Jo muinainen luolamies teki sen aikaisin välinein kuvia senaikaisista tapahtumista
kallioluolien seinille ja se oli joko maalaus tai valokuvaustaidetta?
Osa teoksista on hyvinkin säilyneitä ajan´hammasta vastaan ja yhä jälkipolvien
ihasteltavissa tuhansienkin vuosien jälkeen..
Sitten joku keksi filmimateriaalin ja alettiin puhua muustakin kun väreillä taulujen
maalamisesta, ehkäpä tallentamisesta ja nimenomaan hetkien ja kuvien tallentamisesta sellaisena kun ne nähtiin ja olivat juuri sillä hetkellä?
Oli jos alusta asti vaan varsin kallista ja tarkkuutta vaativan vaivalloista
saada kuvia valmistettua ja vaati erityisosaavan ammattilaisen ?
Sitten valokuvausvälineet alkoivat olla jo erimoisine kinofilmeineen jo tavallisten
ihmistenkin hankittavissa..ja alkoi kaupallinen valokuvavalmistus kinonegatiivi
filmistä kaikki kun eivät pimijöissä oikein osanneet/halunneet aikaansa viettää
hyviä kuviaan tekemässä?
Kuvavalmistamot alkoivat olla olemassa kalliine suurine ja tehoikkaine laitteineen.
Sitten lopulta saikin jo tunnissa kuvat filmirullalta lähes liikkeen aukioloaikoina.
Digi kun sitten lopulta tuli kameroihin niin moni luuli et valokuvavalmistamot alkaa menehtyä.
Vaan kävipähän niin et netti ja paljon muutakin uutta tulikin samaanaikaan.
Nyt sitten nykyään aletaan olla siinä tilanteessa et tekninen kehitys ei tee hyvää valokuvaajaa vaan lähes päinvastoin.
Jos kuvaa "vihreessä" asennossa kaikkea vähän miten sattuu taikka muussa
asennossa kuinka luulee käsipuhelukameralla tapahtumapaikalla.
Ja ihastelee omia otoksiaa´n lähes ilmaiseksi?
Vai maksokohan ne jotakin?
kallioluolien seinille ja se oli joko maalaus tai valokuvaustaidetta?
Osa teoksista on hyvinkin säilyneitä ajan´hammasta vastaan ja yhä jälkipolvien
ihasteltavissa tuhansienkin vuosien jälkeen..
Sitten joku keksi filmimateriaalin ja alettiin puhua muustakin kun väreillä taulujen
maalamisesta, ehkäpä tallentamisesta ja nimenomaan hetkien ja kuvien tallentamisesta sellaisena kun ne nähtiin ja olivat juuri sillä hetkellä?
Oli jos alusta asti vaan varsin kallista ja tarkkuutta vaativan vaivalloista
saada kuvia valmistettua ja vaati erityisosaavan ammattilaisen ?
Sitten valokuvausvälineet alkoivat olla jo erimoisine kinofilmeineen jo tavallisten
ihmistenkin hankittavissa..ja alkoi kaupallinen valokuvavalmistus kinonegatiivi
filmistä kaikki kun eivät pimijöissä oikein osanneet/halunneet aikaansa viettää
hyviä kuviaan tekemässä?
Kuvavalmistamot alkoivat olla olemassa kalliine suurine ja tehoikkaine laitteineen.
Sitten lopulta saikin jo tunnissa kuvat filmirullalta lähes liikkeen aukioloaikoina.
Digi kun sitten lopulta tuli kameroihin niin moni luuli et valokuvavalmistamot alkaa menehtyä.
Vaan kävipähän niin et netti ja paljon muutakin uutta tulikin samaanaikaan.
Nyt sitten nykyään aletaan olla siinä tilanteessa et tekninen kehitys ei tee hyvää valokuvaajaa vaan lähes päinvastoin.
Jos kuvaa "vihreessä" asennossa kaikkea vähän miten sattuu taikka muussa
asennossa kuinka luulee käsipuhelukameralla tapahtumapaikalla.
Ja ihastelee omia otoksiaa´n lähes ilmaiseksi?
Vai maksokohan ne jotakin?
Vastaukset 24
Vanhimmat
tämän jälkeen tuli pikselin pilkuttaminen.
ja olympus.
ja c/n-kilpailu
ja miljoona kuvaa mustista ja mirristä
kaikki siis hyvin kun jokainen voi kuvata kotieläimensä eikä se maksa mitään :-)
Kyllä on jollain historian tuntemus heikkoa:
"Sitten joku keksi filmimateriaalin"
Viittaat tässä ilmeisesti: 1889: Improved Kodak camera with roll of film instead of paper
Tätä ennenhän ei tapahtunut juuri mitään mainittavaa??
http://photo.net/learn/history/timeline
Tuota linkkiä kun tutkii, niin filmin keksiminen ei todellakaan ollut mikään seinämaalauksia seuraava kehitysaskel, vaan siihen on mahtunut yhtä ja toista väliin.
Kiitos suurenmoisesta linkistä "niin varmaan" nimimerkille.
ps.Olipa hyvä, että aloittaja otti puheeksi!
Itselläni kirjahyllyssä "Valokuvan taide/suomalainen valokuva 1842-1992", minkä lukenut pari kertaa, mutta puoliakaan siitä en muista.
Vaan voihan sitä aina selata.
Linkkisi kopioin ja säilytän.
Vielä kerran kiitos.
”ja alkoi kaupallinen valokuvavalmistus kinonegatiivi filmistä”
—noinko vähän tiedät valokuvauksen historiasta?
”Nyt sitten nykyään aletaan olla siinä tilanteessa et tekninen kehitys ei tee hyvää valokuvaajaa”
—varmaan uskot, että aiemmin tekninen kehitys teki hyvää valokuvaajaa?
Toisaalta olisihan kiva, jos ketjussa käsiteltäisiin valokuvaamisen historiaa harrastuksena. Alkuunhan valokuvaaminen oli ammatti ja nykyään valokuvaus on kuluttamista, ei harrastamista.
Esim. kuluttaja tekee töitä vuoden ja säästää kesän lomamatkaa varten. Lomamatkalle kuluttaja ostaa vaatteita ja tietenkin itse matkan. Kuluttaja ostaa lomamatkalleen myös kameran ja räpsii lomalla sitten muistoja ja kerrottavaa kohteesta. Tekeekö kuvien räpsiminen kuluttajasta valokuvauksen harrastajan? Mielestäni ei tee, vaan enemmin kesäloman ajaksi turistimatkailijan.
Mielestäni myös valokuvaustaiteilijat tarvii jättää laskuista, kun puhutaan valokuvauksen harrastajista - taiteen tekeminenhän on taas aivan oma ammattinsa eikä sinänsä ole harrastamista.
No mitä sitten osaatte sanoa valokuvauksen historiasta harrastuksena? - ja toisaalta jättäisin lintujen harrastajat myös listalta - lintujen harrastaja harrastaa lintuja, mutta ei välttämättä muuten kanna kameraa mukanaan.
Miten ihmeessä valokuvaustaiteilijan pitäisi olla ammattilainen? Kyllähän taidetta voi harrastaa harrastuksenakin. Miten määrität yleensäkään valokuvataiteen? Onko se taidetta, jos pyrkii johonkin taiteelliseen ilmaisuun? Miten itse miellät valokuvausharrastuksen? Onko se sinulle tekniikkaa: aukkoja, valotusaikoja ISO-herkkyyksiä? Kyllä minä näkisin, että taiteellinen ilmaisu on olennainen, muun pitäisi olla väline siihen.
Pitääkö valokuvauksen harrastajan kuvata kaikkea mahdollista? Minusta on vain luontevaa, että valokuvauksen harrastus liittyy johonkin muuhun harrastukseen.
Katselin huvikseni dokumentin Bill Gunninghamista, joka on kuvannut New Yorkin katumuotia vuosikymmeniä. Semmoinen tapa jolla hän suhtautui valokuvaukseen, ja kuvaamiinsa ihmisiin teki minuun suuren vaikutuksen. Gunninghamin tapauksessakin kiinnostus kaikenlaisiin ihmisiin ja ihmisten kantamiin vaatekappaleisiin on toiminut pontimena valokuvausinnostukselle. Pitää olla syy kuvata, ja nauttia siitä sekä kuvaamisen tuottamista tuloksista. Välineet ja katu-uskottavuus on loppujen lopuksi sivuseikka. Oikeanlainen vaatimattomuus tekee kuvaajastakin kauniin. Dokkari löytyy Ylen areenasta.
Toisaalta olisihan kiva, jos ketjussa käsiteltäisiin valokuvaamisen historiaa harrastuksena.
… Valokuvauksen historiaa voi harrastaa myös tekemällä. Esim. camera obscuraa, kalotypiaa ja neulanreikäkameraa voi harrastaa edelleen.
Alkuunhan valokuvaaminen oli ammatti ja nykyään valokuvaus on kuluttamista, ei harrastamista.
… ei kai se alkuaan ammatti vaan keksimisen iloa ja kokeiluja
Tekeekö kuvien räpsiminen kuluttajasta valokuvauksen harrastajan?
… se on kai miten sen ottaa onko harrastaja, harrastelija vai näppäilijä. Kai sitä voi räpsiä harrastusmielessä. Tekeekö kameroiden ostelu kuluttajasta harrastelijan?
Mielestäni myös valokuvaustaiteilijat tarvii jättää laskuista, kun puhutaan valokuvauksen harrastajista - taiteen tekeminenhän on taas aivan oma ammattinsa eikä sinänsä ole harrastamista.
… mutua: kyllä taiteen tekemistäkin voi harrastaa, myös valokuvataidetta. Erikoistuminen johonkin rajattuun alueeseen on kai jalostunutta harrastamista.
No mitä sitten osaatte sanoa valokuvauksen historiasta harrastuksena?
… erinomaisen kiva harrastus. Mullaa se alkoi Niepce-museosta:
http://uk.eurostar.com/uk/travel-to-france/travel-to-burgundy/travel-to-chalon-sur-saone/exhibitions/nicephore-niepce-museum-chalon-sur-saone-visit-ide-27618534
Suosittelen lämpimästi historiasta kiinnostuneille. Niepcen sanotaan keksineen maailman ensimmäisen valokuvan.
Kts myös:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nicéphore_Niépce
- ja toisaalta jättäisin lintujen harrastajat myös listalta - lintujen harrastaja harrastaa lintuja, mutta ei välttämättä muuten kanna kameraa mukanaan.
… miksi kukat ja mehiläiset, mutta ei linnut. Miksi ei anneta kaikkien kukkien kukkia. Kyllä valokuvausta voi harrastaa kameraa kantamatta ja juuri niin tehtiinkin historiassa.
ps.
1826 - Joseph Nicéphore Niépce kuvaa ensimmäisen onnistuneen valokuvan.
1839 - Sanaa photography käytetään ensimmäisen kerran.
1842 - Henrik Cajander ottaa Turussa Suomen ensimmäinen valokuvan.
1861 - James Maxwell ottaa ensimmäisen värivalokuvan.
pari linkkiä historiaan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvaus_Suomessa
http://photojpn.org/HIST/hist1.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/George_Eastman
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvauksen_historia
”Miten määrität yleensäkään valokuvataiteen?”
—taidetta ei määrittele tekijä vaan katsoja.
—valokuvaaminen ei ole taidetta, se on tekniikkaa
—valokuva on taidetta jos se on hyväksytty taidenäyttelyyn.
Usein tällaisilla "ensimmäinen se ja se" ei juuri ole merkitystä. Esimerkiksi värivalokuvaus alkoi kunnolla vasta 1930-luvun puolivälissä. Normaalille sunnuntaikuvaajalle värivalokuvaus taisi tulla vasta 1960-luvulla.
Joo on hienoa, että joku osaa alkaa suoraan toisesta ilman ensimmäistä.
Kaikki keksiminen on oikeastaan ihan turhaa kun normaali sunnuntaikuvaaja tekee saman vähän myöhemmin.
Pointtini on, että jos haluaa jonkinlaisen kokonaiskuvan mitä valokuvaus eri aikoina on, ei tieto siitä, että ensimmäinen värikuva otettiin 1861 kerro mitään vaan antaa väärän kuvan.
No kerroppa sinä mikä tieto antaa värikuvan historiasta suoran t. oikean kuvan?
ps.
Hieman lisää vääriä tietoja vanhoista värivalokuvsta:
http://www.museum.ru/museum/1812/Memorial/PG/colorpg_1.html
satoja värivalokuvia jvv 1904-1915
Joku taisi kuvata värikuvia ennen 1960-lukua.
http://www.worldwaronecolorphotos.com/
Voisit opetella lukemaan. Se, että miljonääri Albert Kahn kuvasi autochromella ensimmäisessä maailmansodassa ei tarkoita, että värikuvaus mitenkään olisi ollut normi.
Joo näin se menee.
Jos puhutaan valokuvauksen historiasta niin silloin pitäisi keskutella vain niistä asioista jotka ovat nolla-karon mielestä normeja.
Jos joku asia ei ole mitenkään normi niin se ei kuulu historiaan ja on väärä tieto!
Varsinkaan miljonäärien ottamat kuvat ei kuulu historiaan.
Nuo vanhat venäläisen kuvatkin on varmaan jonkun miljonäärin ottamia, eikä kuulu historiaan!
Vain kuvausvälineet ovat muuttuneet, nykyään tämän luolamiehen välineissä lukee Canon.
Ja kuvausvälineiden muuttuessa on muuttunut samalla kaikki muukin. Ei ensimmäisillä kameroilla otettu kuvia samalla taapaa kuin nykyisillä, samoissa paikoissa, samojen henkilöiden toimesta jne.
Mielestäni hyvä lainaus:
"Vaikka valokuvaus oli hyvin suosittua, itse valokuvaajat olivat tekniikan hankaluuden vuoksi yleensä ammattilaisia. Asia kuitenkin muuttui vuonna 1888, kun amerikkalainen George Eastman sai valmiiksi Kodak-kameransa, jonka yksinkertaisuus teki kamerasta käyttökelpoisen myös amatöörin käsissä."
Kiinnostavaa noissa ensimmäisissä kameroissa verrattuna nykykameroihin on niiden valotusajat:
"aiempaa filmiä joutui valottamaan tuntikausia."
"Dagerrotypiamenetelmä vaatii paljon valoa, ja käytettyjen kuvalevyjen herkkyys oli huono, mikä johti pitkiin, jopa minuuttien valotusaikoihin."
Filmikamerassahan päästiin valotusaijoissa aina aikaan 1/1000 s eli millisekuntiin.
Digijärjestelmäkameroiden verhosulkimen nopein valotusaika on 1/4000 s ja keskussulkimen nopein valotusaika 1/500 s
Valotusaikojen näin raju muutos todellakin muuttaa koko prosessia - eli kyse on muustakin kuin välineiden vaihtumisesta.
”Filmikamerassahan päästiin valotusaijoissa aina aikaan 1/1000 s eli millisekuntiin.”
Mistä tuollainen tieto. Mun viimeisessä filmi-Nikonissa ”päästiin” 1/4000 sek (vakiona oli 1/2000, huollossa viritettiin 1/4000 sulkimen jousta kiristämällä).
Kodakin alkueräisen filmin herkkyys oli muistaakseni ISO 5. Valotusaika taisi olla 1/20 s. Tavallisen sunnuntaikuvaajan kannalta olennainen ja osin unohdettu muutos Digiin siirtymisessä on valkotasapainon ja herkkyyden helppo muuttaminen. Filmiaikana ammattilaisella tai vakavalla harrastelijalla toki saattoi olla eri kameroita eri filmeillä, mm. keinovalolle. Normaaliräpsijä joutui keinovalossa käyttämään salamaa jo valkotasapainoin takia.
Ei filmille kuvattaessa puhuttu valkotasapainosta. Käsite tuli käyttöön, kun kun alettiin kuvata videolle väreissä. Värifilmien osalta puhuttiin värien vääristymisestä.
”Ei filmille kuvattaessa puhuttu valkotasapainosta.”
Kyllä puhuttiin (paitsi ymmärtämättömät):
– filmi valittiin valkotasapainon mukaan (daylaight/tungsten)
– aina tarvittaessa valkotasapainoa korjattii mm Kodak Mired -suotimilla, varsinkin dia-kuvauksessa
– negojen valkotasapainoa korjattiin tarvittaessa vedostettaessa
Vääristymisyikö sinulla aina vai välistä?