oli virhe palkata di Christian firman palvelukseen ja johtamaan puolassa tapahtuvaa tuotantoa
mitkä syyt ajoivat Finngulfin konkaan
fg36
37955
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Oliko kuitenkin syynä maailmanlaajuinen taloustaantuma ja venemyynnin yleinen sakkaaminen?
Mikä motiivi sulla on heittää täällä lokaa jonkun yksittäisen henkilön päälle?
Liian kovat hinnat eikä mitenkään erityisen kiinnostava tuote. Ei sen monimutkaisempaa. Vrt. menestyneemmät: Arcona, X jne.
Tuotteissa ei mielestäni ollut vikaa, kiinnostavia siinä kuin Arconatkin. FG:llä vain oli juuri ennen lamaa alla melkoiset investoinnit uuteen venetyyppiin uusine rakennustapoineen. Sen suhteen ehkä oli epäkiinnostavuutta tuotteissakin, että puhtaasti IRC:iin suunniteltu 43 menetti pohjoismaiset markkinansa IRC-innostuksen uupuessa lähtökuoppiinsa. Toisinkin olisi ehkä voinut käydä.
Onko tämä se 43?
http://sailpix.pp.fi/wbsails09/slides/N20_6516_DxO.jpg
Uivassa kyllä hirvitti kun Dehler 32:sen sai puoleen hintaan verrattuna FG 33:een.
FG43 mainostettiin tosiaan IRC:hen suunniteltuna, mutta ei sen menestyksellä ja IRC:llä ollut mitään tekemistä toistensa kanssa. Vene oli yksinkertaisesti hidas, erityisesti suureen hypeen ja mittalukuunsa (myös IRC) nähden. 43-jalkaista "kisavenettä" on vaikea yrittää myydä, kun radalla 10 minuuttia myöhemmin lähtenyt FG37 menee ohi. Kyllä tuossa tuetteessa oli paljonkin vikaa, tai ainakin sen markkinoinnissa.
Jos yritetään myydä kisavenettä, pitää ensimmäiset yksilöt saada kulkemaan. Tuossa ei X tai J koskaan mokaa. Tehdään kotiläksyt kunnolla ja mennään hyvällä tehdasporukalla voittamaan pari kisaa. Tälle kesälle tullut XP38 on jo voittanut tai ollut kärkisijoilla useammissa kisoissa mm. Saksasssa ja Ruotsissa.
Noita FG43:ia ei taidettu myydä enää yhtään ensimmäisen kisakauden jälkeen ja yksi jo myytykin piti ottaa takaisin ja on edelleen konkurssipesällä: http://www.blueocean.fi/valitys/p1204/Finngulf_43.php
Ko. veneestä kertonee paljon ko. hintapyyntö, joka on samaa luokkaa kuin samanikäisestä FG37:sta. Kertonee myös siitä, että FG37 oli paljon parempi tuote.
Olihan se suorastaan hupaisaa seurata hypen innoittamaa keskustelua, jossa Kamu leimattiin aivan amatööriksi ja nyt saadaan vihdoin ammattilaisen suunnittelema vene maahan. Epäilen kuitenkin, että vaikka 43 olisi ollut menestyvämpikin konstruktio, se olisi tullut markkinoille täsmälleen väärällä hetkellä ja joka tapauksessa liian kalliina. Panostus siihen oli iso veistämön kokoon nähden.
Useinhan siinä itselle tutussa yksilössäkin kävi FG:n kavereita korjaamassa milloin mitäkin, mutta taisivat kaikki valmistuneet yksilöt olla melkoisen erilaisia ja siihen tuttuun yksilöön ei ainakaan omistajille lopulta valittamista jäänyt. HIeno venehän se olisi, jos vain vielä kulkisikin.
FG oli hyvin pitkälle Stigo. Alamäki alkoi kun hän jäi pois eikä ilmeisesti hänen neuvojaan kaivattu. Saare-venesarjahan jatkaa Stigon ajatuksin hyvässä myötäuulessa.
Pari vuotta meni hyvin vanhoilla meriiteillä. Sitten tuli huonot tuotteet (FG43 ei vastannnut odotuksia sen enempää purjehdusominaisuuksien kuin laadunkaan puolesta) ja ilmeisesti myös Puolassa tehdyt 37:t olivat laadultaan jotain muuta kuin perinteinen FG. FG43:n osalta pahin virhe oli varmasti vaihtaa pois Kamu. FF36/42 on juuri se mitä FG olisi voinut kaivata, mutta Saare-tyyppiset veneet vielä enemmän. Ei FG:n brändi ole koskaan ollut niin sporttiset veneet. Hyvin myyneet FG33/37/41 ovat kuitenkin varsin perinteisiä (ja hyviä) veneitä.
Lopulta oli saatu tuotanto kokonaan pois Suomesta, hinnat korkealle ja myynti seis. Voi tietysti puhua lamastakin, mutta samaan aikaan FF ja Saare myivät sen minkä pystyivät tekemään, eikä myöskään Arcona tai X juuri lamasta kärsineet.
Jos veneen hinta on huomattavasti kilpailijoita korkeampi, on keksittävä asiakkaalle syitä maksaa tämä lisähinta. Kun laatua ei voi kehua, jääkö jäljelle muuta kuin erinomaiset purjehdusominaisuudet. Eli sporttiveneiden segmentti oli pakkovalinta ja kun kilpailumenestysten tuomaa näyttöä ei tullutkaan, oli lopputulos selvä.
Varmaankin FG43 oli suurin syy konkurssiin. Käsittääkseni siihen uppoi paljon rahaa.
Lisäksi FG36 ja FG39 ovat kauniita veneitä, uudemmat Kamun suunnittelemat paljon rumempia. Mielestäni Arcona ikään kuin jatkoi FG:n jalan jäljillä tekemällä kauniita hyvin purjehtivia veneitä. Ulkonäöllisesti sen kaltaisia jotka olisi hyvin istuneet FG:n mallistoon.
Ulkonäköasioista voi olla montaa mieltä, mutta joka tapauksessa Kamun FG-mallisto, Saare-mallisto ja FF-mallisto myi/myy hyvin.
Rahaa pumpattiin firmaan monta vuotta. Ei FG43:een menneet rahat ole syy konkurssiin. FG43:n ja muiden muutosten mukana mennyt brändi paremminkin. Myynti loppui lähes kokonaan kaikilta malleilta.
FG 39 ja muidenkin södergreenien ongelma on, että ne ovat hitaita uppotukkeja verratuna moderneimpiin designeihin.
Kumma juttu, että siinä missä Niels Jeppensen Itämereltä oivalsi purjevenerakentamisen nykysuunnan jo 1980 luvulla, moni aikalainen piirteli samaan aikaan 1960 -luvun designejä, kuten Södergren.
Hassua, että mainitset juuri FG39:n, joka on kuitenkin "sporttisin" noista (FG33:n kanssa). FG36 on paljon hitaampi suhteessa kokoonsa.
Mikä ~39 jalkainen X on ollut nopeampi kuin FG39? Esimerksi 15 vuotta myöhemmin suunniteltu X-382 ei ole sen nopeampi eikä 19 vuotta myöhemmin tullut X-37 ole kuin niukasti nopeampi. IMX-38 on nopeampi, mutta sekin on 7 vuotta uudempi ja selkeästi kisavene.
Kyllä Södergrenin veneet ovat olleet lähes kaikki edellä aikaansa. Jeppesen piirsi 80-luvulla pääosin IOR-runkoja ja Södergren ei. Tietysti Jeppesen piirsi myös X-99:n ja muita sporttisia veneitä.
90-luvun alkupuolella Södergren piirsi FG-335:n, Sirena 36:n jne., jotka ovat edelleen aika moderneja.
"Mikä ~39 jalkainen X on ollut nopeampi kuin FG39? "
Netistä:
"FG 39/391 LYS on jo vuosikymmeniä ollut 1,27"
"X-99 LYS: 1.25"
Aikamoinen uppotukki on siis FG 39 pituisekseen.
Aika erilainen on myös vene. FG335 on toki jo 90-luvulta, mutta on yhtä nopea kuin X-99 aivan eriluokan sisustuksesta huolimatta. Eikä Inferno/FG33 80-luvultakaan ole tolkuttomasti X-99:iä hitaampi. Inferno 26 ja 29 taas on hyvin lähellä X-79 nopeudessa.
Muuten Joakimin asialliseen (niin kuin aina) kirjoitukseen pieni korjaus: FF ei ole myynyt ollenkaan niin paljon kuin lehtien hypetys antaisi ymmärtää. Seurassani on kaksi FFää, molempien tekeminen viivästyi rahan puutteen vuoksi, toisesta puuttuu vieläkin (kolmen vuoden jälkeen!) sopimuksen mukaisia varusteita.
Kyllä ilmeisesti kaikilla veistämöillä on eletty ja eletään vieläkin aika vaikeita aikoja...
Tietoni eivät ole lehdistä. FF-mallisto myy (vai pitäisikö sanoa myisi) hyvin, mutta tuotanto on pahasti jäljesssä. Ei sieltä tosiaan kauhean montaa venettä ole tullut, mutta on se pieni veistämökin. Kamun piirtämiä 34/36/42 malleja on tehty yhteensä kymmenkunta.
Sinänsä tietysti huvittavaa (ja epäkorrektia), että yhdellä FG:n viimeisimmistä messuista FG:n edustaja kertoi kuinka Finn Yachts on konkurssin partaalla, mukamas toisin kuin FG.
Koskakohan venemyyjät oppivat kehumaan omiaan sen sijaan, että haukkuisivat muita? 2012 messuilla kerroin parille puolitutulle venemyyjälle veneenvaihdostani. Puolet alkoi haukkumaan valintaani, osa varsin tylyin sanoin. Eipä tarvitse heidän kanssa jatkossa(kaan) asioida!
Tuntuu, että tälläkin palstalla esiintyy venemyyjiä haukkumassa kilpailijoitaan. Tiedä häntä, kuten koirani sanoo.
FF voi tosiaan olla liian pieni mennäkseen konkkaan. Niin kauan kuin ymmärtäväisiä asiakkaita riittää, toiminta voi jatkua, kunhan perustuote on kunnossa eikä yli-investoida. Tosin aika paljon olen kuullut napinaa viimeistelyn tasosta. Mutta tämä tuntuu olevan melkein veneen kuin veneen heikko kohta. Milloinkahan alan laatutaso lähenee autoteollisuutta...
"Kyllä Södergrenin veneet ovat olleet lähes kaikki edellä aikaansa. "
Ei edelleenkään ole, esim tarac 33, lys 1.25. Vaikkapa X-332:lla on samaa luokaa oleva lys.
http://www.sailguide.com/Tarac_33.htm
Joakim kirjoittaa suureksi osaksi asiaa. Kuitenkin esim FG33/331 ei tainnut myydä kovin hyvin. Syyt vertailussa vaikka saksalaisiin ja ranskalaisiin: kova hinta, pienemmät tilat. Onkohan laadussa oikeasti eroa? Tarjonta viime vuosina kokoluokassa 32-36 jalkaa: Arcona, Bavaria, Beneteau, Dehler, Dufour, Hanse, Jeanneau, X. Veikkaanpa, että kaikkien laatu riittää ja vauhdissa (jos se on ykköskriteeri) Arcona, Firstit ja Dehler (35) päihittävät FGn. Siis FG on ihan mukava vene mutta vaihtoehtoja on niin monta hyvää.
Kyllä FG33 myi oikein hyvin ennen FG43-projektia. Toki sen hinta nousi hurjasti. Esittelyhinta taisi olla 95 k€ ja lopussa hinta oli ~150 k€.
Laatu on monimutkainen käsite. Kyllä vaikkapa tuossa FG33:ssa on paljon sellaisia laatutekijöitä, mitä ei ole X-34:ssa puhumattakaan uudesta XP-33:sta. X:ssä taas on omat laatutekijänsä, joita ei monesta muusta löydä. Arcona ja X olivat vielä kalliimpia kui FG.
FG33 pärjää vauhdissa oikein hyvin X-332:lle. X-34 on jo selkeästi isompi vene, mutta FG33 genualla ei ole juuri sitä hitaampi. Dehler 34/35 SV on taas pykylää suurempi vene, jo varsin lähellä FG37:aa, joka taas on kutakuinkin yhtä nopea. Myös First 34.7 on hyvin lähellä FG33:sta vauhdissa. First 36.7 ja 35 ovat taas jo seuraavaa kokoluokkaa ja lähellä FG37:aa.
Valmistusmääristä sen verran, että FG39/391 on tehty 109 kpl, FG33/331 104-105 kpl, FG 36 99 kpl jne, joten FG on kuitenkin ylivoimaisesti menestynein Suomalainen veistämö. Mm. Merikarhujen piirissä selvästi yleisin vene.
"Mm. Merikarhujen piirissä selvästi yleisin vene. "
Nih, mikä lie luuserin mkpapan uudehkon 4x jalkainen fg pisti koneelle nyt viikonloppuna ennen korrppon ja nauvon välistä salmea vaikka oli hyvä 6 m/s pohjoinen kryssituuli.
Sitä ennen kuitenkin kryssi selällä pientä tikkiä, mutta ei voinut jatkaa samaa tikkausta koska saimme pienemmällä veneellä sen kiinni. Ei kestänyt mkpapan itsetunto tai kunto. Isot koneet näyttää ainakin myytävissä fg:eissä olevan 30 hp ja yli, että kyllä sillä sitten se nelkytjalkainen kesämökki lähti kulkemaan.
Jollei kyseisen veneen kipparia huvittanut jatkaa enää kryssimistä?
Omasta puolestani voin sanoa, että olen nyt harrastanut purjehtimista 25 vuotta. Tai siis 25. kesä menossa.
Ehkäpä silloin pari ensimmäistä kesää jaksoin kryssiä, mutta en edes muista koska olisin sitä viimeksi tehnyt. On se vaan niin tylsää touhua. Jollei kryssimättä matka etene, niin laitan aina koneen käyntiin.
Tosin ne pitkin kapeaa väylää kryssivät "tosipurjehtijat" kohottavat verenpainettani tulemalla epämääräisesti eteeni ja estämällä suoraviivaisen etenemiseni.
Et tainnut ikinä oppia kryssimään. Muuten sinulla ei olisi tuota motarisyndroomaa epämääräisesti etenevistä kryssijöistä, joiden ohittaminen helppoa yksinkertaisempaa. Jos ne kryssivät nostavat verenpainettasi, on oikea lääke verenpainelääke.
Kato newbie, vain 25 kesää harrastanut ei voi tajuta, mitä jännää on kryssiä tiheässä saaristossa. No miepä kerron. Siftit pitää ottaa oikein ja ennustaa. Luovit pitää suunnitella tarkkaan ja ennakoida siftit, ettei mennä esim yli laylinen vaan nostava sifti vie suoraan seuraavaan käännökseen.
Myöskin karikot ja muut esteet tuovat oman haasteen, miten niistä pujotellaan.
Puhumattakaan veneen trimmaamisesta koko ajan kelin sopivaksi.
tai sitten newbiella on 25 vuotta ollu rullagenoa, jonka rulla on kannella eikä ole muutenkaan hyvä kryssimään. Tuo fg 4x oli fokkavene ja kipparilla selävästi ongelmia aluksen trimmaamisessa, fokka on haastava trimmata.
Tuo "motarisyndrooma" on paskapuhetta. Kryssijän liikkeiden ennakointi on jokseenkin mahdotonta, koska siellä kryssivän veneen ruorin takana istuu ihminen, ei jokin vakiosoftalla ohjelmoitu tietokone. EI siis ole mahdollista tietää, miten pitkälle juuri se ihminen jatkaa saman suunnan vetoa ennen vendaamista. Ja normaalilla 5-7 solmun nopeudella etenevän ohittajan kannalta tilanne on todella hankala.
Oikea lääke kryssaajiin on hirvikiväärin luoti kallon läpi.
Jos ei 5-7 solmun nopeudella pääse kryssivästä ohi, on veneilijänä todellinen mämmikoura. Minä osasin sen jo poikasena, kun alla oli fiskari ja wikke. Siinä sentään piti käydä konehuoneessa säätämässä kaasu tyhjäkäynnille ja kaasarista seokset vastaavasti, kun vaihtoi vapaalle. Ja ohittaessa sitten vaihde päälle, se puoli kierrosta neulaventtiiliä takaisin ja kaasu matkatehoille. Nyt purjeveneellä, jossa teho/painosuhde on samaa kertaluokkaa, homma on lasten leikkiä yhtä käsillä oleva kahvaa kääntelemällä. Mikä voisi olla helpompaa kuin ohitus perän takaa purjeveneen vendan jälkeen? Se voi olla vaikeaa vain pahasta motarisyndroomasta kärsivälle.
Ehkä verenpainelääke ei riitäkään sinulle. Kyllä lääkäri varmaan kirjoittaa Diapamia, kun kerrot nuo oireet.
FG 36:LLA purjehtii pääsääntöisesti purjehtijat joilla ei ole kiire.
Vene on kuitenkin todella kaunis purjevene ja hyvin tehty.
Uudet veneet silityslautoja todella rumia.
"Uudet veneet silityslautoja todella rumia. "
Sanoi harrastelija joka on kuin pianosoiton harrastaja, jolle tärkeintä on flyygelin lakan kiilto eikä soundi ja digitaalipianot ole mistään kotoisin.
Ns silityslataveneet ovat tosipurjehtijoiden veneitä, kuin myös digipianot monen ammattimuusikon.
Jaa jodlari tuli ketjuun.
Jaa, makkaranpaistajalla oli taas jotain tärkeää sanottavaa.
Jodlari tarttuu takuuvarmasti näkyväänkin koukkuun. Eikä edes syötin tartte kiiltää.
Uppotukkiveneilijöillä on niin surkeat veneet ja hermot, että tarttuvat mihin tahansa yksittäiseen sanaan tai linkkiin koskien nopeita purjeveneitä.
http://www.americascup.com/en/Latest/Gallery/2011/6/Americas-Cup-Videos/
Ja sulla on varmaan vanerivikla.
Köyhää ketuttaa, otan osaa. Koska tulet käymään?
Kyllä se köyhyys sultakin joskus loppuu, kun saat sen seiskaysin parilla tonnilla myytyä.