Kärsin luultavasti / ehkä mielenterveysongelmista..
Tuntuu kuin sisälläni elisi kaksi eri ihmistä.:
-toinen on hyvin ystävällinen ja sosiaalinen ja auttavainen sekä ymmärtäväinen. Hauskakin.
-toinen taas tuntuu hyvin aggressiiviselta ja siltä kuin haluaisin huutaaa jatkuvasti ja lyödä ja potkia jotain. Hyvin riidanhaluinen.
Onko tämä vain stressiä ? vai kärsinkö jostain?
Joitakin pakko-oireitakin olen huomannu (ei niin pahoja kuin mitä tv:ssä näkee...)
-nyplään hiuksia niin lujaa joskus että lähtee muutama hius päänahasta irti. En malta lopettaa nypläämistä kun pääsen vauhtiin..
- sama juttu jalan "vatkaamisessa" ja sormien rummuttamisesta pöydällä yms.
Nämä vain tuntuu niin rentouttavalta ja mukavalta.. mutta kaverit sanoo aina että näytän hermostuneelta kun teen niin.. Vaikka se minusta tuntuu .. mukavalta.
Joskus (harvoin nykyään) pureskelene ja jäystän hieman huulia.. Joskus on käynyt niin että huuleen on tullu haavoja tai/ja se on turvonnut jostain kohtaan.
- melkein sama juttu pätee sisäposkiin. (paljon harvemmin nykyään)
Mikäköhän minua vaivaa...? :(
Tuntuu kuin sisälläni elisi kaksi eri ihmistä.:
-toinen on hyvin ystävällinen ja sosiaalinen ja auttavainen sekä ymmärtäväinen. Hauskakin.
-toinen taas tuntuu hyvin aggressiiviselta ja siltä kuin haluaisin huutaaa jatkuvasti ja lyödä ja potkia jotain. Hyvin riidanhaluinen.
Onko tämä vain stressiä ? vai kärsinkö jostain?
Joitakin pakko-oireitakin olen huomannu (ei niin pahoja kuin mitä tv:ssä näkee...)
-nyplään hiuksia niin lujaa joskus että lähtee muutama hius päänahasta irti. En malta lopettaa nypläämistä kun pääsen vauhtiin..
- sama juttu jalan "vatkaamisessa" ja sormien rummuttamisesta pöydällä yms.
Nämä vain tuntuu niin rentouttavalta ja mukavalta.. mutta kaverit sanoo aina että näytän hermostuneelta kun teen niin.. Vaikka se minusta tuntuu .. mukavalta.
Joskus (harvoin nykyään) pureskelene ja jäystän hieman huulia.. Joskus on käynyt niin että huuleen on tullu haavoja tai/ja se on turvonnut jostain kohtaan.
- melkein sama juttu pätee sisäposkiin. (paljon harvemmin nykyään)
Mikäköhän minua vaivaa...? :(
Vastaukset 9
Vanhimmat
skitsofrenia
Älä välitä ton k***pää-psykiatrin sanoista. Se ei oo oikeesti psykiatri. Jotenki tuntuu että olet yli stressaantunut. Mielestäni sinun kannattaisi mennä puhumaan ammatti-ihmisille.
Kenelle minun kannattaa ottaa yhteyttä nyt tähän hätään?
Varaa aika lääkärille. Ihan yleislääkärille. Siitä se sit lähtee rullaamaan. Tsemppiä!
koulun/työpaikan terkkari
Minulla on tuosta muutama sama oire, eli puren sisäposkia ja rummuttelen sormilla ja jalkaa vispaa, ja sitten puhun itselleni pääni sisällä, mutta en ole mitään huomannut, että minulla olisi kaksi eri persoonaa, voiko olla vain stressiä? Minulla on koulusta todella kovat paineet. Apua...
Kannattaa mennä lääkäriin, jossa on varmaan syytä tutkia myös veriarvoja eli esim. kilpirauhasen liika/vajaatoiminta....Aiheuttaa nimittäin kaikkea merkillistä oiretta, myös ajatuksiin ja käytökseen...
Voi olla ohimenevää, iän mukana tulevia tntemuksia, kun ihminen vielä etsii itseään.. Tai onko adhd:n oireita? Ei kannata missään nimessä pelästyä tai jäädä kelailemaan asioita omassa päässä/ kuunnella munlaisia keittiöpsykologeja, mene terkkarille ja puhut avoimesti tuntemuksista,useinmiten en tätä sanois, mut siinä tää maa on tosiaan hyvinvointivaltio, että ammattiapu löytyypi läheltä ja on ilmaista..
Normaalilta kuulostaa. Voi olla monia syitä, miksi joskus vaikeat tunteet (ärtymys, pettymys, suuttumus) vähän kerääntyy ja tuntuu, että ne välillä hallitsee oloa ja ikään kuin se toinen kokemus (rauhallisempi ja seesteisempi) peittyisi alle. Raivo, viha ja aggressiivisuus ovat terveitä tunteita ja erityisesti lapset ja nuoret niiden kanssa kamppailee, kun ei ole vielä riittävästi keinoja tunteita hallita, purkaa ns. rakentavasti tai edes ymmärtää, mistä ne taas tuli. Terveitä tunteita ne ovat siinä mielessä, että tarvitsemme esimerkiksi kykyä suuttua, jotta osaamme elämässä pitää puolemme tai toisten puolia. Raivokin on tärkeä tunne, jos on vaikka hengenvaarassa tai uhattu. Luonto on nämä tunteet meille luonut ja ne on ihan ok.
Tämä on siis ihan normaalia ja erityisen normaalia nuorella ihmisellä (tarkoitan esimurrosiästä vähän yli 20 asti). Nuoruus on aikaa, jolloin ollaan erilaisten haasteiden ja vaatimusten edessä: keho muuttuu (ne hormonitkin), sosiaaliset suhteet muuttuu, suhde vanhempiin muuttuu, tulevaisuus on usein epävarmaa ja oma itse tuntuu oudolta ja hämmentävältä ("olenko normaali ja kuin muut"). Tunnevaihtelut ovat nuorelle sellaisia purskahduksia joskus eikä siinä ole mitään epänormaalia, vaikka joskus nuori itse voi kokea, että "olen ihan skitso". Persoonallisuuden kehitys on vielä kesken ja vuosien myötä tunneilmaisutkin/tunnekokemukset tasoittuu.
Tuo hiusten nyppiminen, poskien pureminen on oikein tyypillinen ns. neuroottinen oire. Neuroottinen tarkoittaa sitä, että kyseessä on ERITTÄIN lievä psyykkinen oire. Sellaiset ei aina vaadi hoitoa eikä siitä tarvitse useinkaan edes huolestua. Kaikki me ollaan jotenkin neuroottisia: tarkitsellaan hellan nappuloita kotoa lähtiessä, naputellaan kynällä pöytää, jännitetään kun on perjantai 13. pvä tai pureksitaan kynsiä. Jos neuroottinen oire ITSEÄ häiritsee, sitä kannattaa hakeutua hoitamaan ammattilaiselle. Korostan tässä sitä, että oire on ongelma, jos se on sitä itselle..esim. jos se ahdistaa, huolestuttaa tai tuntuu kovasti arkea hallitsevan.
Hoito on useimmiten keskusteluhoitoa.