mitään syytä eikä selitystä tähän tunteeseen.
Kun halveksii itseään valinnoistaan... kun omatunto kolkuttaa ja järki sanoo, ettei ole mitään yhteistä.
En minä olisi sinua valinnut - etkä sinäkään minua.
Sattui vain vahinko, joka ei yleensä johda yöstä seuraavaan aamuun edes.
Silti me tekohengitimme olematonta suhdettamme liian kauan, liian lupailevasti - vaikka hyvin tiesimme molemmat, että kertapano olisi riittänyt värittämään tunne- ja fantasiaelämäämme tosi pitkään. Olisi jäänyt jäljelle kutkuttava kaipuu, ihana ikävä ja suloinen salaisuus.
Nyt vain vit-tamme toisiamme. Syystäkin.
En olisi halunnut vihata... mutta kun näin kävi, että häpeää itseään, tilannetta ja valintojaan... niin on helpointa vihata toista, sinua.
Ikävää, sillä tykkäsin susta muunakin kuin vain panona (vaikka olitkin niin erilainen, outo, vieras, kummallinen ja ihan eri planeetalta!).
Onneksi et järkevänä lue näitä.
Muilta en kaipaa komentteja.
Vain purin tuntojani.
Kun halveksii itseään valinnoistaan... kun omatunto kolkuttaa ja järki sanoo, ettei ole mitään yhteistä.
En minä olisi sinua valinnut - etkä sinäkään minua.
Sattui vain vahinko, joka ei yleensä johda yöstä seuraavaan aamuun edes.
Silti me tekohengitimme olematonta suhdettamme liian kauan, liian lupailevasti - vaikka hyvin tiesimme molemmat, että kertapano olisi riittänyt värittämään tunne- ja fantasiaelämäämme tosi pitkään. Olisi jäänyt jäljelle kutkuttava kaipuu, ihana ikävä ja suloinen salaisuus.
Nyt vain vit-tamme toisiamme. Syystäkin.
En olisi halunnut vihata... mutta kun näin kävi, että häpeää itseään, tilannetta ja valintojaan... niin on helpointa vihata toista, sinua.
Ikävää, sillä tykkäsin susta muunakin kuin vain panona (vaikka olitkin niin erilainen, outo, vieras, kummallinen ja ihan eri planeetalta!).
Onneksi et järkevänä lue näitä.
Muilta en kaipaa komentteja.
Vain purin tuntojani.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olipa ilkeästi kirjoitettu. Menikö tämä 30 naiselle Pks-alueelle? Oletko 40 mies?
EI ollu.
Tuo oli sellainen kirjoitus että toivoisin henkilön kirjoittavan sen suoraan minulle. Saatan ikävöidä ihmistä joka ajattelee minusta noin. Surullista. Haluaisin tietää, koska sitten tietäisin pysyä poissa elämästäsi täydellisesti, jotta sinun ei tarvitse enää tuntea vihaa ja inhoa. Veisin huonon olemukseni muualle. Eihän minua olisi valittukaan.
Tiedätkö mitä, en ole järkevä. Luen näitä. Kuvittelin että kaipaisit minua, hain sinua täältä. Minäkin vihaan valintojani ja suhteemme jatkamista. Silti en osaa olla sinusta erossa. Minua sattuu.
En tiedä mitä tarkoitat tuolla että häpeät itseäsi, tilannetta ja valintoja, ehket ole Hän jota ajattelen tätä kirjoittaessani mutta jokin kirjoituksessasi tuntui tutulta. Uskomattominta on että rakastuin sinuun. Minä, joka en ole koskaan rakastanut ketään. Rakastan sinua yhä vaikka sinä vihaisitkin. Sitä et tule koskaan tietämään.
Jollekin.
Luin kirjoituksesi uudestaan, voisit hyvinkin olla Hän. Nyt ymmärrän mitä tarkoitat noilla sanoilla.. Valitsimme molemmat järjellä ja tukahdutimme tunteemme, sinä vielä julmemmin. En oikeastaan ihmettele että omatuntosi kolkuttaa. Vihaa sinä vain, minä rakastan, kaikista valinnoista ja tapahtumista huolimatta. Kuten sanoitkin, itseäsi sinä vihaat. Tiedän että sinäkin rakastat minua.
Väärin, väärin.
Kyllä siihen tunteeseen on syy muttet ole sitä löytänyt, et tarpeeksi pohtinut.
Etkä tiedä olisinko sua valinnut toisessa maailmassa. Mutta silloin valitsin.
Kun katsot itseäsi, tiedät mitä sun pitäisi tehdä. Ja tiedän että sinua vituttaa eniten sen menettäminen, jota haluat ylläpitää. Näin se on.
Mutta ymmärrän kyllä, sinä olet sinä ja minä olen minä. Minä en olisi halunnut sitä. Minä olisin halunnut puhua.
Sussa on paljon samaa kuin "exässäni". Hän olisi oikein mielellään antanut mulle luvan pieneen seikkailuun ja onatoi mulle neuvojakin, kuinka asiat etenee omalla painollaan ja miten tilanteet menevät siihen pisteeseen.....
Ei, todellakaan ei.
Kiitos ennenkaikkea hänelle.
Meneeko miehelle?
Ei tämä kellekään ollut tarkoitettu.
Kuten sanoin, niin tämä oli vain tällainen purkaus.
Mutta jotta ylläkirjoittaneet eivät turhaan luulottelisi mitään ja pahoittaisi mieltään, niin kerron, että olen nainen ja ajattelin erästä miestä, jota ei onneksi tarvitse enää koskaan nähdä.
Mies on naimisissa. Siitä häpeä ja halveksunta.