin kantamaan pari rinkallista puita sisälle kuivumaan..Perheeni sähkölasku 122 e/kk ja sisältää käyttöveden ja muut...Nuohous kerran vuodessa..Olen pohtinut noita lämmöntalteenottojärjestelmiä, ilmalämpöpumppua jne..no, puita näillä näkymin riittää 10 vuodeksi..
- max -500€/vuodessa
Totta.
Varaavan takan antama teho on melko pieni. Jos takka luovuttaa lämpöä sisälle keskimäärin 1kW teholla, niin Loka-Huhtikuussa pystyy lämmittämään 5000kWh (noin 5 pinomottia puuta). Siitä jokainen voi alkaa laskemaan että paljonko voi omalla lämmittämisellä säästää rahaa vuodessa ja millä vaivalla.
- S. Rinne
Uponorin mukaan lattialämmityksen teho on 11,6 W/m2K. Tuota soveltamalla esim. 6 m2:n takka luovuttaisi 40 asteen pintalämpötilalla 1,4 kW eli aika mukavasti. Pystypinnoissa lämmönsiirto voi toki olla toisenlainenkin.
Pattereiden lämpötehoista löytyy tietoa mm. osoitteesta http://www.purmo.com/fi/fi_pur~1.xls . Taulukossa tyyppi 10 on käsittääkseni vain profiloitua levyä ilman konvektioripoja. Lämmönsiirto on siinä noin 10 W/m2K.
Takan lämpötehosta ajan funktiona löytyy asiaa esim. lyhyehköstä osoitteesta http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI tulokset 23.12.2002.pdf .- kiinostaisi
Oletko nähny talulukoita lattian lämmönluovutuskyvystä eri pintamateriaaleilla? Oman kokemuksen mukaan klinkkerilattialla ja uivalla pareketilla on tämän suhteen todella suuri ero, veikkaan että voi olla jopa kymmenkertainen.
- TAKKA
Högfors-takkasydän toimii uusissa ja vanhoissa vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä, joissa on varaaja. Takkasydän on niin tehokas, että se tarvitsee nimenomaan puskurin, varaajan. Varaajassa on käyttövedelle lämmitin, eli kierukka, jolla tuotetaan esim. kesäaikana, kun ei tarvita lämmitystä, käyttövettä. Käytössäni hyväksi havaittu, standardimittainen, ylimääräinen takkasydän löytyy kellaristani.
- matkamaija
Meillä on samanlainen kokemus.Ostimme viime vuonna mökin ja siellä oli kuulemma aluksi avotakka.No,entiset asukkaat tykkäsivät että on liian kuuma paistaa makkaraa siinä edessä!!
He pyysivät muuraria tekemään siihen lisäkuoren tiilistä karhuntalja väliin.Nyt takka lämpiää vain takaseinämistä ja puuta saa laittaa niin kauheat määrät että pelkäämme että hormi hajoaa.Kysyimme lisäkuoren muuranneelta henkilöltä neuvoa .Hän sanoi että ei muuta kuin ulos ja kappaleiksi ja kunnon varaava takka tilalle.Hyvä koivupuu maksaa sen verran että kyllä siinä äkkiä säästää takan hinnan.Nyt on esim.tarjouksia joka puolella.nämä ohjeet ovat ehkä vähän myöhässä mutta toivottavasti jollekin ovat tarpeen. - artsimerja
Meillä on 20 v sitten ostettu talo, jossa oli keittiössä puuliesi. Olohuoneen puolelle oli tehty muuriin ilmeisesti tukkeet hormeihin, joten se ei ole sitten enää varaava. Nyt tahtoisimme laittaa olohuoneeseen takan, mutta harmittaa, jos sitä ei voi saada uudelleen "varaavaksi". Onko hyviä vinkkejä?
- uudestaann
Vähän sekavaa selittämistä sasikos uudestaan mikä tarvis varata ja missä....
- säätökysymys
Sinun takkasi on "säädetty", siis eristetty liian varaavaksi sinun "kiireisiisi".
Kun meillä muurari alkoi kasata varaavaa takka-leivinuunisysteemiä, hän kysyi ensimmäiseksi kuinka paljon sisä- ja ulkokuoren väliin laitettaisiin paketin mukana tullutta eristettä. Meidän ratkaisu oli eristettä "kaikkiin paikkoihin", koska uunia käytetään paljon leipomiseen ja ruuanlaittoon ja haluamme että lämmitysvaikutus ajoittuu mahdollisimman pitkälle ajalle. - ihmetttelijä
noin järkyttävän huonosti eristetty? tai sitten rakentamisen laatu ollut aivan luokatonta ja joka nurkka vuotaa...
- se lämmittää
Teimme mökille (90 neliöö) kuorellisen isotakan. Siinä on siis sisällä takka, sitten ohut eristekerros ja puolen tiilen vahvuinen ulkokerros.
Tätä kun lämmittää oikein niin kopallinen puita lämmittää koko mökin 2 - 3 astetta. Se on todettu monta kertaa. Sama pätee myös talvella ylöslämmityksessä, kun aloittaa sisätilat pakkasella ja lämmittää talon asumislämpöön /yli 20 astetta). Muita lämmönlähteitä ei ole, ei siis esim. sähköä. Lämmittävä vaikutus kestää karkeasti pari vuorokautta siitä kun polttaa sen puun.
Takan pintalämpötila ei ylitä tuota 35 - 40 astetta edes talvella mutta mökki lämpiää kyllä. Uuniluukku on tietysti kuuma sen ajan kun polttaa. - msoqooqpq
Sattumalta minulla on samankokoinen ok-talo, jossa n. 2000kg painava varaava takka.
1) Puiden pitää olla ehdottoman kuivia, mieluummin ainakin pari vuotta vanhoja ja sopivan kokoisia.
2) Tulisija ja piippu on nuohottava joka vuosi.
3)Jos haluaa, että takka oikeasti lämmittää talvikautena, on sitä lämmitettävä vähintään joka toinen päivä.
4)Kun lämmität, polta ensin alkuun kunnon vedolla ja pienennä sitten vetoa suuluukun säädöillä, jotta lämpö ei mene suoraan harakoille , vaan takan uumenissa kiertäessään ehtii sitoutua takan massaan.
5)Ensimmäinen pesällinen poltetaan melkein loppuun ja lisätään toinen pesällinen sen jälkeen.
6)Kun jäljellä on punainen hiillos, hiillosta pitää kouhia ja kasta se keskelle arinan päälle. Sitten alaluukkua hieman raolleen, jotta hiilloksen loppupalaminen nopeutuu, eikä savupeltiä tarvitse pitää turhan kauan auki.
7)Kun hiillos on loppuun palanut , savupelti ja luukut tiiviisti kiinni.
Itsellä piippuun on asennettu kaksi savupeltiä päällekkäin n. 40cm:n päähän toisistaan. Tämä parantaa takan hyötysuhdetta, ohut savupelti ei paljon lämpöä eristä. Tämän ratkaisun laillisuudesta en tiedä, mutta hyvin toimii. Takan pintalämpötila on pari tuntia lämmityksen jälkeen n. 50-60 astetta, seuraavana päivänä vielä 30-40 astetta. Takka on kaksikuorrinen, jossa ohut eristys välissä. Tiilerin tuote, olen siihen tyytyväinen.
Ylsi oleellinen asia on se, että tulisija on keskellä taloa ja sen takana on piippu ja tiiliseinää , jotka varastoivat lämpöä ja lämpö leviää tasaisesti ympäri taloa.
Sähkölasku on aika pieni. - .....
Sen takan pinnan kuulukaan olla kättäpolttava, kyllä yleensä uunin pinta mieluummin on sellainen mielyttävän lämmin paljaalla kädellä koskien. Minulla vesikieroinen patterilämmitys ja ei se patteri ole pikkupakkasella kuin noin 40 asteinen pinnaltaan ja sen pinta-ala kuitenkin on murto-osa takan ulkopinnasta.
Ennevanhaan vanhat ukot jopa maksaivat uuninpankolla(siis leivinuunin päällä), koskapa lämpötila oli juuri sopiva eli hieman iholämpötilaa korkeampi. Jos takan ulkolämpötila olisi 80-90 astetta, niin polttahan se, jos varomattomasti esim. lapsi siihen koskee.
Takan tarkoitus on hitaasti luovuttaa siihen varattu lämpö ja tuolla noin 40 asteen pintalämpötilalla se tapahtunee ssopivasti ehkä vuorokauden aikana.
Parhaiten se tehon näet, kun jätät sen lämmittämättä ja seuraat sähkömittaria ja sitten lämmität ja taas seuraat sähkönkulutusta, kyllä siinä on vissi ero.
Takanlämmityksessä on myös oma tekniikansa, siellä usein on muitakin kuin sauhupelli. Se toinen pelli pitää olla oikeassa asennossa, jotta sauhu kiertää pidemmän kautta ja koko kivikasa lämpiää.- HV
Palaan ensimmäisen kysyjän ongelmaan, miten eristetty kuoritakka voidaan saada muuriosiltaan lämpimäksi. Ymmärrän ongelman, kyse ei lämmitystavoista ym. vaan siitä, että mikään ei saa lämpimäksi 2-3 cm:n villalla eristettyä kuoritakan muuria. Onko mahdollista jälkikäteen vaikkapa täyttää kuoritakan eristeosa, esim. valamalla rakoon betoni tms., ehkä ensin poistamalla sinne rakennusvaiheessa laitettu villaeriste? Takassamme olisi runsaasti massaa, mutta eristys estää lämmön siirtymisen huonetilaan. Nykyinen pistemäiseksi jäävä lämmön lähde ei riitä lämmittämään, lämpö menee harakoille.
- Uuni toimivaksi
HV kirjoitti:
Palaan ensimmäisen kysyjän ongelmaan, miten eristetty kuoritakka voidaan saada muuriosiltaan lämpimäksi. Ymmärrän ongelman, kyse ei lämmitystavoista ym. vaan siitä, että mikään ei saa lämpimäksi 2-3 cm:n villalla eristettyä kuoritakan muuria. Onko mahdollista jälkikäteen vaikkapa täyttää kuoritakan eristeosa, esim. valamalla rakoon betoni tms., ehkä ensin poistamalla sinne rakennusvaiheessa laitettu villaeriste? Takassamme olisi runsaasti massaa, mutta eristys estää lämmön siirtymisen huonetilaan. Nykyinen pistemäiseksi jäävä lämmön lähde ei riitä lämmittämään, lämpö menee harakoille.
Ilmatila tarvitaan sisäosan lämpöliikkeiden vaikutuksen eliminoimiseksi ulkokuoreen, uuni halkeaa jos valaa umpeen ilman välirakoa. Villan voisi postaa kokonaan, lämpeneminen olisi parempaa, mutta siinäkin joutuu purkamaan paljon uunia, tosin uuni on lähes hyödytön tuollaisenakin.
Vanha muurareiden konsti on laittaa sisemmän kerroksen ja ulkokuoren väliin muuratessa tavallista aaltopahvia, joka käytössä hiiltyy uunin sisään ja sallii sisäkerrosten elämisen, eikä juurikaan estä lämmön siirtymistä ulkokuoreen. Kannattaa purkaa ulkokuori ja käyttää pahvia välissä ja muurata uusiksi, tai jos saa pienemmällä purkamisella eristeet pois yläkautta ja pahvi vasten sydänosaa, valumassa pahvin ja ulkokuoren väliin. Teillä oikeastaan 3 vaihtoehtoa, jos meinaatte uunia käyttää lämmitykseen. - uuninpankko
"No eihän sen takan pinnan kuulukaan olla kättäpolttava, kyllä yleensä uunin pinta mieluummin on sellainen mielyttävän lämmin paljaalla kädellä koskien"
Voi hyvä ihme näitä tiilikasojen lämmittäjiä. Onko jokin itseisarvo että takan pinta on kädelle miellyttävän lämmin?
Nykyaikainen vuolukivitakka lämmitetään kovilla pakkasilla niin että siitä otetaan tehot irti. Miksi muuten ostaisi tehokasta lämmönlähdettä?
Ulkona on tällä hetkellä 27,9 astetta pakkasta ja 2700kg vuolukivikasa huokuu lämpöä olohuoneen keskellä niin että sauhupellillä olisi vesirakot kämmenissä jos menisi kokeilemaan "onko kädelle miellyttävän lämmin". Tällaisilla pakkasilla vuorokauden välein 15kg kuivaa koivupuuta pesään niin johan tuntuu!
Ps. Tuleville vuolukivitakan hankkijoille vinkki: Hanki rosteripiippu niin ei tarvitse sitten pelätä muuratun hormin kanssa, kun tajuat takan mahdollisuudet lämmönlähteenä... - eminirkki
uuninpankko kirjoitti:
"No eihän sen takan pinnan kuulukaan olla kättäpolttava, kyllä yleensä uunin pinta mieluummin on sellainen mielyttävän lämmin paljaalla kädellä koskien"
Voi hyvä ihme näitä tiilikasojen lämmittäjiä. Onko jokin itseisarvo että takan pinta on kädelle miellyttävän lämmin?
Nykyaikainen vuolukivitakka lämmitetään kovilla pakkasilla niin että siitä otetaan tehot irti. Miksi muuten ostaisi tehokasta lämmönlähdettä?
Ulkona on tällä hetkellä 27,9 astetta pakkasta ja 2700kg vuolukivikasa huokuu lämpöä olohuoneen keskellä niin että sauhupellillä olisi vesirakot kämmenissä jos menisi kokeilemaan "onko kädelle miellyttävän lämmin". Tällaisilla pakkasilla vuorokauden välein 15kg kuivaa koivupuuta pesään niin johan tuntuu!
Ps. Tuleville vuolukivitakan hankkijoille vinkki: Hanki rosteripiippu niin ei tarvitse sitten pelätä muuratun hormin kanssa, kun tajuat takan mahdollisuudet lämmönlähteenä...mietityttää sellainen kun sinulla nyt on siinä tuollainen 5m2 (?) tulikuumaa pintaa niin kuinka lämmin huoneessa on ja minkälainen talo ja eristys on kyseessä.
Vertaan mielessäni siihen kun 5m2 vesi/öljytäytteisiä pattereita riittää pitämään koko 100m2 talon lämpimänä eikä pinta ole niin kuuma. Siihen nähden hyvinkin pitäisi hyvin riittää takassa 5m2 "miellyttävän lämmintä" pintaa ja kuumat luukut päälle. - 15+3
uuninpankko kirjoitti:
"No eihän sen takan pinnan kuulukaan olla kättäpolttava, kyllä yleensä uunin pinta mieluummin on sellainen mielyttävän lämmin paljaalla kädellä koskien"
Voi hyvä ihme näitä tiilikasojen lämmittäjiä. Onko jokin itseisarvo että takan pinta on kädelle miellyttävän lämmin?
Nykyaikainen vuolukivitakka lämmitetään kovilla pakkasilla niin että siitä otetaan tehot irti. Miksi muuten ostaisi tehokasta lämmönlähdettä?
Ulkona on tällä hetkellä 27,9 astetta pakkasta ja 2700kg vuolukivikasa huokuu lämpöä olohuoneen keskellä niin että sauhupellillä olisi vesirakot kämmenissä jos menisi kokeilemaan "onko kädelle miellyttävän lämmin". Tällaisilla pakkasilla vuorokauden välein 15kg kuivaa koivupuuta pesään niin johan tuntuu!
Ps. Tuleville vuolukivitakan hankkijoille vinkki: Hanki rosteripiippu niin ei tarvitse sitten pelätä muuratun hormin kanssa, kun tajuat takan mahdollisuudet lämmönlähteenä...Lämmität takan 80 asteiseksi,kämpässä kuuma kun saunassa,termostaatit ajaa kierron nollille,lattiat jäähtyy,tuulettelet liika lämmön pihalle ja yöllä palelet kun lattiat jääkylmiä.
Muutenkin topikissa huomaa et porukat ei tajua että takka on LISÄlämmön lähde,ei mikään keskuslämmitys,sillä PIENENNETÄÄN sähkölaskua!
- omakotiasukas
En lähtisi moukaroimaan rikki. Ainakaan vielä. Noudattaisin täällä annettuja hyviä ohjeita: poltat pesällisen kuivaa puuta ja pellit ajoissa kiinni. Tätä toistat kaksi kertaa päivässä.
Omassa takassamme ei ole eristyskerrosta (vain 1200kg tiilipiippu), pinta oli äsken poltetun pesällisen jälkeen max. 66 asteinen, näillä pakkasilla poltetaan kaksi pesällistä (aamu ilta). Huomattava säästö lämmityskuluissa.
Säännöllisyys, pitkäjänteisyys ja tehokas poltto ennenkaikkea. Ja pellit kiinni. Jos pelti unohtuu hetkeksi auki niin voit sanoa hyvästit hyödylle.- Uuni toimivaksi
Tiedän tapauksia että tunarit on tehnyt uuneja joissa on joskus 50 mm eristettä sisällä ympäriinsä, ei sellaisella taloa lämmitetä, vaikka kuinka monta pesää päivässä polttaisi, uuni vain hajoaa sisältä sillä konstin.
Uunin pinta on pakko saada niin kuumaksi kovilla pakkasilla että kättä juuri ja juuri kärsii koskea pintaan.
Ihan kokemusperäistä tietoa pitkään puilla lämmityksestä, muutaman uunin muuranneenakin. - omakotiasukas
Uuni toimivaksi kirjoitti:
Tiedän tapauksia että tunarit on tehnyt uuneja joissa on joskus 50 mm eristettä sisällä ympäriinsä, ei sellaisella taloa lämmitetä, vaikka kuinka monta pesää päivässä polttaisi, uuni vain hajoaa sisältä sillä konstin.
Uunin pinta on pakko saada niin kuumaksi kovilla pakkasilla että kättä juuri ja juuri kärsii koskea pintaan.
Ihan kokemusperäistä tietoa pitkään puilla lämmityksestä, muutaman uunin muuranneenakin.En ihan antaisi vieläkään tuollaista neuvoa näkemättä takkaa ja tuntematta lämmitystapaa. Pellin unohtaminen tai jättäminen vaikka kymmeneksikin minuutiksi "varmuuden vuoksi" auki hukkaa huomattavan määrän takan lämpöenergiasta.
Erilaiset lämmityskokeilut eivät maksa juuri mitään, mutta kuoren paskaksi laittaminen maksaa varmasti jotain ja sen voi tehdä sittenkin jos tosiaan lämmitystekniikassa ei ole parannettavaa. - Uuni toimivaksi
omakotiasukas kirjoitti:
En ihan antaisi vieläkään tuollaista neuvoa näkemättä takkaa ja tuntematta lämmitystapaa. Pellin unohtaminen tai jättäminen vaikka kymmeneksikin minuutiksi "varmuuden vuoksi" auki hukkaa huomattavan määrän takan lämpöenergiasta.
Erilaiset lämmityskokeilut eivät maksa juuri mitään, mutta kuoren paskaksi laittaminen maksaa varmasti jotain ja sen voi tehdä sittenkin jos tosiaan lämmitystekniikassa ei ole parannettavaa.Ei välttämättä kallis operaatio, jos todella on varmistettu että takan sivuilla on paksut villaeristeet, niin pois ne on otettava, se on selvä juttu. Tosin eristettä voi olla aiheellisesti korkean uunin yläosassa, jottei huoneen katto lämpiä liikaa ja uunin sydämmen lämpölaajeneminen riko uunin yläosan ulkoverhousta, samoin uuni on oltava irti mahdollisesta taustamuurista, sen pistemäinen lämpeneminen aiheuttaa halkeamia.
Pelkän ulkovaipan muuraaminen uusiksi onnistuu kätevältä ensikertalaiselta itsekin, ehkä myös vanhojen tiilien käyttökin mahdollista, jos on käytetty saviuunilaastia, tai muuta pehmeää laastia ja aina pinnan voi laatoittaa, slammata, jne. - Omakotiasukas
Uuni toimivaksi kirjoitti:
Ei välttämättä kallis operaatio, jos todella on varmistettu että takan sivuilla on paksut villaeristeet, niin pois ne on otettava, se on selvä juttu. Tosin eristettä voi olla aiheellisesti korkean uunin yläosassa, jottei huoneen katto lämpiä liikaa ja uunin sydämmen lämpölaajeneminen riko uunin yläosan ulkoverhousta, samoin uuni on oltava irti mahdollisesta taustamuurista, sen pistemäinen lämpeneminen aiheuttaa halkeamia.
Pelkän ulkovaipan muuraaminen uusiksi onnistuu kätevältä ensikertalaiselta itsekin, ehkä myös vanhojen tiilien käyttökin mahdollista, jos on käytetty saviuunilaastia, tai muuta pehmeää laastia ja aina pinnan voi laatoittaa, slammata, jne.Voisikohan keskustelun avaaja suorittaa koeporauksen, esim. jollain 20mm kiviporanterällä kuoreen reijän mitä kautta pääsisi tutkimaan eristepaksuutta?
Tietoa mielellään tänne palstalle - ja näkee kunnolla
Omakotiasukas kirjoitti:
Voisikohan keskustelun avaaja suorittaa koeporauksen, esim. jollain 20mm kiviporanterällä kuoreen reijän mitä kautta pääsisi tutkimaan eristepaksuutta?
Tietoa mielellään tänne palstalleTaitaa olla helpointa irroittaa yksi tiili. Jos takka on sellainen kuin muurarien tekemät yleenäsä niin joku tiili on jo vamraan irtoamassa muutenkin.
Ihan ensimmäisenä kannatta ehkä kurkkia tuhkaluukuista, jos niiden kauluksia saisi irti niin että näkisi rakennetta.
Jos ei niin siiten vaan porakonella muutamia reikiä laastiin ja taltan kanssa koputtelemaan sauma pois kiven ympäriltä. - pumpaaja
ja näkee kunnolla kirjoitti:
Taitaa olla helpointa irroittaa yksi tiili. Jos takka on sellainen kuin muurarien tekemät yleenäsä niin joku tiili on jo vamraan irtoamassa muutenkin.
Ihan ensimmäisenä kannatta ehkä kurkkia tuhkaluukuista, jos niiden kauluksia saisi irti niin että näkisi rakennetta.
Jos ei niin siiten vaan porakonella muutamia reikiä laastiin ja taltan kanssa koputtelemaan sauma pois kiven ympäriltä.varaava takka ei taida sopia enää 2010 määräysten mukaiseen taloon? saatika sitten kun määräykset vielä kiristyvät.
eli pintalämpötila pitäisi olla selvästi alle 30 astetta, että semmoista voisi edes harkita.
Mitä mielipiteitä, pystyykö varaavat takat kehittymään niin nopeasti? - jotain tietoa
pumpaaja kirjoitti:
varaava takka ei taida sopia enää 2010 määräysten mukaiseen taloon? saatika sitten kun määräykset vielä kiristyvät.
eli pintalämpötila pitäisi olla selvästi alle 30 astetta, että semmoista voisi edes harkita.
Mitä mielipiteitä, pystyykö varaavat takat kehittymään niin nopeasti?miks pintalämpötila pitää olla alle 30C?
onko totta että pääasia on paljon massaa niin lämpöä varautuu eniten?
vai voiko pienellä koristetakalla mitä vesikiertoisten lattialämmitysten kera on taloissa pärjätä?
no entäs sitten puuhella/leivinuuni ilman takkaa? - alati
jotain tietoa kirjoitti:
miks pintalämpötila pitää olla alle 30C?
onko totta että pääasia on paljon massaa niin lämpöä varautuu eniten?
vai voiko pienellä koristetakalla mitä vesikiertoisten lattialämmitysten kera on taloissa pärjätä?
no entäs sitten puuhella/leivinuuni ilman takkaa?Ennenwanhaan taloissa oli paljon huonommat eristykset, esim seinät pelkkää tiiltä tai ohkainen purutäyte tms. Tällöin piti lähes joka huoneessa olla oma lämmityslaite, esim. kaakeliuuni.
Kun eristykset ovat parantuneet, on lämmöntarve laskenut ja nykyään tuollainen "yhden huoneen uuni" pitää jo pienen talon yksinään lämpimänä. Eihän nollakeleillä tarvita kuin pari kilowattia - ja siitäkin kattaa nykyaikana suuren osan valaistuksesta ja kodinkoneista vapautuva lämpö.
Hyvin eristetyssä talossa suuren lämpötehon antava lämmityslaite, sanotaan nyt vaikka valurautakamina, jossa on hyvin vähän varaavaa massaa = kaikki teho suoraan huoneilmaan, on kauhistus. Kovimpia paukkupakkasia lukuunottamatta teho on 2-3 kertainen lämmöntarpeeseen nähden -> huonelämpö nousee liikaa -> lämpöhäviöt kasvavat -> hyöty?
Eli mitä uudempi ja paremmin eristetty talo, sitä pienempi varaavan takan lämmönluovutus pitää olla. Klapit ovat kuitenkin vakiokokoisia ja niitä pitää polttaa tietyllä ilmamäärällä, jottei mene häkää yms. huonon palamisen tuotteita = osa polttoaineen energiasta piipusta ulos, joten ainoa mahdollisuus on siis polttaa suurella teholla & varastoida/"kapseloida" lämpö takan rakenteisiin, josta se pääsee pikkuhiljaa tihkumaan ulos, ilman, että tupa muuttuu saunaksi. - 3+2
omakotiasukas kirjoitti:
En ihan antaisi vieläkään tuollaista neuvoa näkemättä takkaa ja tuntematta lämmitystapaa. Pellin unohtaminen tai jättäminen vaikka kymmeneksikin minuutiksi "varmuuden vuoksi" auki hukkaa huomattavan määrän takan lämpöenergiasta.
Erilaiset lämmityskokeilut eivät maksa juuri mitään, mutta kuoren paskaksi laittaminen maksaa varmasti jotain ja sen voi tehdä sittenkin jos tosiaan lämmitystekniikassa ei ole parannettavaa.kuumaa massaa ei aivan heti jäähdy.Vaikka tunnin pitelet peltiä auki se ei tuottoa vielä juuri huononna.Kun luukut yms.kiinni ja savupelti hieman raollaa.
- oaerlnga,kd
alati kirjoitti:
Ennenwanhaan taloissa oli paljon huonommat eristykset, esim seinät pelkkää tiiltä tai ohkainen purutäyte tms. Tällöin piti lähes joka huoneessa olla oma lämmityslaite, esim. kaakeliuuni.
Kun eristykset ovat parantuneet, on lämmöntarve laskenut ja nykyään tuollainen "yhden huoneen uuni" pitää jo pienen talon yksinään lämpimänä. Eihän nollakeleillä tarvita kuin pari kilowattia - ja siitäkin kattaa nykyaikana suuren osan valaistuksesta ja kodinkoneista vapautuva lämpö.
Hyvin eristetyssä talossa suuren lämpötehon antava lämmityslaite, sanotaan nyt vaikka valurautakamina, jossa on hyvin vähän varaavaa massaa = kaikki teho suoraan huoneilmaan, on kauhistus. Kovimpia paukkupakkasia lukuunottamatta teho on 2-3 kertainen lämmöntarpeeseen nähden -> huonelämpö nousee liikaa -> lämpöhäviöt kasvavat -> hyöty?
Eli mitä uudempi ja paremmin eristetty talo, sitä pienempi varaavan takan lämmönluovutus pitää olla. Klapit ovat kuitenkin vakiokokoisia ja niitä pitää polttaa tietyllä ilmamäärällä, jottei mene häkää yms. huonon palamisen tuotteita = osa polttoaineen energiasta piipusta ulos, joten ainoa mahdollisuus on siis polttaa suurella teholla & varastoida/"kapseloida" lämpö takan rakenteisiin, josta se pääsee pikkuhiljaa tihkumaan ulos, ilman, että tupa muuttuu saunaksi.helpon ja tasaisen lämmönluovutuksen saa aikaan kun puulämmityksellä lämmittääkin vettä pannuhuoneessa eikä kivimassaa olohuoneessa. Parin kilowatin keskitehoon - 50 kWh vuorokaudessa tarvitaan 16-17 kg puuta ja jos se käytetään vain kivikasan lämmitykseen ei sillä saada hanasta lämmintä vettä siltikään.. Parikyt kiloa vuorokaudessa, tai tuplamäärä joka toinen päivä - se ei ole takka/leivinuuni missä homma hoidetaan.
- Tyytyväinen
- klöAFJGDCSF
Kannattais varmaan nuohota se takka joskus. Jos poltettu märkää ja huonoa puuta (pintoja, tai paksukuorista mäntyä) nokeentuu nuo poskikanavat paksuun nokeen. Itsellä oli sellainen valehtelematta 3cm nokikerros poskikanavissa. Nuohouksen jälkeen takan pintalämpötila nousi huomattavasti. Pölyäähän tuo ja on likaista hommaa mutta auttaa asiaan. Noki on paras lämmöneriste. Vanhat miehet sanoo että kahvipannua mikä on noessa päältä voi pitää paljaassa kädessä vaikka vesi kiehuu sisällä. Nykyään poltan vaan kuivaa ja laadukasta puuta niin takka pysyy puhtaana. Ja tehokkaasti pitää puun saada palaa, ei mitään kitu paloa. Sitten kun puut on hiilloksena niin veto minimille, eli sen verran ettei savunhajua tule sisälle. Jos noilla keinoilla ei lämpene niin sitten on jotain häikkää savukaasujen kierrossa. Oma takkani on kuorellinen, ilmarako vaan sisäkuoren ja ulkokuoren välissä. Ja ei varaavan takan kuoren pidäkkään lämmitä kuumaksi. Tarkoitus on varata lämpöä ja luovuttaa se hitaasti. Mitäs järkeä olisi että joka yö saa hikoilla ja aamulla tukka jäätyy tyynyyn kiinni. Nopeaan lämmitykseen on sitten omat mallit.
- 10+8 ukko
klöAFJGDCSF kirjoitti:
Kannattais varmaan nuohota se takka joskus. Jos poltettu märkää ja huonoa puuta (pintoja, tai paksukuorista mäntyä) nokeentuu nuo poskikanavat paksuun nokeen. Itsellä oli sellainen valehtelematta 3cm nokikerros poskikanavissa. Nuohouksen jälkeen takan pintalämpötila nousi huomattavasti. Pölyäähän tuo ja on likaista hommaa mutta auttaa asiaan. Noki on paras lämmöneriste. Vanhat miehet sanoo että kahvipannua mikä on noessa päältä voi pitää paljaassa kädessä vaikka vesi kiehuu sisällä. Nykyään poltan vaan kuivaa ja laadukasta puuta niin takka pysyy puhtaana. Ja tehokkaasti pitää puun saada palaa, ei mitään kitu paloa. Sitten kun puut on hiilloksena niin veto minimille, eli sen verran ettei savunhajua tule sisälle. Jos noilla keinoilla ei lämpene niin sitten on jotain häikkää savukaasujen kierrossa. Oma takkani on kuorellinen, ilmarako vaan sisäkuoren ja ulkokuoren välissä. Ja ei varaavan takan kuoren pidäkkään lämmitä kuumaksi. Tarkoitus on varata lämpöä ja luovuttaa se hitaasti. Mitäs järkeä olisi että joka yö saa hikoilla ja aamulla tukka jäätyy tyynyyn kiinni. Nopeaan lämmitykseen on sitten omat mallit.
Jaa en tiedä häntä näistä tehoista , minulla on 110m2 20v vanha talo yhdessä tasossa ja suht keskellä iso takkaleivinuuni . Muurari joka sen teki sanoi että kun tuosta on vesi haihtunut pois niin elopainoa jää 6 000kg . siinä on ohut villa sisällä eli se on ns. kuoritakka Tehoa on testattu senverran että pelkkä uuni riittää -30c pakkasille asti kirkkaasti pitämään koko talon lämpimänä lukuunottamatta 10m2 pesuhuonetta jossa on lattialämmitys. Lämpöä levittää taloon lämmöntalteenotto jossa on kaksi ottoputkea takan päällä , ns. tulikivi-ilma 12 systeemi. Olen erittäin tyytyväinen tähän uuniin ja olen lämmittänyt taloni sillä 20 talvea . Senverran voin kokemuksesta sanoa että älkää laittako mitään höpöhöpö-koristetakkoja vaan iso massiivinen kunnon takkaleivinuuni !
- Se toinen seppo
Terve vaan, Itsellä 50 luvun rintamamiestalo ja alakerrassa 1 pönttöuuni, 1 tiilikasa ja 1 tulikiven leivinuuni. takan lämmitys vaatii 3-5 tuntia että yleensä pinta alkaa lämpiimään ja tarkoittaa ihan 60-100% teholla/palolla kokoajan.
Sitten annetaan olla hiillokselle ja möyhitään pieniksi ja annetaan sammua ja kun minimaallinen hiillos on niin VOI pienentää peltiä(testatkaa pellin liikerata ettei mene kiinni kokonaan) peltiä pikkuisen pienemmälle, ettei lämmöt karkaa harakoille.
PELLIN VOI LAITTAA KIINNI VASTA KUN TULIPESÄSSÄ EI NÄY HEHKUA TAI PALAMISEN MERKKEJÄ.
Pelti siis kiinni mahdollisimman nopeasti, näin takka pysyy lämpimänä maksimaallisen ajan.
Pönttöuunin kanssa menee noin 2 tuntia että on pinta jo selvästi lämmin, tiilikasan kanssa menee pitempään mutta näpit siihen palaa maksimi lämmöissä ollessaan. Leivinuunin kanssa menee tolkuttomasti puita, 3500kg takka joten vähän vähemmälle jäänyt sen lämmittely näin työssäkäyvänä ihmisenä. Senkin lämmitys kestää useamman tunnin ja puita menee pari korillista isoon tulipesään helposti että lämpiää kohtuullisesti.
Kyllä ne ruuat voi tehdä ihan sähköliedellä, suurin osa sähkölaskusta koostuu juurikin lämmityskuluista, sähköpattereista 700w -2000w, kerrostalossa pärjäsin 1000 kwh / vuosi vaikka oli tietokoneet ja energiansäästölamput ja telkkarit päällä melkein 6 tuntia päivässä.
Vanhassa talossa pärjää vähilläkin tuloilla jos on puuta millä lämmittää ja ei ihan joka tuulikaappia ja komeroa lämmitä.
Yks vinkki kans, ostakee niitä brikettejä, kodin terrasta sai 10e kolme nippua ja niitä laittaa alkuu ja sitte vähä puita sekaan niin kestää hyvä hiillos pitkään eikä puita kulu ihan tajuttomasti, briketit palaa hiton pitkään ja hehkulla.
Rikas jos on niin kääntää vaan patteria isommalle. :D- se kolmas seppo
NIIN JA OSTAKAA SE HÄKÄVAROITIN !, PELTI KIINNI KOKONAAN KUN HÄMMENNETTÄESSÄKÄÄN EI NÄY KEKÄLEITÄ.
Alkuperäiseen kysymykseen vastaten, jos takka ei lämpi ulkopuolelta helvetillisella lämmityksellä reilusti kädenlämpöiseksi tai polttavaksi niin purkaa pois ja uutta tilalle. Jos on liikaa sitä villaa siihen survottu ja pinta ei lämpiä nimeksikään niin kyllä se lämpö häviää savupellin kautta harakoille suurin osa ja huone on kylmä vielä 12 tunnin jälkeenkin. Tämmöisen tapauksen tiiän työkaverilta joka jäi tässä eläkkeelle ja varmasti on takanlämmitystekniikat tiedossa.
Veikkaisin että se villa siinä estää lian ja pölyn palamisen kiinni siihen nättiin ulkopintaan ja ulkokuoren vaurioiden välttämiseksi. Toisekseen hieman eristettä siinä pitkittää lämmön luovutusta, Liika on liikaa siinäkin. - Voi näitä
se kolmas seppo kirjoitti:
NIIN JA OSTAKAA SE HÄKÄVAROITIN !, PELTI KIINNI KOKONAAN KUN HÄMMENNETTÄESSÄKÄÄN EI NÄY KEKÄLEITÄ.
Alkuperäiseen kysymykseen vastaten, jos takka ei lämpi ulkopuolelta helvetillisella lämmityksellä reilusti kädenlämpöiseksi tai polttavaksi niin purkaa pois ja uutta tilalle. Jos on liikaa sitä villaa siihen survottu ja pinta ei lämpiä nimeksikään niin kyllä se lämpö häviää savupellin kautta harakoille suurin osa ja huone on kylmä vielä 12 tunnin jälkeenkin. Tämmöisen tapauksen tiiän työkaverilta joka jäi tässä eläkkeelle ja varmasti on takanlämmitystekniikat tiedossa.
Veikkaisin että se villa siinä estää lian ja pölyn palamisen kiinni siihen nättiin ulkopintaan ja ulkokuoren vaurioiden välttämiseksi. Toisekseen hieman eristettä siinä pitkittää lämmön luovutusta, Liika on liikaa siinäkin.On Sepot pikkaisen pihalla. Näinhän sitä on perimätiedolla kuultuna aina lämmitetty...
- ei niitä näitä
Pellin voi panna kiinni kun hiilien päällä ei ole liekkejä, hiilet voivat olla tumman punaisia. HÄKÄVAROITIN ehdottomasti.
- eihäkää
Tämä vanhan kansan uskomus ei pijä paikkaansa. Hommaappa näytöllinen häkävarotin ni huomaat kuinka on häkää sulla kämpässä tuolla tyylillä.
- häkäautonkyyti
Tupakoitsijat häkään kuole, riippuu määrästä.
- Kysymysmerkki00
Tää nyt välttämättä tänne kuulu mutta kysyn kumminkin.
Talossa (80 neliöö) on yksi varaava takka (tiilestä), eikä se nyt todellakaan lämmitä koko aluetta. Äiti ja hänen tuttu väittää, että takan luovutuskyky on heikennyt noin parissa vuodessa paljon. Eli kivikasa tulee tosi kuumaksi kun pesällisen lämmittää, muttei huoneiden lämpötila kohoa, ellei pidä luukkuja auki kun on hiilloksella. Voiko tämä pitää paikkaansa? Takka on siis noin 30 vuotta vanha jo eikä korjailtu milläänlailla.- Mitä.että
No jos se kivikasa kerran lämpiää tosi kuumaksi niin mihin se lämpö hukkuu jos ei huoneilmaan? Luukut avaamalla teet siitä avotakan..
- Kysymysmerkki00
Mitä.että kirjoitti:
No jos se kivikasa kerran lämpiää tosi kuumaksi niin mihin se lämpö hukkuu jos ei huoneilmaan? Luukut avaamalla teet siitä avotakan..
Niin sitähän minäkin ajattelin. Äiti onkin nyt luukkuja pitänyt auki kun ei muuten lämpöä tule.
- Anonyymi
Tulipa luettua koko ketju.Huh huh eikö osata enää tulisijoja lämittää,missä on perimätiedot? Olen takkamuurari ja pojalla 90m talo.Muurasin tiilerin ison Laurin 2 v. sitten. Kyseessä on tiilitakka jossa on muurattu sisä ja ulkokuori eristetty 1 cm villalla .Villan tehtävä on juuri se että tulee tasainen ja pitkä lämmönluovutus mielyttävä lämpösäteily eikä heti hiki ja aamulla kylmä.Takkaa kuuluu lämittää tarpeen mukaan,aamulla noin 10 kg ja illalla sama juttu on maximi.lämpimillä ilmoilla vähempikin riittää,ilmojen mukaan.Puun pitää olla kuiva ja palotapahtuman reipasta ei raivoisaa eikä kitumista!! Pelli kiinni kun lämmitys ohi,tuplapellistä ei oo mitää hyötyä,yksikin estää uunin jäähtymisen.Pojalla on suorasähkö lämmitys/ patterit.Viime talvena ei mennyt sähköä kuin makuu huoneessa koska ovi pitää olla kiinni ettei kissa mee sinne=)).oli takka millainen hyvänsä jos oikein lämmittää niin varmasti lämpö jää taloon muuten joku on keksinyt uuden koneen. yt Tommi. Ps Puita vaan pesään ja nauttimaan tulen lämmöstä
- Anonyymi
Pojalla on tosi pitkä talo: 90 metriä !
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 692257
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012083- 781688
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411510- 781506
- 101397
- 311364
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?521268Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.621200Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?281179