Hyvät ihmiset, pelkään teitä enemmän kuin te minua. Pakenin äsken ihmisiä, kun näin ne noin 1800 metrin päässä itsestäni ja paniikissa juoksin vahingossa keskustan halki. En tiennyt enää, missä oli läheisin suojaisa metsä, joten arvatkaa olinko paniikissa, kun ihmisiä oli kaikkialla ja jokainen lähimetsikkö olikin vain saareke, joidenka ympärillä oli ihmisasutuksia. Kauan kesti, kunnen löysin jälleen syrjäisemmän metsän. Kylläpä minun ja lajikumppaneittemme reviirit alkavat olla täynnä ihmisasutuksia. Pelottaa nähdä ihminen jossain, mutta ei mahda mitään, että ne kulkevat jatkuvasti oman pihani hanki täällä metsikössä ja rakentavat reviirilleni, eli tänne metsään, omia asutuksia, joita löydän jatkuvasti uusilta seuduilta.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.