Suomen kaupan keskusliikkeet ja edunvalvontajärjestöt ovat ilmoittaneet että Suomessa myymälävarkauksien määrä on n. 444.000.000 (444 miljoonaa) euroa.
Kokonaismyynti Suomessa oli v.2008 n. 58.000.000.000 (58 miljardia) euroa, josta vähittäiskaupan osuus oli n. 52% eli n. 30 miljardia euroa.
Myymälävarkauksien suhteellinen määrä on kokonaismyynnistä n. 0,7% ja vähittäiskaupan myynnistä n. 1,5%.
Luvut ovat suuria. Ehkä liiankin suuria.
Poliisin tilastoista näemme, että myymälävarkauksista on ilmoitettu poliisille yhteensä yli 45.000 kpl, joista törkeitä n. 3300 kpl ja loput n. 42.000 kpl näpistyksiä eli korkeintaan 450 euron arvosta varastettua tavaraa (SM:n ohjeet poliiseille 2006). Keskimääräisellä arvolla laskettuna näpistettyjen ja kiinnijoutuneiden tavaroiden arvo oli yhteensä n. 9 miljoonaa euroa. Törkeiden varkauksien osalta voimme vain arvailla ilman tilastotietoa, mutta useita miljoonia se on varmasti, ei kuitenkaan kymmeniä miljoonia ilmeisestikään.
Näiden paljastuneiden ja ilmoitettujen varkauksien osalta tietenkin varastetut tavarat on saatu pääosin takaisin oikealle omistajalle, eli kauppaan, pois lukien esim. huoltoasemien polttoainevarkaudet (polttoaineen palauttaminen auton tankista hankalaa) ja kauppojen elintarvikkeet, jotka anastajat ehtivät syödä ennen kiinnijääntiään. Nämä ovat kuitenkin kokonaismäärissä marginaalisia määriä.
Näiden paljastuneiden lisäksi on siis paljastumatta ja kiinni joutumatta jääneiden joukko melkoinen, ainakin kaupan omien arvioiden mukaan eli lähes 350 miljoonan euron edestä on kaupan mukaan varkaiden jäljillä ja takaisin saamatta. Jos suhde näpistysten ja törkeiden varkauksien osalta on kutakuinkin sama näissäkin paljastamattomissa varkauksissa, niin näpistyksiä on tehty 325 miljoonan edestä ja törkeitä 25 miljoonan edestä. Näpistyksiä se tekisi (vaikka maksimi arvolla 450 eurolla laskettuna) n. 700.000 näpistystä per vuosi, ja liki 2500 näpistystä per päivä. Aikamoinen tuhina ja varkaiden hyörinä kävisi kaupoissa, jos siis tuo kauppojen ilmoittama hävikkimäärä olisi totta ja pelkästään myymälävarkaiden aiheuttamaa. Oikeastaan näpistykset ovat siinä keskimäärin 50 euroa, joten näpistyksiä tehtäisiin kaupoissa sellaista reilun 6,4 miljoonan kappaleen vuosivauhtia, ja päivässäkin yli 21.000 kpl. Jokainen suomalainen varastaisi siis kiinnijäämättä ainakin kerran vuodessa. Luku ei ole uskottava, koska varkaussuojat ja valvonta kaupoissa ovat erittäin korkeatasoisia ja ehkäiseviä nykyään. Kaupan hävikin selittäminen asiakkaiden tekemiseksi ei tunnu uskottavalta. Asiakkaat eivät yksinkertaisesti pysty varastamaan noin suurta määrää eli 350 miljoonan euron edestä vuodessa jäämättä kiinni.
Kuka sitten pystyisi varastamaan kaupasta nykyaikana? Suuret kaupankeskusliikkeet seuraavat ja tarkkailevat vartioimisliikkeiden ja kameroiden yms. avulla myös henkilökuntaansa, joten tuskin heilläkään on sellaiseen tuossa määrässä mahdollisuutta. Siis kenellä olisi mahdollisuus ja motiivi? Aivan oikein: kauppiaalla itsellään. Varsinkin nykyisessä keskusliikkeiden komennossa ja tarkkailussa kauppiaan tulos jää helposti pieneksi ilman avustavia toimenpiteitä eli kaupan varastoista tuotteiden ns. siirtämistä yksityiseen käyttöön. Vakuutusyhtiöt korvaavat hävikkiä tietyltä osin, ja hinnoittelussa hävikki on otettu huomioon. Joten ainoa todella selkeä ja epäiltävä ryhmä on myymälävarkauksiin ovat kauppiaat ja myymälänhoitajat itse.
Se, että asiakkaita syynätään ja valvotaan on periaatteessa siinä ja siinä vielä siedettävää, jollei joudu väärin kohdelluksi eli epäilyksi syyttä, kuten nykyään liian monelle sattuu kaupoissa. Ja aina vain enenemässä määrin vartioimisliikkeiden tulospaineiden vuoksi.
Kaupan keskusliikkeet ja etujärjestöt mainostivat aikoinaan kampanjaansa "Myymälävaras syö pöydässäsi". Siinä oli perusteluina mm. se että hävikki, johon siis kuuluu oletus osan olleen varastettuja, lisätään hinnoittelussa asiakkaalle maksettavaksi. Näin ollen pitäisikö meidän nyt ryhtyä tarkkailemaan kauppiaita ja myymälänhoitajia samasta syystä: "Kauppias syö enemmän pöydässäsi kuin lain ja kauppiassopimuksen perusteella kuuluisi!"
Pitää ryhtyä miettimään miten saisi muutaman epäilyttävän kauppiaan meikäläisen buffetissa syömisestä pinteeseen.
Liian kauan on meitä asiakkaita syyllistetty, nyt on aika katsoa totuutta silmiin ja löydettävä syylliset sieltä missä ne todennäköisimmin ovat: kaupan takahuoneissa.
Lähteet:
KOKONAISMYYNTI
Kansallista yritysturvallisuutta edistävä yhteistyöryhmän raportti
SISÄASIAINMINISTERIÖn muistio
uutinen 5.10.2009
Kokonaismyynti Suomessa oli v.2008 n. 58.000.000.000 (58 miljardia) euroa, josta vähittäiskaupan osuus oli n. 52% eli n. 30 miljardia euroa.
Myymälävarkauksien suhteellinen määrä on kokonaismyynnistä n. 0,7% ja vähittäiskaupan myynnistä n. 1,5%.
Luvut ovat suuria. Ehkä liiankin suuria.
Poliisin tilastoista näemme, että myymälävarkauksista on ilmoitettu poliisille yhteensä yli 45.000 kpl, joista törkeitä n. 3300 kpl ja loput n. 42.000 kpl näpistyksiä eli korkeintaan 450 euron arvosta varastettua tavaraa (SM:n ohjeet poliiseille 2006). Keskimääräisellä arvolla laskettuna näpistettyjen ja kiinnijoutuneiden tavaroiden arvo oli yhteensä n. 9 miljoonaa euroa. Törkeiden varkauksien osalta voimme vain arvailla ilman tilastotietoa, mutta useita miljoonia se on varmasti, ei kuitenkaan kymmeniä miljoonia ilmeisestikään.
Näiden paljastuneiden ja ilmoitettujen varkauksien osalta tietenkin varastetut tavarat on saatu pääosin takaisin oikealle omistajalle, eli kauppaan, pois lukien esim. huoltoasemien polttoainevarkaudet (polttoaineen palauttaminen auton tankista hankalaa) ja kauppojen elintarvikkeet, jotka anastajat ehtivät syödä ennen kiinnijääntiään. Nämä ovat kuitenkin kokonaismäärissä marginaalisia määriä.
Näiden paljastuneiden lisäksi on siis paljastumatta ja kiinni joutumatta jääneiden joukko melkoinen, ainakin kaupan omien arvioiden mukaan eli lähes 350 miljoonan euron edestä on kaupan mukaan varkaiden jäljillä ja takaisin saamatta. Jos suhde näpistysten ja törkeiden varkauksien osalta on kutakuinkin sama näissäkin paljastamattomissa varkauksissa, niin näpistyksiä on tehty 325 miljoonan edestä ja törkeitä 25 miljoonan edestä. Näpistyksiä se tekisi (vaikka maksimi arvolla 450 eurolla laskettuna) n. 700.000 näpistystä per vuosi, ja liki 2500 näpistystä per päivä. Aikamoinen tuhina ja varkaiden hyörinä kävisi kaupoissa, jos siis tuo kauppojen ilmoittama hävikkimäärä olisi totta ja pelkästään myymälävarkaiden aiheuttamaa. Oikeastaan näpistykset ovat siinä keskimäärin 50 euroa, joten näpistyksiä tehtäisiin kaupoissa sellaista reilun 6,4 miljoonan kappaleen vuosivauhtia, ja päivässäkin yli 21.000 kpl. Jokainen suomalainen varastaisi siis kiinnijäämättä ainakin kerran vuodessa. Luku ei ole uskottava, koska varkaussuojat ja valvonta kaupoissa ovat erittäin korkeatasoisia ja ehkäiseviä nykyään. Kaupan hävikin selittäminen asiakkaiden tekemiseksi ei tunnu uskottavalta. Asiakkaat eivät yksinkertaisesti pysty varastamaan noin suurta määrää eli 350 miljoonan euron edestä vuodessa jäämättä kiinni.
Kuka sitten pystyisi varastamaan kaupasta nykyaikana? Suuret kaupankeskusliikkeet seuraavat ja tarkkailevat vartioimisliikkeiden ja kameroiden yms. avulla myös henkilökuntaansa, joten tuskin heilläkään on sellaiseen tuossa määrässä mahdollisuutta. Siis kenellä olisi mahdollisuus ja motiivi? Aivan oikein: kauppiaalla itsellään. Varsinkin nykyisessä keskusliikkeiden komennossa ja tarkkailussa kauppiaan tulos jää helposti pieneksi ilman avustavia toimenpiteitä eli kaupan varastoista tuotteiden ns. siirtämistä yksityiseen käyttöön. Vakuutusyhtiöt korvaavat hävikkiä tietyltä osin, ja hinnoittelussa hävikki on otettu huomioon. Joten ainoa todella selkeä ja epäiltävä ryhmä on myymälävarkauksiin ovat kauppiaat ja myymälänhoitajat itse.
Se, että asiakkaita syynätään ja valvotaan on periaatteessa siinä ja siinä vielä siedettävää, jollei joudu väärin kohdelluksi eli epäilyksi syyttä, kuten nykyään liian monelle sattuu kaupoissa. Ja aina vain enenemässä määrin vartioimisliikkeiden tulospaineiden vuoksi.
Kaupan keskusliikkeet ja etujärjestöt mainostivat aikoinaan kampanjaansa "Myymälävaras syö pöydässäsi". Siinä oli perusteluina mm. se että hävikki, johon siis kuuluu oletus osan olleen varastettuja, lisätään hinnoittelussa asiakkaalle maksettavaksi. Näin ollen pitäisikö meidän nyt ryhtyä tarkkailemaan kauppiaita ja myymälänhoitajia samasta syystä: "Kauppias syö enemmän pöydässäsi kuin lain ja kauppiassopimuksen perusteella kuuluisi!"
Pitää ryhtyä miettimään miten saisi muutaman epäilyttävän kauppiaan meikäläisen buffetissa syömisestä pinteeseen.
Liian kauan on meitä asiakkaita syyllistetty, nyt on aika katsoa totuutta silmiin ja löydettävä syylliset sieltä missä ne todennäköisimmin ovat: kaupan takahuoneissa.
Lähteet:
KOKONAISMYYNTI
Kansallista yritysturvallisuutta edistävä yhteistyöryhmän raportti
SISÄASIAINMINISTERIÖn muistio
uutinen 5.10.2009
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.