"Kalansyönnin hyödyt peittoavat ympäristömyrkkyjen haitat
Paljon kalaa syövä ammattikalastaja kuolee sydän- ja verisuonitauteihin harvemmin kuin muu väestö. Kaloista elimistöön kulkeutuvat ympäristömyrkyt eivät näytä vaikuttavan kuolleisuuteen.
Kaloja jäissä kylmätiskillä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että kalaa syötäisiin vähintään kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Kuva: Matti Asikainen / Yle
Mistä on kyse?
Ammattikalastaja syö kaksi kertaa enemmän kalaa ja saa ympäristömyrkkyjä kaksin verroin muuhun väestöön verrattuna
Kalastaja kuolee muita harvemmin sydän- ja verisuonitauteihin
Kalansyöjät syövät enemmän myös kasviksia ja kasviöljyä
Ammattikalastajat syövät kalaa kaksi kertaa enemmän kuin muu väestö. He saavat samalla kaksinkertaisen annoksen ympäristömyrkkyjä. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan ammattikalastajamiesten kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on noin viidenneksen alhaisempi kuin muulla väestöllä.
- Syöpäkuolleisuudessa eroa ei ollut, kertoo tutkija, terveystieteiden maisteri Anu Turunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristöterveyden osastolta.
Tiedot on kerätty 25 vuoden ajalta kuolinsyyrekisteristä. Tutkija muistuttaa rekisteritutkimuksen rajoituksista. Kalastajien sydänkuolemia voivat vähentää kalan lisäksi muutkin elämäntavat.
- Mutta voidaan sanoa, että vaikka tämä väestö saa muuta väestöä enemmän ympäristömyrkkyjä kalaravinnon kautta, se ei näy ainakaan korkeampana kuolleisuutena, Turunen päättelee.
Kalaa syövä syö muutenkin terveellisemmin
Kalastajien saamat myrkyt eivät juuri vaikuttaneet niihinkään tuloksiin, joita saatiin pienemmällä aineistolla tehdyssä sydän- ja verisuonitautien riskitekijätutkimuksessa. Omega 3 -rasvahapot olivat hyödyksi erityisesti muulle väestölle. Ja runsaskaan ympäristömyrkkyjen saanti ei näyttänyt lisäävän valtimokovettumataudin eli ateroskleroosin riskiä.
Kuolleisuuden ja riskitekijöiden väliin sijoittuu se, miten kalan syönti vaikuttaa sairastuvuuteen. Tätä koskeva tutkimus on menossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Turusen tutkimuksessa nähtiin kuitenkin jo se, että jos söi paljon kalaa, söi muutenkin terveellisemmin eli kasviksia, marjoja, kasviöljyä. Tämä koski niin kalastajia kuin koko väestöä.
Villilohi ja silakka eivät välty myrkyiltä
Itämeren kalojen ympäristömyrkyt kuten dioksiinit ja PCB-yhdisteet ovat peräisin teollisuudesta ja polttoprosesseista. Niiden pitoisuudet kaloissa ovat vähentyneet vuosikymmenten aikana, mutta hitaan puoliintumisajan vuoksi niitä voi edelleen löytyä yli EU-säännösten lähinnä villilohesta ja silakasta. Hiilen ja öljyn poltosta sekä osin luonnosta peräisin olevaa metyylielohopeaa kertyy lähinnä suuriin haukiin myös sisävesillä.
Kasvatetut kalat niin Itämerellä kuin Norjan vesillä syövät valvottua rehua. Sen vuoksi niihin ei kerry myrkkyjä samalla tavalla kuin luonnonkaloihin, sanoo tutkija Turunen.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että kalaa syötäisiin vähintään kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran poikkeussuositus koskee lapsia, nuoria sekä hedelmällisessä iässä olevia naisia. Heille suositetaan, että Itämeren lohen, ison silakan ja hauen syönti rajoitettaisiin 1-2 kertaan kuussa.
Kaija Kervinen Kaija Kervinen Yle Savo"
Paljon kalaa syövä ammattikalastaja kuolee sydän- ja verisuonitauteihin harvemmin kuin muu väestö. Kaloista elimistöön kulkeutuvat ympäristömyrkyt eivät näytä vaikuttavan kuolleisuuteen.
Kaloja jäissä kylmätiskillä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että kalaa syötäisiin vähintään kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Kuva: Matti Asikainen / Yle
Mistä on kyse?
Ammattikalastaja syö kaksi kertaa enemmän kalaa ja saa ympäristömyrkkyjä kaksin verroin muuhun väestöön verrattuna
Kalastaja kuolee muita harvemmin sydän- ja verisuonitauteihin
Kalansyöjät syövät enemmän myös kasviksia ja kasviöljyä
Ammattikalastajat syövät kalaa kaksi kertaa enemmän kuin muu väestö. He saavat samalla kaksinkertaisen annoksen ympäristömyrkkyjä. Itä-Suomen yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan ammattikalastajamiesten kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on noin viidenneksen alhaisempi kuin muulla väestöllä.
- Syöpäkuolleisuudessa eroa ei ollut, kertoo tutkija, terveystieteiden maisteri Anu Turunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ympäristöterveyden osastolta.
Tiedot on kerätty 25 vuoden ajalta kuolinsyyrekisteristä. Tutkija muistuttaa rekisteritutkimuksen rajoituksista. Kalastajien sydänkuolemia voivat vähentää kalan lisäksi muutkin elämäntavat.
- Mutta voidaan sanoa, että vaikka tämä väestö saa muuta väestöä enemmän ympäristömyrkkyjä kalaravinnon kautta, se ei näy ainakaan korkeampana kuolleisuutena, Turunen päättelee.
Kalaa syövä syö muutenkin terveellisemmin
Kalastajien saamat myrkyt eivät juuri vaikuttaneet niihinkään tuloksiin, joita saatiin pienemmällä aineistolla tehdyssä sydän- ja verisuonitautien riskitekijätutkimuksessa. Omega 3 -rasvahapot olivat hyödyksi erityisesti muulle väestölle. Ja runsaskaan ympäristömyrkkyjen saanti ei näyttänyt lisäävän valtimokovettumataudin eli ateroskleroosin riskiä.
Kuolleisuuden ja riskitekijöiden väliin sijoittuu se, miten kalan syönti vaikuttaa sairastuvuuteen. Tätä koskeva tutkimus on menossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Turusen tutkimuksessa nähtiin kuitenkin jo se, että jos söi paljon kalaa, söi muutenkin terveellisemmin eli kasviksia, marjoja, kasviöljyä. Tämä koski niin kalastajia kuin koko väestöä.
Villilohi ja silakka eivät välty myrkyiltä
Itämeren kalojen ympäristömyrkyt kuten dioksiinit ja PCB-yhdisteet ovat peräisin teollisuudesta ja polttoprosesseista. Niiden pitoisuudet kaloissa ovat vähentyneet vuosikymmenten aikana, mutta hitaan puoliintumisajan vuoksi niitä voi edelleen löytyä yli EU-säännösten lähinnä villilohesta ja silakasta. Hiilen ja öljyn poltosta sekä osin luonnosta peräisin olevaa metyylielohopeaa kertyy lähinnä suuriin haukiin myös sisävesillä.
Kasvatetut kalat niin Itämerellä kuin Norjan vesillä syövät valvottua rehua. Sen vuoksi niihin ei kerry myrkkyjä samalla tavalla kuin luonnonkaloihin, sanoo tutkija Turunen.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että kalaa syötäisiin vähintään kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran poikkeussuositus koskee lapsia, nuoria sekä hedelmällisessä iässä olevia naisia. Heille suositetaan, että Itämeren lohen, ison silakan ja hauen syönti rajoitettaisiin 1-2 kertaan kuussa.
Kaija Kervinen Kaija Kervinen Yle Savo"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kala on terveellistä. Pitää muistaa, että on muutakin kuin Itämeren ja Norjalaista tehokalaa. Esim. kotimainen järvikala muikku on lyhytikäisyydestään johtuen puhdasta, edullista ja erittäin hyvää ravintoa.
No tällä foorumilla on vaihtoehdot lähtökohtaisesti etusijalla, joten on luonnollista että omega -3 pilleri kauppiaiden propakandaa pidetään esillä.
Ottakaapa muuten selvää niiden omega -3 pillereiden tuotannosta.
Mä en semmosta paskaa suuhuni laita.
Niitä pillereitä tehdään kalojen perkuujätteestä, jota vielä kaiken lisäksi kuljetellaan ympäri maapalloa asiakirjojen väärennöksien takia. Jos missä niin niin kalaöljyn tuotannossa on sitä , mitä luulisi tällä palstalla vastustettavan.
Entäs kalanmaksaöljy, mitä se sitten on?
Norjalaista kalanmaksaöljyä myydään apteekeissa!