Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Miksi??

    Miksi elämä kohtelee meitä niin eriarvoisesti? Toiset ovat onnellisesti naimisissa ja toiset sosiaalisesti hyvinkin lahjakkaita. Ja sitten löytyy joukko, jotka ovat yksin ja eristäytyneinä yksinäisyyteen. Olen kohta 50 v nainen ja käyn parhaillani hyvin rankkaa masennusvaihetta läpi. Ylöspääseminen tuntuu todella vaikealta. Minulla on lääkäri, joka tietysti kuuntelisi ja auttaisi, mutta kun omien asioiden kertominen ei vaan onnistu. Asiat on jo vuosia hautuneet mielessäni ja olen täysin lukossa.Henkisesti olen jo aivan loppu. Kun katson peiliin, kääk, ei kukaan voi olla tuon näköinen, emäruma. Välillä kaikki on paemmin, mutta nyt taas mennään vauhdilla alamäkeä. Lääkkeitä olen kokeillut, mutta ne tekevät minusta aivan tunteettoman. Hittolainen, miten tästä eteenpäin? Pakko vaan jaksaa, vaikka sydän on rikki ja aivot ilman iloa.
    257
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    ... ja jotkut ovat hyvinkin onnettomasti naismissa ja tekevät työtä jota vihaavat jne....

    Sellaista se on ja masennus on aaltoilevaa.

    Äänestä

    Niin se on. Kaikki päätetään jo syntymässä - tuletko kestämään elämän vaikeuksia vai murenetko niiden alla. Tuleeko sinusta sosiaalisesti kyvykäs vai ei, kaunis vai ruma, älykäs vai tyhmä, lahjakas vai lahjaton. Itse kai sain paskat geenit kun olen kaikessa suhteen luuseri. Ei sille voi tehdä yhtään mitään. Ainoastaan tapattaa kaikki toiveet paremmasta ja tyytyä surkeaan nykytilanteeseen. Vedä niitä läkkeitä, kai nyt tunteettomuus on parempi kuin nykyinen tila? Ja jos ei ole, et ole kovin vakavasti masentunut. Itse olisin tyytyväinen jos pääsisin siihen zombie-tilaan, mutta ei. Lääkkeet eivät auta edes sen vertaa, olen ahdistunut, vihainen ja yksinkertaisesti TUSKAINEN 24/7.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Ylöspäin?? kirjoitti:

    Miksi elämä kohtelee meitä niin eriarvoisesti? Toiset ovat onnellisesti naimisissa ja toiset sosiaalisesti hyvinkin lahjakkaita. Ja sitten löytyy joukko, jotka ovat yksin ja eristäytyneinä yksinäisyyteen. Olen kohta 50 v nainen ja käyn parhaillani hyvin rankkaa masennusvaihetta läpi. Ylöspääseminen tuntuu todella vaikealta. Minulla on lääkäri, joka tietysti kuuntelisi ja auttaisi, mutta kun omien asioiden kertominen ei vaan onnistu. Asiat on jo vuosia hautuneet mielessäni ja olen täysin lukossa.Henkisesti olen jo aivan loppu. Kun katson peiliin, kääk, ei kukaan voi olla tuon näköinen, emäruma. Välillä kaikki on paemmin, mutta nyt taas mennään vauhdilla alamäkeä. Lääkkeitä olen kokeillut, mutta ne tekevät minusta aivan tunteettoman. Hittolainen, miten tästä eteenpäin? Pakko vaan jaksaa, vaikka sydän on rikki ja aivot ilman iloa.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu