Liikaa urheiluharrastuksia?

Mikäs siinä, jos lapsi itse haluaa ja oikeasti jaksaa! Sen kuin harrastaa, sehän on vain kivaa ja siitä saa paljon kivoja kokemuksia ja hyviä taitoja. Niistä voi olla paljon hyötyä ja iloa läpi elämän.

Ei kuitenkaan kannata ajatella negatiivisesti (huvittuneesti) naapurin lapsesta, vaikka hän kävisi usein lenkillä. Ei parane mennä toisia moittimaan, kun ei kuitenkaan tiedä tarkkaan toisten elämää ja lapsen haluja. Et kai ole ole omalle lapselle moittinut naapuria nostaen omaa elämäntapaanne jotenkin paremmaksi? Jokainen lapsi saa toivottavasti harrastaa itselleen sopivalla tavalla.

"Nyt 12 vuotias lapseni ei kuitenkaan harjoittele noista lajeistaan juurikaan muuta kuin toista talvilajia, muihin mennään vaan kisaamaan. Mutta kun menestys on hyvä, niin useimmat kuvittelevat että meillä treenataan lajeja yötä päivää.
Huvittavinta, että vain hiihtoa ja suunnistusta harrastava samanikäinen lapsi naapurissa näyttää olevan joka ilta lenkillä tai harjoituksissa. Meillä kuitenkin jää aikaa kavereille ja sille musiikille"

Suurimmassa osassa lajeja on pakko treenata tuossa iässä jo aika kovaa jos aikoo edes jotenkin pärjätä kisoissa, kilpailu on niin kovaa. Siksi käsitys on varmaan ihan looginen. Aika harvassa ovat ne lajit joissa pärjää hyvin ihan ilman treeniä. Mutta hyvä jos joitakin vielä on.
Joka tapauksessa teidän kannattaa varautua siihen että hetken päästä tilanne varmaan muuttuu kun monet muut alkavat treenaamaan niitäkin lajeja enemmän. Valitettavasti yläasteikäisenä joutuu usein jo keskittymään vain muutamaan lajiin jos aikoo ehtiä kaiken.

"Mutta juuri nyt kaikki on kivaa"

Sehän on aina pääasia. Ehkä teidän kannattaisi vain kertoa noille kauhistelijoille mitä käytännössä noiden lajien eteen teette ja kuinka vähän se vaatii aikaa.

Jos kerran lapsi on noin erinomainen urheilussa, voittaa aina kultaa ja koulussakin ihan pyydetään opettajan paikalle, niin mikäs siinä. Sulla on sellainen talentti kotona, että lähinnä suosittelen että kannattaa vakavasti harkita hänen lähettämistään Harvardiin. Lääketiede kaipaa lapsesi apua ja hän on sankari.

"Lapseni kilpailee useissa lajeissa."

kunkas kilpailee koulun lajeissa, kuinkas matikka, kielet ja kielioppi sujuu, entä oikeat hyvä kaverit joiden kanssa joutuu loppuelämän toimimaan ja sosiaalisuus ?
jos perusta jää vajaavaiseksi, on siitä todella harmia tulevaisuudessa joka päivä,
kai tiedät kenen on vastuu ?

tuonikäiset pärjäävät hyvin usein sen takian jos ovat kasvukäyrän yläpäässä,
kun kasvu tasoittuu murrosiän jälkeen ovat samalla viivalla ja vain 5 % enää oikeasti menestyy.

on oltu monessa harrastuksessa, nähty myös mitä heistä tulee aikuisena,
ei yksikään noin 300 joukkuekaverista jalkapallossa, koripallossa, jääkielossa ole päässyt erinomaisille ansioille, kymmenet ovat saaneet elansa, paikkakuntia ja ulkomaita kiertämällä, kellään ei näytä "rahakasaa" kertyneen kun nyt asettuvat aloilleen ja aloittavat perhe-elämää-
monella ei ole löytynyt vakituista työtäkään.

kyllä ne jotka harrastivat urheilua vain ilokseen ja opiskelivat, ovat päässeet paljon paremmin ja kevyemmin elämässään eteenpäin .

en yhtään ylpeilisi urheilusuorituksilla, ennenkuin sen todellisuuden näkee, korkeintaan 20-v voi aavistella mutta 25-v näkee totuuden.

vai kuulutko niihin aikuisiin joille riittää, kun lapsi pääsee johonkin töihin,
et toivo että saisia helpolla ja kevyesti mukavan toimeentulon.