eikö olisi korkea aika tällaisissa tragedioissa niin median, kuin meidän "tavisten", alkaa todellakin HALVEKSIMAAN tekijää, eikä suinkaan vuodatella järkytystä.
Niin järkyttävää kuin onkin, että joku sekopää tappaa tuntemattomia omaa vihaa ja ahdistustaan purkaessaan, tällaiset tapahtumat saavat mediassa aivan vääränlaista julkisuutta. Median julkisuus ruokkii näitä sairaita aina epätoivoisempiin tekoihin, omaa huomiotaan hakiessaan. Mitään muuta motiiviahan näille ei ole, kuin huuto; "Mulla on paha olla! Kukaan ei huomaa!"
Kautta aikain on ollut henkisesti sairaita ihmisiä, jotka mm. itseään vahingoittamalla yrittävät saada ympäristön huomiota, mitälie empatiaa tai sympatiaa (toki väärillä keinoin) Kyseessähän on ihan sama ilmiö. Niin kauan kuin ruokimme tämäntyylistä huomionhakua, se on sairaalle keino saada se huomio.
Median (ja meidän kaikkien) tulisi lakata nyt antamasta sitä huomiota silloin, kun keino huomion saamiseen on näinkin järkyttävä (satuttaa huomion hakija sitten itseään, tai muita)
Niin järkyttävää kuin onkin, että joku sekopää tappaa tuntemattomia omaa vihaa ja ahdistustaan purkaessaan, tällaiset tapahtumat saavat mediassa aivan vääränlaista julkisuutta. Median julkisuus ruokkii näitä sairaita aina epätoivoisempiin tekoihin, omaa huomiotaan hakiessaan. Mitään muuta motiiviahan näille ei ole, kuin huuto; "Mulla on paha olla! Kukaan ei huomaa!"
Kautta aikain on ollut henkisesti sairaita ihmisiä, jotka mm. itseään vahingoittamalla yrittävät saada ympäristön huomiota, mitälie empatiaa tai sympatiaa (toki väärillä keinoin) Kyseessähän on ihan sama ilmiö. Niin kauan kuin ruokimme tämäntyylistä huomionhakua, se on sairaalle keino saada se huomio.
Median (ja meidän kaikkien) tulisi lakata nyt antamasta sitä huomiota silloin, kun keino huomion saamiseen on näinkin järkyttävä (satuttaa huomion hakija sitten itseään, tai muita)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ampujille pitää laittaa pysyvä neuroleptikuuri. Piikillä.
eikö läheisten olisi oltava tarkkaavaisia, myös ystävien, ja puuttua tilanteeseen jo ennen tragediaa. Hakea apua.
Niin kauan kuin iltapäivälehdistö näillä tapahtumilla myy lööppileveilyjään, niin kauan tulee uusia ja uusia, jotka huomaavat "tilaisuutensa tulleen". Näin mut ainakin huomataan!
Niinpä tiedän tapauksen, jossa perheen isän piti toimittaa pakkokeinoin psyykkisesti sairas poikansa hoitoon, mutta sehän kesti, kun tää systeemi on mitä on, sillä ei psykoosissa oleva ihminen tajua olevansa edes sairas, kaikki muut ovat hänen ympärillään sairaita, ei hän itse; ja tämä tapaus nyt sattui olemaan sisäänottajienkin mielestä henkisesti sairastunut, ja lääkitykselle hän sitten sairaalahoidossa joutuikin.
On helppoa neuvoa sivuilta, kun tuollaiset psyykkiset sairaudet eivät kosketa omaa perhettä ja sen jäsentä.
Tiedän kylläkin tapauksen, jossa tällä hetkelläkin vanhat vanhemmat hoitavat kotonaan henkisesti sairasta poikaansa, joka on sairaseläkeläinen, ja täysin ulkopuolella yhteiskunnan toiminnan. Harhoissaan tämä aikuinen poika tekee välillä sitten mitä milloinkin.
Helppohan ministeri Päivi Räsäsen on puhua, puhua ja puhua, kun ei tarvitse itsensä elää mieleltään sairastuneiden keskellä.
Avun saanti ei ole aina itsestään selvyys; ja jotkut vanhemmat yrittävät vielä peitellä oman jälkikasvunsa henkistä sairautta.
"Tiedän kylläkin tapauksen, jossa tällä hetkelläkin vanhat vanhemmat hoitavat kotonaan henkisesti sairasta poikaansa, joka on sairaseläkeläinen, ja täysin ulkopuolella yhteiskunnan toiminnan. Harhoissaan tämä aikuinen poika tekee välillä sitten mitä milloinkin."
Vanhemmilla taitaa olla ns. uhriasenne. Aluksi he kokevat uhrautuvansa hienon ja tärkeän asian vuoksi, he ottivat tehtäväkseen nostaa poikansa "hullusta kunnon kansalaiseksi", sankarin sädekehä houkuttaa. Alussa kaikki näytti läpihuutojutulta mutta sitten se tavoitteen täyttyminen alkoi etääntyä pikkuhiljaa kunnes oli selvää ettei se tule koskaan toteutumaan.
Aluksi potilasta (sitaateilla ja ilman) aidosti säälitään, siedetään ja ymmärretään, mutta kun se öykkäröinti vain jatkuu ja jatkuu, tekipä mitä tahansa. Totta kai se pistää vihaksi mutta viha peitetään kukkaispuheen alle. Viha leviää salakavalasti mielen sopukoihin, viimeisenä se paljastetaan itse öykkärille. Öykkäröintiä salaillaan ja hyssytellään. Hulluun suhtaudutaan vähän niinkuin kaappijuoppoon. Jossain vaiheessa öykkäröinti ylittää kipukynnyksen jolloin uhriasenteisen "silmät avautuvat".
Mitä enemmän öykkäröintiä suvaitaan sitä pahemmaksi se menee, yleensä ovat uhriasenteisia kohtaan törkeämpiä.
Uhriasenteesta pääsee eroon kun tajuaa että jotkut ihmiset nyt vain ovat epäonnistuneita ja se on heidän oma vikansa eikä muut voi sille yhtään mitään joten heidän sietämisensä ja heitä vastaan taistelu on turhaa, ihminen kun voi muuttaa vain itseään.
Tietysti nuoren iän piikkiin voi aina laittaa jotain mutta jos ei vielä nelikymppisenäkään osaa elää edes jotaikuinkin ihmisiksi, niin hörhö mikä hörhö. Ihmisellä on velvollisuuksia perheenjäseniään kohtaan.
"eikö läheisten olisi oltava tarkkaavaisia, myös ystävien, ja puuttua tilanteeseen jo ennen tragediaa. Hakea apua."
Mitäköhän apua sä mahdat tarkoittaa? Lääkärien viiden minuutin kyselyä jossa tiedustellaan miten olet aikaas kuluttanut lääkäri käyntien välissä vai paria tabletti rasiaa joista ei ole paljoa apua.
Siinä on se apu mitä suomessa tarjotaan.
Törkylööppien julkaisu lopetetaan siinä vaiheessa kun ihmiset lakkavat ostamasta, lukemasta ja levittämästä sellaisia lööppejä. Raha siinä ratkaisee ja jos ei ole lukijoita niin tyylinkin on muututtava.
Näimmä villisikalauma taas päässyt vauhtiin p*skomisineen, eli sikalauma etsimällä
etsii laumasta paskottavaa. Ja sitten kuorossa toitotetaan samaa virttä. Jokainen
tarttee jonkun jota päähän potkia, jonkun köyhemmän tai huonomman tai
m*takuonomman. Yks tän ihmiseliölajin ominaispiirteistä, tulee taas hyvin esille
täällä.
AMPUJALLE PITÄISI LAITAA KURI