Ajoneuvon voi aina pysäyttää jos on tarvetta katsoa tai väistää muuta liikennettä. Sen voi pysäyttää vaikka keskelle risteystä ja näin usein joutuu tekemään. Samasta syystä auton saa ja joissakin tapauksissa jopa pitää pysäyttää risteävälle pyörätielle pystyäkseen turvallisesti jatkamaan matkaa. Käytännössä näin on usein toimittava, koska liikennesuunnittelijat ovat sen toimillaan pakoittaneet.
Voi myös huomioida, että pysähtynyttä ajoneuvoa pitää aina jokaisen väistää tai tarvittaessa pysäyttää itse. Päin ajanut on aina syyllinen yksin.
Voi myös huomioida, että pysähtynyttä ajoneuvoa pitää aina jokaisen väistää tai tarvittaessa pysäyttää itse. Päin ajanut on aina syyllinen yksin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tieliikennelaki 27 §
Pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevat kiellot
Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä sellaiseen paikkaan eikä siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai että liikenne tarpeettomasti estyy tai häiriytyy.
Pysäyttäminen ja pysäköinti on kielletty:
1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä ja pyörätien jatkeella sekä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai pyörätien jatketta;
Aloitusteksti on asiaa.
27 § pysäyttämis- ja pysäköintikiellot koskevat omaehtoista pysäyttämistä ja pysäköintiä.
Niillä ei ole mitään tekemistä liikennetilanteen vaatiman pysähtymisen kanssa.
Ja se lakipykälä tälle väittämällesi " Risteävälle pyörätielle voi aina pysähtyä " oli. ?
Ajoneuvo on pysäytettävä ennen risteävää tietä sellaiseen kohtaan, josta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle tielle.
Tuohan se näyttää olevan yleinen käytäntö. Siis se, että autolla pysähdytään poikittain suojatien päälle. Mutta miksi äärimmäisen harvoin näkee autoja poikittain ajoradalla?
Vaikka riesteävällä tiellä olisi liikennettä ainoastaan oikealta, ja vasemmalta tuleva kaista olisi tyhjä, niin silti autot seisovat siinä suojatiellä. Miksi ei ajeta poikittain siihen vasemmalta tulevan tyhjän kaistan päälle ja jäädä siihen odottamaan omaa vuoroa?
Ja vaikka ajoradan ja pyörätien välissä olisi kolme metriä leveä viheralue, niin silti autot seisovat poikittain pyörätien jatkeella. Mikä estää työntämästä puskuria ajoradan reunaan, jolloin kevyenliikenteenväylän käyttäjät pääsisivät sujuvasti kulkemaan auton takaa?
Se on vain useimmiten niin että suojatien tai pyörätien päälle on pakko ajaa nähdäkseen risteävän liikenteen.
Ja aika usein suojatien tai pyörätien jatkeen päälle ei ole tarvetta ajaa, mutta silti näin tehdään.
Suunnittelupa hyvinkin. "Niinpä" kai tarkoittikin sitä, että miksi se auto ei jatka odottamaan sinne risteäväntien ajoradalle, jos liikennettä tulee vain yhdeltä suunnalta. Onko parempi häiritä pyöräilijöitä, vai niitä risteäväntien autoja?
Ei muutakuin rohkeasti keula sinne risteäväntien toiselle kaistalle, jos autoja tulee vain oikealta. Kyllä ne vasemmalta tulevat autot joutavat odottamaan siinä missä pyöräilijätkin, jos niitä autoja sattuisi odotusaikana tulemaan.
Voi jiisus, on sulla murheet...
On pikkuisen eri asia yrittää autolla kiertää ajokaistalla olevaa autoa kuin fillarilla sen muutaman kymmenen sentin siirtyä auton keulan editse jatkeella.
Voi mutta hyvänen aika sentään.
Eihän sitä tarvitse kiertää, niin kuin ei pyöräiljäkään voi aina kiertää.
Toiset autoilijat voivat tietysti pysäyttää autonsa ja odottaa tämän hätikön pääsyä liikenteeseen.
Fillarin kanssa täytyy olla todella varovainen, jos aikoo ajaa auton keulan edestä. Ja silloinkaan ei kannata ajaa kovin läheltä. Autoilijat jotka seisovat siinä pyörätienjatkeella ovat yleensä täysin keskittyneet ajoradan liikenteen seuraamiseen, eivät he sivuilleen katsele. Riski, että autoilija lähtee liikkeelle juuri kun olet ajamassa parinkymmenen sentin päästä auton keulan editse on aika suuri...
Siksi autot olisi mukavampi kiertää takaa. Ja se taas olisi helpompaa jos autoilijat ajaisivat etupuskurin sinne risteävän tien reunan tasalle.
Mietipä noita, jos ei parempaa tekemistä ole.
Vastaapa tuolla tavalla, jos ei parampaa tekemistä ole.
Risteykseen tosiaan on joskus pakko pysähtyä, siis myös pyörätielle, bussikaistalle tai normaalille ajoradan ajokaistalle poikittain, jos yllättäen jostain tuleekin väistettävä ajoneuvo, jota ei voinut nähdä kun lähdettiin siirtymään risteykseen alkaen pyörätiestä. Tällaiseen pyörätiellä tai ajokaistalla poikittain pysähtyneeseen autoon ei tietenkään saa kukaan törmätä.
Kokonaan toinen tilanne on se, jos kärkikolmion takaa ajaa silloin risteykseen, siis myös pyörätielle poikittain, kun risteystä pyörätietä tai ajorataa pitkin lähestyy joku väistettävä. Päätietä ajavan johon kuuluu yleensä myös pyörätie, on voitava luottaa ettei kärkikolmion takaa tulla yllättäen eteen. Jos vaikka pyörätielle tullaan poikittain silloin kun pyöräilijä on muutaman kymmenen metrin päässä lähestymässä pyörätietä pitkin, maksumiehestä ei jää epäilyksiä, kyllä siiinä kärkikolmion takaa tulija saa kulut maksaa.
Mihin tahansa voi ja pitää pysähtyä, mikäli turvallisuus tai esteetön näkymä sitä vaatii.