Minne johdan hulevedet tasamaatontilla?

80-luvun talo, jossa ei ole sadevesiä johdettu mihinkään. Salaojat on johdettu pohjattomaan kaivoon, joka tulvii keväisin, niin että salaojissakin on vettä.

Tasamaatontti, kolmella suunnalla naapuri ja yhdellä suunnalla tie, muttei mitään ojia. Ainoa mahdollisuus on ilmeisestikin imeyttää sadevedet ja salaojavedet. Mutta toimiiko se? Eikö salaojiin nimenomaan kerry vettä silloin, kun pohjavesi on korkealla. Vai tulisikohan tässä tapauksessa vesi salaojiin sade- ja sulamisvesistä, joita ei ole ohjattu minnekään.

Kunnallista hulevesiverkkoa ei ole 200 metriä lähempänä.

Maaperä on ensimmäisen 60 cm osalta melko hiekkaista, sen syvemmälle en ole koskaan kaivanut.

Onko noista hulevesikaseteista kokemuksia? Ainakin sinne mahtuisi enemmän tavaraa kuin kivipesään...
126719
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

luulin ettei pohjatonta kaivoa ole olemassa mutta kai se sitten on?

Äänestä

Kunnallistekniikan alueella anturan salaojat kunnan viemäriin.

Haja-asutusalueella anturan salojat kytketään maasuodattamoon tai sakokaivoihin.

Myös sadevedet voidaan ohjata puhdistusjärjestelmään, mutta kunnalta kannattaa kysyä voidaanko kunnan viemäriin kytkeä myös sadevedet.

Äänestä
  • Luulin ettei salaoja- tai sadevesien kytkeminen kunnan viemäriin ole sallittua.

    Äänestä

Ei ikinä saa johtaa salaojia tai sadevesiä kiinteistökohtaiseen puhdistusjärjestelmään. Eikä niitä ole pakko johtaa kunnallistekniikkaan, jos kunnalla ei ole erillistä hulevesiviemäriä.

Kannattaa imeyttää maahan moduuleilla ja laittaa ylivuoto huippusateita varten tienviereiseen ojaan... Moduuleita on asennettu kymmeniä tuhansia suomeen esimerkiksi haja-asutusalueen imeytyskenttiin, johin johdetaan päivittäin 1000 l. vettä

Äänestä

Nyt kyllä puhut täysin höpöjä, maasuodattamokenttä sopii varsin mainiosti sadevesien imeyttämiseen. Mitä hemmetin järkeä olisi rakentaa kahdet järjestelmät.

Suurimmassa osaa jätevesisuunnitelmia ainakin anturoiden salaoja, jotka menevät erittäin syvällä, oikeastaan ainoa mahdollinen osoite kaatojen takia on jätevesijärjestelmä.

Äänestä
  • Sakokaivojen jälkeen on jakokaivo ennen maasuodattamoa. Sadevedet tulee kytkeä kyseiseen jakokaivoon, josta vedet menevät suodattamon imeytyskenttään.

    Äänestä

  • Onneksi tämän takia suunnittelijoilta edellytetään nykyään pätevyyksiä.
    Ei sadevesiä saostuskaivoon ikinä, kun tulee ensimmäinen rankkasade, kettä on tukossa. Sadevesi juksuttaa varastoidut rasvat ja kakat saostuskaivosta kenttään. Sakokaivojen toiminta perustuu 2-4 päivän viipymään.

    Vaikka johtaa suoraan kenttään. Imeytys ja suodatuskentissä on sama, kun tulee rankkasadehuippuja, niin 600 l/päivässä mitoitetut imeytyskentät alkavat varmasti tukkimaan. Eikä puhdistustehot täytä jätevesille enään nykynormeja, kun kentän bakteeritoiminta heikkenee ja häiriintyy.

    Eli kentän kokoa pitäisi jokatapauksessa kasvattaa, mutta kun se häirisee jätevesien puhdistusta, niin eikö olisi viisasta tehdä kenttä lähemmäksi hulevesien syntypaikkaa...

    Äänestä

  • 873497934789 kirjoitti:

    Onneksi tämän takia suunnittelijoilta edellytetään nykyään pätevyyksiä.
    Ei sadevesiä saostuskaivoon ikinä, kun tulee ensimmäinen rankkasade, kettä on tukossa. Sadevesi juksuttaa varastoidut rasvat ja kakat saostuskaivosta kenttään. Sakokaivojen toiminta perustuu 2-4 päivän viipymään.

    Vaikka johtaa suoraan kenttään. Imeytys ja suodatuskentissä on sama, kun tulee rankkasadehuippuja, niin 600 l/päivässä mitoitetut imeytyskentät alkavat varmasti tukkimaan. Eikä puhdistustehot täytä jätevesille enään nykynormeja, kun kentän bakteeritoiminta heikkenee ja häiriintyy.

    Eli kentän kokoa pitäisi jokatapauksessa kasvattaa, mutta kun se häirisee jätevesien puhdistusta, niin eikö olisi viisasta tehdä kenttä lähemmäksi hulevesien syntypaikkaa...

    Jos olisit lukenut tarkemmin, eli sadevet ohjataankin vasta öljyn erottimen jälkeen jakokaivon kautta kenttään. Pelkkä vesi ei todellakaan tuki kenttää.

    Itse asiassa jäteveden laimentuminen sadevedellä hidastaa biologiaa, mikä ennaltaehkäisee kentän tukkeutumista.

    Maasuodattamojen ja maahanimeyttämöjen puhdistuminen perustuu puhtaasti laimentumiseen eli mitä enemmän jätevesi laimenee pohjavesiin ja sadevesiin sitä puhtaammaksi vesi muuttuu.

    Äänestä

Jos et saa johdettua ojaan, niin sun täytyy tehdä kaivo johon laitat pumppaamon

Äänestä
  • Niin, mutta minne mä ne vedet sitten pumppaan? Ei kai niitä kunnan viemäriinkään saa työntää?

    Äänestä

Jos olet onnistunut rakentamaan jätevesijärjestelmän josta vesi menee läpi painovoimaisesti tai pumppaamalla, niin et todellakaan tarvitse mitään erillistä pumppukaivoa.

Panosputsareiden toiminta heikkenee jos sadevedet kytketään niihin. Sakokaivot, maahanimeytykset, maasuodattamot käyvät sadevesien liittämiseen mainiosti.

Äänestä

Tee pihaas pieni lampi tai istuta koivuja.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hulevesi_ongelmainen kirjoitti:

80-luvun talo, jossa ei ole sadevesiä johdettu mihinkään. Salaojat on johdettu pohjattomaan kaivoon, joka tulvii keväisin, niin että salaojissakin on vettä.

Tasamaatontti, kolmella suunnalla naapuri ja yhdellä suunnalla tie, muttei mitään ojia. Ainoa mahdollisuus on ilmeisestikin imeyttää sadevedet ja salaojavedet. Mutta toimiiko se? Eikö salaojiin nimenomaan kerry vettä silloin, kun pohjavesi on korkealla. Vai tulisikohan tässä tapauksessa vesi salaojiin sade- ja sulamisvesistä, joita ei ole ohjattu minnekään.

Kunnallista hulevesiverkkoa ei ole 200 metriä lähempänä.

Maaperä on ensimmäisen 60 cm osalta melko hiekkaista, sen syvemmälle en ole koskaan kaivanut.

Onko noista hulevesikaseteista kokemuksia? Ainakin sinne mahtuisi enemmän tavaraa kuin kivipesään...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu