Anteesipyyntöä harkitaan, neuvotellaan piispan kanssa. Mutta jos tunto ei sano että väärin on tehty, mistäs sitten anteeksi pyydetään:
Näin Lestadius:
Meidät on kasvatettu Lutherin oppiin. Tämän opin mukaan ihminen tulee kristityksi seuraavalla tavalla. Ensiksi on oltava todellinen katumus eli suru ja murhe synnistä. Tästä alkaa myös elämän parannus. Toiseksi on oltava elävä usko Kristukseen. Kolmanneksi on oltava kristillistä
rakkautta ja hyviä tekoja, jotka lähtevät uskosta. Tämä on lyhyt armonjärjestys, jota ei ole otettu ilmasta. Myöskään ihmisjärki ei ole sitä ajatellut, vaan se on otettu pyhästä Raamatusta, ja se perustuu Raamattuun.
Näin Lestadius:
Meidät on kasvatettu Lutherin oppiin. Tämän opin mukaan ihminen tulee kristityksi seuraavalla tavalla. Ensiksi on oltava todellinen katumus eli suru ja murhe synnistä. Tästä alkaa myös elämän parannus. Toiseksi on oltava elävä usko Kristukseen. Kolmanneksi on oltava kristillistä
rakkautta ja hyviä tekoja, jotka lähtevät uskosta. Tämä on lyhyt armonjärjestys, jota ei ole otettu ilmasta. Myöskään ihmisjärki ei ole sitä ajatellut, vaan se on otettu pyhästä Raamatusta, ja se perustuu Raamattuun.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nyt vasta on alkanut paljastua toden teolla SRK:n ja vl-johdon lastenraiskaamisrikollisuuden todellisuus, joten ei vielä ole anteeksipyynnön paikka. Odotetaan, että koko vyyhti saadaan purettua ja syylliset selville, niin sitten voidaan miettiä jatkotoimia.
SRK salaa edelleen sellaista rikosmöykkyä, että jos nyt alkaisi pyytelemään esille tulleita asioita anteeksi, joutuisi pyytämään viikottain aina sitä mikä on paljastettu... Kun ei ole synnintuntoa ja halua selvitää asiota itse, ei myöskään ole edellytyksiä anteeksipyynnölle eikä myöskään anteeksi antamiselle.
Kyllä minusta tuo uskonlahko on niin niin paha ettei sitä voi mihinkään pahuuteen verrata... itse olen tullut omassa perheessä seksuaalisen hyväksi käytön uhriksi ja miestä/poikaa suojeli sekä äiti että isä. Muistiini tuo juttu tuli aikuis iässä.. oli ilm niin ahistava ja kova kokemus lapsena että itsesuojeluvaisto poisti sen joksikin aikaa mielestä. Niin ja siskoni kuolin vuoteella oli sitten tullut ilmi myös häneen kohdistunut sama pahuus... hui että muo ottaa päähän tuollaiset paskamaiset miespuoliset paholaiset...
Nyt aikuisena kun sitten miettii omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, niin ei voi tuntea muuta kuin suunnatonta vihaa ja katkeruutta vanhempia ja uskovaisuuden suojaan meneviä paskiaisia..