Te jotka ette tulleet valituiksi mieleiseenne opiskelupaikkaan, älkää masentuko. Vika ei välttämättä ole teissä, nimittäin valintajärjestelmä on useissa (=melkein kaikissa) paikoissa todella mätä. Pääsykokeissa kysellään jotain ulkoaopeteltavia asioita, joita ei oikeasti sillä tasolla voi vielä ymmärtää ja siten ainoa keino muistaa ne on osata ulkoa. Plus että monissa paikoissa ne asiat, jotka pääsykokeisiin täytyy ulkoa opetella, ovat sellaisia joita ei tule koskaan sen koulutuksen aikana tarvitsemaan tai ne eivät välttämättä edes millään tavalla liity siihen alaan! En jaksa nyt esimerkkejä kaivella tai enempiä perustella mutta se nyt vaan on mätä systeemi. Katsokaa vaikka psykan pääsykokeita niin ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen että ei ole ihan viimesen päälle harkittu järjestelmä.
No oma ehdotukseni on, että pääsykokeet pitäisi poistaa kokonaan, säästyisi sekin raha mikä siihen valintamyllyn pyörittämiseen menee. Varat voitaisiin käyttää toisenlaiseen menetelmään: Kaikki ylioppilaiksi valmistuneet saisivat käydä tekemässä haluamansa opiskelupaikan appron tai cumun kursseja tenttimällä. Olis vaikka niin, että kun olis appro (15 ov) tentitty esim. vähintään arvosanalla 2/3 niin sitten sais tehdä cumun tenttejä ja kun niitä olisi riittävästi kasassa tarpeeksi hyvillä arvosanoilla niin pääsisi sisään ko. kouluun. Rahaa menisi toki niiden massatenttien järjestämiseen, mutta säästyisi kun ei tarvitsisi ylläpitää valintakoneistoa. Ja vielä suurempi bonus olisi, ettei opiskelijoiden tarvitsisi käyttää aivokapasiteettejaan minkään turhanpäiväisen pääsykoeaineiston pänttäämiseen vaan pääsisivät suoraan asiaan.
Niin ja vielä se, että kuinka moni esim. lääkikseen menijöistä tietää minkälaista se opiskelu oikeasti siellä on. Eipä paljo lukiopohjalta tiedä tai varsinkaan niiden pääsykokeiden pohjalta! Eihän niillä ole mitään tekemistä sen koulutuksen kanssa. Summa summarum: Yliopistoja riivaavat opintojen keskeyttäjät häviäisivät käytännössä kokonaan, sillä jos olisi sisäänpäässessään jo cumun verran perusopintoja kasassa niin kyllä sillon jo on aivan toinen pohja sanoa kiinnostaako ko. ala kun mitä jonkun pääsykokeiden perusteella! Totta joka sana.
No oma ehdotukseni on, että pääsykokeet pitäisi poistaa kokonaan, säästyisi sekin raha mikä siihen valintamyllyn pyörittämiseen menee. Varat voitaisiin käyttää toisenlaiseen menetelmään: Kaikki ylioppilaiksi valmistuneet saisivat käydä tekemässä haluamansa opiskelupaikan appron tai cumun kursseja tenttimällä. Olis vaikka niin, että kun olis appro (15 ov) tentitty esim. vähintään arvosanalla 2/3 niin sitten sais tehdä cumun tenttejä ja kun niitä olisi riittävästi kasassa tarpeeksi hyvillä arvosanoilla niin pääsisi sisään ko. kouluun. Rahaa menisi toki niiden massatenttien järjestämiseen, mutta säästyisi kun ei tarvitsisi ylläpitää valintakoneistoa. Ja vielä suurempi bonus olisi, ettei opiskelijoiden tarvitsisi käyttää aivokapasiteettejaan minkään turhanpäiväisen pääsykoeaineiston pänttäämiseen vaan pääsisivät suoraan asiaan.
Niin ja vielä se, että kuinka moni esim. lääkikseen menijöistä tietää minkälaista se opiskelu oikeasti siellä on. Eipä paljo lukiopohjalta tiedä tai varsinkaan niiden pääsykokeiden pohjalta! Eihän niillä ole mitään tekemistä sen koulutuksen kanssa. Summa summarum: Yliopistoja riivaavat opintojen keskeyttäjät häviäisivät käytännössä kokonaan, sillä jos olisi sisäänpäässessään jo cumun verran perusopintoja kasassa niin kyllä sillon jo on aivan toinen pohja sanoa kiinnostaako ko. ala kun mitä jonkun pääsykokeiden perusteella! Totta joka sana.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Näin se on. Tiivistit hienosti ajatukseni.
"Säästyisi sekin raha", mikä ihmeen säästö?
Pääsykoekirjojen kustantamisella tehdään rahaa, joka muutoin jäisi saamatta. Esim. oikis kustantaa itse pääsykoekirjansa ja saa siitä kohtuullisen tuoton käytettäväksi opetukseen.
Sehän on sitä tulosvastuullisuutta, jota valtionkin laitoksilta peräänkuulutetaan.
mää oon taas ihan eri mieltä,kokeiden pitäis olla soveltavat eikä nykyiset ulkoaopeteltavat,kaikkiin kokeisiin saisi tulla aineistokoe josta näkyisi kuinka ihminen on sisäistänyt alan asian...edellisen kirjoittajan systeemi olisi kallis ja epäkäytännöllinen,sit pääsis kaikenmaailman sankarit opiskeleen yliopistoon ja taso laskisi roimasti,ja se systeemi unohtaa ammattikoulun käyneet tyystin.
ja lääkiksen pääsykoe ei oo kyllä huuhaata sillä lääkäri tarvii vahvan luonnontieteiden tuntemuksen,fysiikka,kemia,matematiikka ja biologia...mutta jos porvarit pääsevät valtaan niin uskoisin että kouluihin tulisi taas lukukausimaksut,joten koitetaan olla äänestämättä heitä...
Olen osittain samaa mieltä, mutta vähän haluaisin kommentoida.. Mielestäni aineistokokeet mittaa vain luetunymmärtämistä. Ja jos aineisto on vielä suomeksi, niin eihän siinä silloin ole mitään järkeä. Toki aineistoista saadaan kyllä hyvinkin kinkkisiä.. (nimimerkillä markkinoinnin aineisto)
Itse asiassa lääkiksen pääsykokeet ovat parhaimmasta päästä suunnittelun kannalta. Ne mittaavat sekä hakijan luonnontieteellistä perussivistystä, pääsykoekirjan hallintaa, ja kokeessa annetun uuden tiedon omaksumista ja soveltamista. Galenosta ulkoa pääsykoepaperille kirjoittamalla ei todellakaan pääse sisään.
Kannatan nykyistä pääsykoemallia erit. lääkiksen kohdalla siinä, että koe on vaikea muttei yli-inhimillinen. Jos todella haluat lääkikseen, teet töitä ja pääset.
Ranskassa kaikki saavat aloittaa, mutta kuulemma koko opiskeluajan on menossa hirvittävä pudotuspeli; jos arvosanat eivät riitä, lennät pellolle. En ikimaailmassa haluaisi sellaista systeemiä.
Suomen lääkiksissä on se mentaliteetti, että kun sisään pääset, olet tarpeeksi hyvä, ja sinähän valmistut. Putkesta sisään ja putkesta ulos. Lääkiksillä onkin yleensä yliopistojen alhaisin keskenjättämisprosentti; vain muutamia yksittäisiä opiskelijoita henkilökohtaisista syistä. Meistä aletaan heti leipoa kollegoita ystävällisellä mielellä sen sijaan että vahdittaisiin karttakeppi kourassa että kuka taas onkaan liian huono täällä istumaan.
Ja siitä, ettei tiedä etukäteen millaista opiskelu on; harva tietää lukioonkaan mennessään yläasteen perusteella millaista on olla lukiossa. Se on osa jännitystä, että millaistahan tuolla onkaan :-)
Harvan asian tuntee siihen tutustumatta, oikeassa olet:)
No mitäs niille tehdään, jotka eivät saa opiskeluoikeutat? Elätetään vuodesta toiseen, kun suorittavat vuoronperään kaikkien mahdollisten alojen approja? Näinhän siinä väistämättä tuolla keskieurooppalaisella mallilla kävisi. Ja kukas tuon lystin sitten maksaa? Takuulla kävisi nykyistä järjestelyä kalliimmaksi, eli pois minun kukkaroltani.
Nykyinen ylioppilassuma on typerän demarikoulutuspolitiikan tulos, eikä siihen auta mikään muu kuin ylioppilaiden määrän vähentäminen, mikä käytännössä voi nykylainsäädännön puitteissa tarkoittaa vain ylioppilastutkinnon vaikeuttamista tai valtionosuuksien yksikköhinnan korotusta.
minä en näkis sitä kyllä niin,ainoa asia minkä demarit saivat aikaan oli että koulutus olisi tasaarvoista,siis että köyhänkin lapsilla olisi oikeus ja mahdollisuus käydä haluamaansa koulua.porvarithan ei tästä pitänyt sillä heillä oli varaa maksaa kalliit lukuvuosimaksut.nykyjärjestelmässä täytyisi nostaa ammatillisen koulutuksen arvostusta ja niin siinä tapahtuukin sillä juuri käden taidot tulevat tulevaisuudessa olemaan tärkeitä.pitemminkin näkisin oppilaanohjauksen lääkkeeksi siihen että valmistumisajat ja muu koulutus huomattaisiin kuin pelkkä lukio.suomen koulujärjestelmä on suurelta osiltaan euroopan kärkitasoa,yhteiskunta rahoittaa koulun niin että jokaisella on mahdollisuudet kouluttaa itsensä miksi tykkää.ja ne aprojen suorittajien maksut eivät suinkaan mene sinulta,vaan kyllä se niin on että töissä täytyy samalla käydä.
oot ihan oikeassa. juuri opintokokonaisuuksien hyvä suorittaminen kertoo kiinnostuksesta ja soveltuvuudesta alaan kaikkein eniten. nykyhetken systeemi, jossa pääsykoe on yleensä se kaikkein vaikein koe koko opiskelun aikana on todella erikoinen... tämä pitää paikkansa ainakin niillä aloilla ja niissä korkeakouluissa joihin on todella vaikea päästä. itse pääsin kolmannella yritämällä lukemaan Helsingin yliopistoon maantiedettä (niiden 10% joukossa jotka hyväksytään vuosittain) . kaksi kertaa jäin ensimmäisten mukana rannalle roikkumaan, kolmannella kerralla olin sitten koko hakijajoukon paras, mutta eipä se paljoa lohduta kun ikää kertyy koko ajan...ja tämä on sentään ollut unelmaammattini jo 9-vuotiaasta, joten ainakin uskoisin soveltuvani alalle paremmin kuin 99% hakijoista.
mutta minkäs teet kun kaiken maailman ääliöt päättävät koulutuspolitiikasta. pitikin ottaa siinä ainoassa asiassa mallia jostakin muusta maasta kuin ruotsista vai kuinka moni todella pitää Japanin mallia toimivana, sehän täälläkin on periaatteessa käytössä.
ja älkää edes vaivautuko vastaväittämään ne sellaiset opiskelijat jotka pääsevät suoraan yo-papereilla tai helposti vähäisten hakijamäärien tai suuren sisäänoton takia luikahtamaan yliopistoon. monella teillä ei liene hajuakaan miten vaikeaa on päästä sellaiselle alalle johon oikeasti tarvitsee lukea kuukausikaupalla...
"vain ylioppilastutkinnon vaikeuttamista tai valtionosuuksien yksikköhinnan korotusta."
Heppu ei selvästikään tajua mistä puhuu. Miten ylioppilastutkinnon vaikeuttaminen vaikuttaa ylioppilaiden määrään? Siis miten ihmeessä? Kerro.
Jos kirjoituksissa reputetaan enemmän kokelaita, tutkintoja tulee vähemmän. Oliko se nyt niin vaikeaa? Käytännössä sen voi tehdä usealla tavalla, esimerkiksi tiukentamalla kompensaation ehtoja. Jakaumaa muuttamalla ja kokeiden tasoa nostamalla taas lisätään reputtamista.
Julmaa mutta yksinkertaista. Ilmeisesti sinä olit se, joka ei tajunnut kuviota.
Eiköhän olisi pikemminkin järkevää vähentää lukioon otettavien oppilaiden määrää ikäluokasta? Olisi todella typerää kustantaa lukiotasoinen koulutus suurelle määrälle ihmisiä, jotka sitten hylättäisiin ylioppilaskirjoituksissa. Lukioihin otetaan nykyään melkein kaikki halukkaat, vaikka heillä ei välttämättä olisikaan mitään edellytyksiä menestyä opinnoissa.
Ja kun sitten vielä on sellaisia lukioita kuin se jossa itse opetan, että melkein vaikka kuinka surkea oppilas sinne tulee, niin teemme hänestä ylioppilaan. Pääsyrajoja ei ole, kaikki otetaan, ja reputtaneita tulee yksi muutaman vuoden välein.
Ja arvatkaapas mitä: niille riittää se ylioppilastutkinto, eivät ne halua yliopistoon tai ammattikorkeaankaan - niille oli tärkeintä todistaa itselleen, että pystyvät sen tutkinnon suorittamaan. Uskoisin, että heidän tulevaisuutensa kannalta se on aika hyvä asia, että ovat huomanneet pystyvänsä johonkin.
Pikemminkin pitäisi päästä eroon siitä ajattelutavasta, että kannustetaan kaikki ajattelemaan että voit toteuttaa unelmasi jos tarpeeksi kauan yrität. Tämä vääristynyt ajattelutapa, että lahjakkuustekijöistä riippumatta sinusta voi tulla mitä ikinä itse haluat, on syypää tähän pyrkijäsumaan.
Itse se ylioppilastutkinto on monella heikommalle jo toiveiden täyttymys, ja sitten he ryhtyvät tekemään jotain työtä tietoisena siitä, että elämässään pystyivät tuon tavoitteen saavuttamaan.
Eikös sekin ole jonkin arvoista!
Se olisi kaikkein paras ratkaisu, mutta nykylainsäädännön puitteissa käytännössä ainoa tapa vähentää lukioiden sisäänottoa on valtionosuuden yksikköhinnan korottaminen.
Mä ainakin tunnen useammankin ylpeän A:n ylioppilaan, jotka lukion jälkeen hakivat töihin tai oppisopimukseen tai ammattioppilaitokseen. He ymmärtävät hyvin, että yliopisto-opiskelu ei välttämättä ole heitä varten eivätkä he tunne valtavaa halua parannella lukioarvosanojaan iltalukiossa tai käydä kalliita avoimen yliopiston kursseja päästäkseen yliopistoon.
Yliopisto instituutiona on menettänyt arvokkuuttaan ihmisten silmissä lähinnä valtavien sisäänottomääriensä takia. Jokainen tyhjäpäinen C:n ylioppilaskin pääsee melkein papereilla sisälle yliopistoon, jos tarkoituksena on pelkkä yliopisto-opiskelupaikka.
Toisaalta, kun ei kerran työpaikkojakaan ole, niin kai se sitten on paras, että pyritään takomaan ihmisten oäihin järkeä niin paljon kuin mahdollista.
Ja mihinkäs ne tyhäpäiset C:n ylioppilaat pääsevät pelkillä papereilla? Kun eivät pääse vähemmäntyhjäpäiset E:n ylioppillaatkaan, kyllä pääsykokeisiin on saanut lukea enemmän kuin tarpeeksi...
Tämä on kaikenlaisten viherpiipertäjien ja sosialistien haihatteluja, että kaikilla pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet joka asiassa.
Ensimmäinen virhe oli peruskoulun synty. Nyt siellä koko luokka ihmettelee ja haukottelee, kun puupäille pitää opettaa kertotaulua ja tavaamista vielä yläasteellakin. Jos himasta annetut eväät ja pelimerkit ovat surkeita, minkä helkkarin takia muiden pitää siitä kärsiä.
Toinen virhe on se, että jokaisesta seiskan koululaisesta pitää tehdä väkisin ylioppilas. Ennen vanhaan sentään tarkoitti jotain, kun oli ylioppilashattu päässä. Nythän se reuhka koristaa jokaista räkänokkaa.
Viimeisin emämunaus on opistojen muuttminen ammattiSURKEAkouluiksi. Jos itsetunto on sitä luokkaa, ettei omaa koulutusta arvosta on sitä turha yrittää pönkittää briljeeraavilla nimillä. Onneksi olkoon vaan tulevat tekniikan kandidaatit ...tana.
Oma lukunsa ovat tietenkin kolmekymppiset tohtorit... Kandeis varmaan pistää ylimpään korkeakoulututkintoon alaikäraja.
Ehdotukseni ylläolevien epäkohtien korjaamiseksi:
- yliopistojen sisäänottomääriä leikataan alkuun 20 %:lla.
- lukion sisäänotettavien määrä tiputettava puoleen.
- kansakoulu ja oppikoulu olivat sittenkin toimivia. Virhe kannattanee korjata ennen kuin Suomi on täynnä lökäpöksyisiä pumpulin läpi kustuja nuoria.
Ugh olen puhunut.
tämä onkin mielenkiintoinen ongelma. en todellakaan ole alan asiantuntija, mutta mielestäni kyseessä on ns. kaksipiippuinen juttu. mainitsemasi koulujärjestelmä antaa lahjakkammille lapsille paremmmat mahdollisuudet kehittyä, mutta toisaalta se eriarvoistaa lapsia ja aiheuttaisi mahdollisesti tulevaisuudessa sosiaalisia ongelmia alempiarvoisille lapsille. tämän koulujärjestelmän ongelmana on myös lapsille asetettavat suorituspaineet oppikouluun pääsemisestä. esimerkkinä voin sanoa sen, että omalla isälläni oli oppikoulun kokeiden aikaan todella paha ahdistus. mielestäni kymmenen vuotiasta lasta ei vielä pidä asettaa sellaisen paineen alle. eli lyhesti sanottuna mielestäni peruskoulu on jees, mutta selkeästi lahjakkaat ja turhautuneet oppilaat pitäisi huomioida samalla tavalla kuin erityisopetusta tarvitsevat vähän "hitaammat" tapaukset.
yläastekin menee usealta teini-iän höyryissä ohi korvien, mutta siihen aikaan pitäisi mielestäni osua kovin karsinta. lukioiden valintakiintiötä tulisi pienentää ja ammattikoulujen imagoa parantaa koululaisten silmissä (jos mahdollista).
yliopistojen sisäänottomääriä voisi tarkistaa vastaamaan tulevien maistereiden tarvetta työmarkkinoilla. helpommin sanottui kuin tehty :D
summa summarum, varovainen ihmisten eriarvoistaminen on mielestäni hyväksi (kunkin tulisi oppia tuntemaan paikkansa yhteiskunnassa), mutta äärimmilleen vietynä johtaa huonoon lopputulokseen. vrt. yhdysvallat.
Mihin vedettäisiin raja valikoitaessa oppilaita tyhmiin ja fiksuihin? Kuka rajan vetäisi ja määrittelisi kriteerit? Mahtaisikohan vaikkapa Mensan testit päteä tällaisessa? Otettaisiinko tyhjentävästi huomioon oppilaiden erilaiset elämäntilanteet, kypsyydet jne?
Jos himasta annetut eväät ja pelimerkit ovat surkeat, onko se lapsen vika? Tiedän monia hajanaisista olosuhteista kotoisin olevia oppilaita, jotka ovat lahjakkaita, mutta kärsivät esim. keskittymisongelmista. Nämä oppilaat varmaankin päätyisivät B-sarjaan sinun mallillasi.
Helppo tapa jakaa oppilasaines kahteen osaan olisi vaikkapa laittaa lapset aakkosjärjestykseen ja vetää viiva puoliväliin.
Koetahan, dippa, hieman humanoitua.
Luuletko, että massatenttien järjestäminen sitten valaisee ihmisille, millaista on opiskella alaa? Luuletko että esim. lääketieteen opiskelusta saa hyvän kuvan tenttimällä??? Voi elämä sentään.
Itse taas kevään luin psykologian pääsykokeisiin ja jouduin lopettamaan työtkin, koska halusin pitää pitäkän lukuloma(2-kuukautta) johon työnantajani ei suostunut.
Mitäs sitten kokeessa kysytäänkään....?
No tilastotieteestä oli ihan inhimillisiä kysymyksiä, mutta TAAS jälleen kerran yleisen osoin kysyyksiin oli annettu pieni ohjeistus, jonka mukaan vastata ja yleistä päättely kykyä mittaavia tehtäviä.SIIS ei mitään pääsykoe kirjasta...paitsi ehkä siellä oli muutama sama sana...
Minäkin suosin kaikki ylipistoon järjestelmää ja Perusopintojen jälkeen valittaisiin parhaat ainakin motivaatioituneita opiskelijoita saataisiin, koska ne jotka todella haluavat opiskelu paikan niin saavat sen myös.
Sinä suosit "kaikki yliopistoon"-järjestelmää tasan tarkkaan siihen asti, että itse pääset opiskelemaan. Sen jälkeen olet takuulla kovaäänisesti kannattamassa kiintiöiden supistamista.
Tämä on faktaa, nähty on.
Minä olenkin tälläinen kaksinaamainen idiootti. joka tuiottaa vaan omaanapaansa....
Minä olen yliopistossa ja suosin sitä, että kaikilla olisi tenttioikeus ensimmäisiin kursseihin ja jos niissä menestyisi riittävän hyvin niin saisi lisäoikeuksia.
...ilmeisesti välitä tarkoituksenmukaisuudesta yhtään? Saatikka omista työllistymismahdollisuuksistasi.
Perustelemattomaan argumentointiisi en oikein voi vastata. Olen 1½ vuodessa suorittanut 150 opintoviikkoa arvosanalla 3/3, tehnyt samalla töitä firmassa jossa valmistuttuani (pian) työpaikkani on jo varma. Miksi minä sitten vuohotan tuosta pääsykoesysteemistä? En pidä epäoikeudenmukaisuudesta ja siitä että ihmiset eivät pääse siihen työhön mistä pitävät. Silloin työnteon laatukin on huonoa ja asiakkaat eli tavalliset kansalaiset kuten minä kärsimme. En halua että sairastuttuani minua hoitaa lääkäri jonka kyvyt ovat lähinnä ulkoaoppimisessa. Toki niitä superlahjakkuuksia, joille luonnistuu sekä aivoton ulkoaoppiminen kuin syvällinen asioiden ymmärtäminenkin niin nykyinen mätä pääsykoejärjestelmä ei pysäytä.
Mitä epäoikeudenmukaista nykyisessä systeemissä muka on? Minusta korkeintaan se, että se korostaa sukupuolieroja, mutta eiköhän moderni psykologia tähänkin tuo ratkaisun jossakin vaiheessa (jonka käyttöönotto tietysti viivästyy kymmenen vuotta kiihkotelaketjurekkalesbofeministien vastustuksen takia). Muutenhan edellytykset jo lakisääteisestikin ovat kaikille samat, joten se siitä.
Lääketieteen alalla ei muuten edes minun aikanani pärjännyt ulkoaoppimisella, vaikka pääsykoe siihen aikaan olikin varsin erilainen nykyiseen verrattuna - varsinaisista opinnoista nyt puhumattakaan.
Se, että ihmiset eivät pääse unelma-ammattiinsa on tietysti inhimillisesti tarkasteltuna ikävää, mutta mahtaisiko se johtua siitä, että nuorille myydään epärealistisia odotuksia? Sitten, kun ei tiedosteta omaa osaamistasoa ja rajoituksia, juututaan pääsykoekierteeseen, koska ollaan opittu "nirsoilemaan" opiskelupaikkojen suhteen. Saisivat nuoretkin jo tajuta, ettei jokaisesta uudesta ylioppilaasta voi tulla lääkäriä, juristia tai kauppatieteilijää.
"Saisivat nuoretkin jo tajuta, ettei jokaisesta uudesta ylioppilaasta voi tulla lääkäriä, juristia tai kauppatieteilijää."
Miksi ei?
Siitä samasta syystä, kuin miksei jokaisesta pojanveitikasta voi tulla huippujalkapalloilijaa.
Tuollaista systeemiä on kuulemma aikaisemmin ainakin tekniikan alalla käytetty. Kyseessä oli ns. valintakurssi jossa piti kokonainen kurssi opiskella (kait joitain luentojakin oli) ja lopputentissä parhaiten menestyneet pääsi sisään. En tiedä kuinka kauan tästä järjestelmästä on mutta muistan joidenkin vanhempien DI:ten kertoneen tästä menettelystä. En tosin oikeasti tiedä eroaako tämä kovin paljoa pääsykokeista (paitsi että oli luentoja) ja on taatusti työlläämpi järjestää.
Minä olen toiminut jo 30 tekniikan opettajana eikä minun aikanani tuollaista menetelmiä ole ollut. Misäs sinä olet koulusi käynyt?
Minua tässä valintakoesysteemissä jurppii se, että matemaattisia aineita painotetaan aineessa kuin aineessa, esimerkiksi OKL:n valintakoepaikka oli lähes varma, jos olet kirjoittanut C:n paperit ja pitkän matikan. E:n papereilla lyhyellä matikallani pääsi kokeisiin kyllä, muttei ensisijaiseen hakupaikkaan.
Itse kirjoitin ällät äidinkielestä ja reaalista, pelkkää historiaa kirjoitin. Jos ällät olisivat tuleet vaikka pitkästä matikasta tai fysiikan ja kemian tehtäviin vastatessa, ei tarvitsisi kuin valita ahjo, johon mennä (siis matikkaa tai DI-koulutukseen...). Nyt sen sijaan hakeutuessani lukemaan suomen kieltä, kirjallisuutta ja historiaa, eivät älläni paljoa paina. YO-todistus vaikuttaa sisäänpääsyyn 30%:n verran, ko. aineen arvosana ehkä 5-10%. Pitkästä matikasta olisin tässäkin tapauksessa taas hyötynyt. Mutta pääsykoe vaikuttaa sisällepääsyyn siis 70% ja pelkällä pääsykokeellakin voi päästä, joten YO-todistuksen arvosanoilla ei käytännössä ole mitään väliä. Olisi ehkä se ylppäreitä edeltäväkin lukuloma kannattanut käyttää pääsykoekirjojen tankkaamiseen.
Harmittaa kyllä, naapurin poika pääsi suoraan DI-koulutukseen matikanpapereillaan, yleisarvosanalla C. Hän pääsi rauhassa tekemään töitä toukokuussa jo, tienaamaan rahaa opiskeluajaksi. Itse sen sijaan paremmilla papereillani edelleenkin jännitän tuloksia, kesäkuun puoliväliin asti paahdin pääsykoekirjoja eikä voinut kuvitellakaan siinä samalla tekevänsä töitä. Pääsykokeet olivat henkisestikin aika rankka suoritus, tuhansia sivuja tekstiä, kova jännitys ja stressi päällä koko ajan ja juhliakin siinä piti vielä järjestää. Prässiä riitti!
Kateellinen olen ainereaalin kirjoittajille, se toivottavasti antaa mahdollisuuden humanisteille ja biologeillekin päästä papereilla yliopistoon.
Vai onko matemaattiset aineet todellakin niin paljon tärkeämpiä ja vaikeampia kuin muut?
Kyllä se pitkä matematiikka kannattaa oikeasti lukea, siitä on ihan yleisen järjenjuoksun kannaltakin hyötyä. En toki tarkoita että se olisi jotenkin "parempaa" kuin muut aineet. Lukio-opiskelu on valitettavasti kaikenkaikkiaan minun mielestäni hyvin pitkälti ulkoaopettelua, kun peruskoulussa lukiossa opetuksessa ei oikein ymmärretä sitä ymmärtämisen ja logiikan tärkeyttä. Monet peruskoulun ja lukionkin opettajat on vaan yksinkertaisesti tyhmiä vaikka ei se ainoa ala ole jossa ihmiset eivät töitään tee kunnolla.
Jos te ette päässeet sinne, minne haitte, niin se johtuu siitä, että te olitte liian tyhmiä sinne. Koe ei ollut mitenkään teitä syrjivä. Teitä ei ole missään vaiheessa mitenkään harhaanjohdettu. Te ette pärjäisi älykkäimmillenne, vaikka kaikki otettaisiin sisään yliopistoon, ja karsittaisiin ekan vuoden aikana älykkäimmät. Mikä vittu teidät saa ajattelemaan, että "se koe ei nyt vaan sopinut mulle"? Kuinka vitun tyhmä voi ihminen olla?
aika vitun tyhmä (ks.esim.nim.Maki)
Vaikken ihan noin värikkäästi asiaa ilmaise, niin olen kyllä periaatteessa kanssasi samaa mieltä. Minuakin riipoo suunnattomasti se jatkuva pääsykokeista valittaminen, jonka taustalta yllättävän usein löytyy oma rannallejääminen, joka sitten yleistetään tekopyhästi muotoon "Mutku niin moni muukin jää rannalle, eikä se ole kivaa". Pikanttina lisänä tähän ovat vielä ylimieliset vanhemmat, jotka juoruilevat ja voivottelevat pääsykokeiden "yli-inhimillisestä vaikeudesta", vain siksi, ettei "meidän lahjakas, fiksu, kypsä ja kaunis Risto-Liisa" päässytkään ainakin kauppakorkeaan, lääkikseen ja oikikseen.
Valintajärjestelmän vähäisin ongelma on hakijoiden ja paikkojen epäsuhta. Suurempi ongelma on se ylioppilaiden markkinoille pukkaaminen sekä sukupuolijakauman vääristyminen monilla aloilla. Valittakaa siitä, älkääkä siitä, etteivät rahkeet riittäneet paikan saamiseen. Niitä yo-arvosanojakin saa nykyään korottaa, joten tehkää välivuotenne aikana jotakin muutakin kuin purnatkaa.
Katsokaas kun meidän yhteiskunnassamme ei kenellekään saa sanoa totuutta, ettei vaan ala harmittaa tai itkettää. Kaipaan aikoja (joita tosin itse en ole elänyt), jolloin jokainen oppi tuntemaan paikkansa tässä maailmassa jo nuorena.
Kyse ei ole eriarvoisuudesta, vaan realiteeteista.