Onko kokonaan vanha tapa tanssia hitaita niin että nopeiden askelien järjestys vaihtuu. Muistan vielä vanhan hyvän ajan kun osa miehistä tanssi vaihtelemalla hitaiden askelten määrää muistaakseni yleisimmin tanssittiin niin että hitaita otettiin yksi, kaksi, tai kolme askelta ja sen jälkeen kaksi nopeaa askelta ja niille suunnille ei ollut mitään kaavaa. Olen kuullut vanhaa tanssityyliä jossakin opetettavan, mutta kun en oikein kursseillekaan viitsi mennä kun sen osaan, mutta ei sitä lavoilla tanssi kuin joku harva viejä. Miksi sitä ei tanssita vaikka sitä kuulopuheiden mukaan opetetaankin. Vanhaksi tangoksi sitä joku tanssittaja nimitti, kun kyselin että missä on opetellut vanhan askelkaavan. Yleensä tanssien monimuotoisuus lisääntyy tanssitaidon kehittyessä, mutta tässä suhteessa taantuma vanhaan tanssityyliin on suorastaan romahdusmainen.
Opetelkaa vanha askelkaava tangoon ja hitaisiin
Tanssimummo
27876
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kerran vein eräälle daamille tälleen sekaisin. Viejän vartalon kierrostahan seuraaja pystyy hyvin lukemaan, että mihin mennään.
Sain heti kommentin, että "ei meilläpäin noin mennä". Tässä on viejän oltava varovainen ja maltillinen (taas jälleen)
Mummoille on turha viedä muuta kuin hidas-hidas-nop-nop. Jos on tanssinut sitä kymmeniä vuosia, ei enää muuta osaakaan.
Me mummot tanssittiin sitä vaihtelevaa hitaiden määrää jo kymmeniä vuosia ennen kuin tuli yksi mummo ja kaheli ja keksivät vakioida hhnn askelluksen. Sitä sitten jauhoitte niin että muuta ette enää osaakaan. Pitää kyllä valitettavasti paikkansa että vain harva teistä osaa viedä sitä vanhaa vaihtelevaa hitaiden askelten määrää niin kuin sinullekaan ei tullut muuta mieleen. Onneksi on vielä muutamia vanhoja "humppavaareja" keneltä vaihteleva hitaiden määrä kulkee hyvinkin. Hidas,hidas,nop,nop, kaavaan kangistuneita kaikki nuoremmat olette. Reilustikin yli kuuskymppisiä ne kun osaa vaihdella hitaiden määrää. Nuoremmat eivät sitä hallitse. Se vaihteleva hitaiden määrä kun opittiin jo ennen kuin lavoille rippikoulun jälkeen mentiin. Osattiin sitä 50- 60-luvuillakin jotain muuta kun sitä pelkkää hidas,hidas,nop,noppia. Sitä hidas,hidas,nop,noppia pidettiin osaamattomien tanssina ja muuten sitä ei edes minään erityisenä tanssiaskelsarjana edes pidetty.
Älä nyt puhu pa*kaa! Ennen ei tanssittu sen paremmin tai huonommin kuin nykyäänkään. Kaikki tanssit mentii samalla itsekeksityllä askeleella kuin nytkin kesäillan valssissa.
Nuo "vanhat tangot" on joidenkin tanssinopettajien hourupääkeksintöjä, muka ennen olleita "tyylejä" että saisivat taas uutta kurssin aihetta ja rahastaa tyhmiä. Mitään vanhaa tangotyyliä ei ole koskaan ollut olemassakaan, oikeasti.
Vanha tango on todellisuudessa vanhaa foksia. Inkeri Kareen 1930-luvulla opettamaa "tangofoxia" eli foksia jota tanssitaan tangomusiikkiin. Kare mainosti sitä erittäin helpoksi tavaksi tanssia tangoa ja kiersi ympäri maata opettamassa. Tämä tanssilaji syrjäytti saksalaisen tangon, jota suurin osa suomalaista tanssijoista ei osannut. Nykymuotoinen suomalainen tango on kehitetty tästä tanssista jättämällä pois sivuaskeleet ja vaihtoaskeleet.
Just näin. Inkeri Kare keksi, että tangoa voi tanssia foxin askeleella ja alkoi opettaa sitä ympäri Suomea.
Tämä tapa tanssia tangoa vakiintui Suomessa ja se on tämän nykyisin tanssittavan suomalaisen tangon perusta. Niin meillä kehittyi ihan ikioma tapa tanssia tangoa.
Tämä foxin askeleella tanssiminen on muutenkin meidän suomalaisten tapa tanssia oikeastaan kaikki tanssikappaleet paitsi polkat ja 3 - jaolliset.
Viimeisin tanssi on jive, jonka suomalaiset väänsivät foxin askeleeseen sekä antoivat sille nimenkin f u s k u.
Tällä hetkellä fusku on vakiinnuttanut asemansa lavojen suosituinpana tapana tanssia.
Varmaa on että jos maailmalta suomeen rantautuu uusi muotitanssi niin suomalaiset vääntävät sen tanssittavaksi foxin askeleella.
Nopeaan swingiin tanssittiin jo swinghistorian alusta asti HHNN askelista "4-step6-count" swingiä. Amerikassa sille ei ollut sen kummempaa nimeä se oli vain nopeaan musiikkiin sovitettua swingiä tai jitterbuggia ja myös lindy hoppia - riippuen siitä minkä swingin harrastajista oli kysymys. Euroopassa on käytetty jive nimitystä myös yleisnimityksenä swingtansseista riippumatta siitä millä askeleella sitä on tanssittu.
Suomessa on opetettu hhnn askelilla eli fuskun askeleilla lavatanssikursseilla jiveä 40-luvulta lähtien. Ja edelleenkin monille, varsinkin vanhemmille tanssin harrastajille, nimenomaan se fuskun askelin tanssittu jive on se tutumpi jive. Vielä 90-luvulla oli yleistä nimittää fusku-tyyppinen swing jiveksi.
Vakiintuneena tanssin nimenä fusku on varsin nuori. Fusku nimitys vakiintui käyttöön 80/90- lukujen vaihteen aikoihin ja myös samoihin aikoihin fusku ainakin osittain vakiintui myös kädenalikuvioin tanssitun foksin nimeksi.
Vanhoissa elokuvissa tanssitaan aika runsaasti swingiä 4step6-count periaatteella, eli samalla askeleella millä suomessa nykyisin tanssitaan foksia kädenalikuvioin eli fuskua.
Kyllä mummot taipuu ja nuoret aivan viimevuosien kursseja käyneet. 90-luku toi tanssilavoille varsinaisen kaavmaisen tanssin sukupolven ja myös kaavamaisen tanssimusiikiin sukupolven. Näille ei kelpaa kuin muutama bändi, mitkä soittaa kaavamaiseen tanssiin sopivaa musiikkia. Näille ei kelpaa esimerkiksi Taikakuu, Neljän Suora, Unelmavävyt ja vastaavat persoonalliset bändit. Lisäksi musiikin tulee olla vanhoja tuttuja sovituksia ja poikkeavat sovitukset vanhoista tutuista kappaleista on heille myrkkyä. Onneksi uudet tanssijat ovat omaksuneet vaihtelevan musiikin ja osaavat myös vaatia sitä.
Hölynpölyä.
Minä aloitin tanssimisen 70-luvulla ja silloin kaavamainen tanssiminen oli tosiasia.
Tanssittiin humppaa, jenkkaa ja foksia. Kahta ensimmäistä omaan musiikkiinsa ja viimeistä kaikkeen muuhun, tangot ja rokit mentiin foksina. Polkaa osasi hyvin harva eikä muun maailman hapatuksista tietty mitään. Näin sinne 90-luvulle asti.
Tämä johtuu siitä, että tanssikulttuuri taantui diskojen tulemisen myötä. Vasta 90-luvulla tanssijoiden ja tanssikurssien määrä alkoi uudelleen lisääntyä. 50-luvulla tanssittiin enemmän lajeja kuin nykyään. Kursseilla opetettiin mm. beguinea, congaa ja jitterbugia joita ei enää lavoilla tanssita.
"50-luvulla tanssittiin enemmän lajeja kuin nykyään."
En vähättele tietojasi, mutta olisi mielenkiintoista oikeasti verrata tanssilajien määrää koska nykyään Suomen lavoilla tanssitaan enemmän lajeja kuin missään maassa joihin olen perehtynyt. Voisiko joku tanssihistoriaa taitava tehdä luettelon?
Lajien pitää olla tavallisilla lavoilla tanssittuja, ei mitään jossain tanssikoulussa opeteltavia erikoisia lajeja.
Ja humppaa edeltävään musiikkiin eli vanhaan foksiin eli jatsiin eli hottiin oli useita askelia millä sitä tanssittiin. Jatsiin tanssittiin suoran rytmin lisäksi ihan oikeaa synkooppirytmistäkin askellusta. "Aikuisten tansseissa" näitä erilaisia jatsitansseja tanssittiin vielä 70-luvulla, vaikka nuorten tansseissa triplettihumppa syrjäytti kaikki muut humppaan sopivat tanssitavat jo 60-luvun alussa.
Vaikka 50- ja 60-luvuilla soitettiin nykyiseen verrattuna suppeampi valikoima tanssilajeja, niihin tanssittiin useilla eri askelilla esim. jatsiin oli lähes kymmenen erilaista tanssitapaa ja askellusta.
Tangoa ja muita hitaita tanssittiin yleisesti hitailla askelilla eli kahden iskun askelilla ja vaihtelua siihen haettiin taakse otetuilla askelilla. Taitavampien tanssijoiden tyyli saattoi vaihdella suuresti naapurilavoillakin. Kolme hidasta ja kaksi nopeeta askelta oli ainakin käytössä. Ja kaksi hidasta kaksi nopeeta askelta vaihdettiin toiselle puolelle ottamalla väliin yksi hidas kaksi nopeeta sarja tai kolme hidasta ja kaksi nopeeta sarja vaikka tanssi muuten menikin pääsääntöisesti kaksi hidasta kaksi nopeeta perustalla.
Kun suuret ikäluokat täytti tanssilavat ääriään myöten, niin silloin myös tanssitapavalikoima köyhtyi ja jo 70-luvulla ei edes enää muistettu miten 50- ja 60-luvuilla oli tanssittu. 60-luvulla hitailla askelilla tanssiminen jatkui ja hidas,hidas,nop,nop askellus aloitti tanssilavojen valloituksen ja vakiintuikin varsin nopeasti lähes ainoaksi tanssityyliksi lähes kaikkeen mahdolliseen tanssimusiikkiin.
Tanssilavakirjan (Hakulinen & Yli-Jokipii 2007) mukaan Hjalmar Lehto (1892-1985) kertoo opettaneensa 78 uransa aikana tanssilajia ja Veikko Niemelä (1913-2001) kertoo 80-vuotisjuhliensa valikoiman käsittäneen 52 tanssilajia. Monet tanssit jäivät lyhytaikaisiksi muoti-ilmiöiksi. Esimerkiksi mignonia, vengerkaa ja pas d'Espanagea tanssittiin alle 20 vuoden ajan.
Kyllä askelkaava osataan ei tuo niin monimutkainen ole.
Taitavammat tanssivat yleisesti käyttämällä vain askelia eli hitaita ja nopeita
peräkkäin viejän haluama määrä.
Tulkinnassa helposti tanssitaan hetki pelkillä hitailla ja sitten taas saatetaan tanssia peräkkäin kahdeksan nopin sarja ja lopuksi vielä hidastetaan ja linjataan.
Ei vanha tanssityyli mihinkään ole hävinnyt eikä häviä.
Tanssimisessa on aina seurattu muotivirtauksia niinkuin kaikessa muussakin, mutta
hyvälle perustanssille aina vaan löytyy kannattajansa muotivirtauksista riippumatta.
Haukkua sitä osaatte mutta ette osaa tanssia muuta kuin sitä samaa hidas,hidas,nop, noppia. Montakin kertaa käyn viikossa tanssimassa, mutta kukaan ei muuta osaa. Jos joskus uskallan pyytää jotain vaihtelua askeliin, niin siinä sitten sekoaa herra lopullisesti. Alle kuuskymppiset ei edes ole koskaan muuta tanssineetkaan kun sitä ikuista samaa hidas,hidas,nop,nop, kaavaa. Ja ei ne edes tajua että sitä voitaisiin mennä monipuolisemminkin. Joku harva tanssipappa sentään vielä jotain vanhaa muistaa, mutta ei nuoremmat.
Hei Mummo. Minä osaan tanssia vaihtoaskeleella vaihtelevasti, se vaan täytyy tanssitettavan olla aika hyvä seuraaja. On tanssittava hyvin kiinteällä asennolla
jotta vartalovienti tuntuu, sekä pidettävä vielä sopiva vaste ylävartaloraamissa.
Silloin onnistuu ja on tanssia joka tanssimiselta tuntuu. kiva kun joku haluaa vielä tanssia ihan oikeata tanssimista, siis minä osaan.......ai niin, mutta minä olenkin jo
67v.
Tuohan on ilmiselvää Argenttiinalaista tangoa. Siis tangoa ei mitään tangon tahtiin tassittavaa foksia. Vielä niin yksinketaista että kuulluu kahdessa linjassa kävelyyn.
Siis ihan sitä helponta mistä kurssit yleensä alkavat.
Ei Kari. Ei se oikein ole arg. tangoakaan. Se ei perustu argun 8 askeleen perusaskeleeseen.
Seon vain askeleilla tanssimista. Siinä askelletaan hitaita ja noppeja viejän
tunteen mukainen määrä. Tanssissa on hitaita suvantovaiheita, jolloin voi tanssia pelkillä hitailla ja sitten räjähtävän nopeita noppeja esim. 8 askeleen noppisarja.
Toisena esimerkkinä käy vasen käännös tyylillä nop, nop , hidaaas ja nop, nop hidaaas. En oikein tiedä mistä daamit sen oikein tietää, milloin viejä ottaa hitaiden jälkeen nopit, mutta jostain vartalosta ne sen tietävät.
Kävin kauan sitten tanssikoulua Helsingissä ja siellä jo edesmennyt tanssinopettaja
tähdensi aina tätä vapaata vain askelilla tanssimista.
Tämä lienee sitä tanssityyliä mitä Tanssimummo tässä ketjussa tarkiottaa.
Jos tanssitaan pelkillä askelilla ilman vaihtoaskelta, niin seuraajan ei tarvitse tietää onko askel hidas vai nopea. Riittää että askeltaa samaan tahtiin kuin viejä.
Rutiini siihenkin tulee ja kun tuntematonta hakee niin rutiinin seurauksena vienti jää heikoksi ja kolisee. Osa seuraa "väärälle puolelle" heikonkin viennin, mutta aika moni daami vaatii tehostetun viennin ainakin ensimmäisillä kerroilla. Vientiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota kun tanssii nopnoppia "väärälle puolelle". Vienniksi riittää aika kevytkin daamin "kiertäminen" vasemmalle ja askelia suunnataan oikealle. Kun lisäksi mies jarruttaa hiukan sopivassa kohdassa ja tekee myös tehostetun baunssin nopnopeille, niin daamin on lähes pakko ottaa myös nopnopit "väärälle puolelle". Kun vienti onistuu eli daami seuraa, niin sen jälkeen voi keventää vientiä. "Väärälle puolelle" viennin tulee kuitenkin olla aina hiukan selkeämpää verrattuna siihen jos koko ajan tikutetaan hidashidasnopnoppia vasemmalla jalalla alkaen.
Yleisesti daamit tykkää siitä kun pääsee tanssimaan jotain muutakin kuin sitä iänikuista samaa hidashidasnopnoppia.
"Väärälle puolelle" kirjoitti:
"tehostetun baunssin nopnopeille,"
Eihän tangossa mitään baussia ole. Eikä ole edes foxksissa.
Puolet ovat avoin ja suljettu puoli.
Kuka sen määrää, ettei tangossa ole baunssia... puhutaan nyt lavatanssista.
No, eihän tangossa ole baunssia, mutta siihen bequine- osaan mun mielestä pikku baussi sopii hyvin ja just nuo ns väärälle puolelle otetut nop-nopit.
Kyllähän tuosta oli helposti ymmärrettävissä mitä baunssilla tarkoitettiin - hieman tehostettua painonvaihtoa mikä juuri tehostuksen avulla välittyy daamille. Ja baunssi käsitettä käytetään yleisemminkin väärin ja tässä sitä kuitenkin käytettiin niin että ymmärsi mitä sillä tarkoitetaan.
Tanssin taikaa, hidasta rumbaa muistuttava biguine ei ole mitään tangoa.
Nuottikirjoitus on: ta tii ti ta ti ta ti. (ta on perus ja ti sointubasso). Eli toinen, sointubasso tii on kirjoitettu pitkänä muut lyhyinä.
Mä oon taas käsittänyt että tässä olisi kysymys lavatangoista ja yleensä hitaista lavatansseista, eli lavahitaista, paitti että tango on nyt lähestynyt muuallakin tanssittua tangoa, vaikka sekään ei ihka aitoa tangoa ole. Toisaalta bequine on tangossa käytetty rytmi ja myös bolero niin kuin myös paso doblekin ja joku muukin vielä on niinku niitä sellasii marssitangoja niinku milongan tanssimiseen. Ja on sitä argentiinalaista tangoa tanssittu ihan suomalaiseen humppamusiikkiin ja vieläpä argentiinalaisen ohjaajan toimesta, niinku myös sitä marssimilongaa. Soumalaisesta lavatangosta ja hitaista yleensä tässä nyt oli kysymys. Noi kilpajutut voi tässä yhteydessä unohtaa ja ne tarkasti määritellyt tangon tuntomerkit ja eihän ne edes lavatangoon kuulu.
Ei kai tuo ole mikään uusikeksintö tuo vanha tapa?
Tanssihan oikeiden viejien toimesta tanssitaan edelleen askeltaen kuinka se musiikki soitetaan. Silloin tosiaan "täsmäaskellusta" ei ole eikä tarvitse. Sillä pian daamikin huomaa että musiikki sovittuu askeleisiin ja kaavasta voi luopua.
No eeeii...Tuo vanha tapa ei ole uusi keksintö..Vaan se on just se vanha keksintö :)