Kunhan mietin

Jos joku kirjoittaa tänne olevansa lopen väsynyt kaikkeen, vastauksena on usein, että ethän ole, kun viitsit netissä roikkua.

Jos taas päättää netissä roikkumisen sijaan ampua itseään päähän, joukolla terveet pohtivat, että olipas itsekäs ja typerä teko, aina joku välittäisi, kun vaan hakisi apua ja kertoisi tilanteestaan (harvaa masentunutta muuten auttaa se, että ehkä joka kymmenes välittää, kun suurin osa ei koskaan jaksa siihen kymmenenteen ihmiseen asti).

Jos viimeinen mitä jaksaa, on vastauksen etsiminen netistä, eikö sekin ole avun etsimistä? Päättäkää nyt te elämänilossa onnellisina rypevät palstalla hengailijat pikku hiljaa, saako täältä yrittää etsiä vertaistukea ja keskustelua vai onko ainoa todiste tosi-masennuksesta se, että ampuu itseään päähän. Hohhoijaa.
796
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Minä olen havainnut että täällä on vain masentuneita ja siten ymmärtäväisiä kohtalotovereita. Mutta jos tänne on eksynyt kuvailemasi kaltaisia onnessa rypeviä ja elämänilosia arvosteliojoita niin ovat kyllä väärässä paikassa kenties tahallaan

Äänestä

Ihmisten asenne masennukseen on äärimmäisen vittumainen. Ja koska liikun paljon englanninkielisilläkin foorumeilla, olen huomannut, että se vittuilu on suomessa paljon yleisempää. Eikä rajoitu nettiin. Jokainen masentunut saa kuulla kuinka on laiska ja saamaton, pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni, pullamössösukupolvea, turhanvalittaja, hakee vaan huomiota jne.

Sympatiaa saa ainoastaan niiltä, jotka ovat itse kärsineet samasta eivätkä ole (vielä) kusipäistyneet.

Itse en edes halua enää olla "terve" tai "normaali" jos se tarkoittaa sitä, että muita ihmisiä kohdellaan kuin saastaa kengänpohjassa. Ylivoimainen enemmistö ihmisistä on täysin kykenemättömiä muuhun kuin itsekyyteen. Täytyy olla täysin hullu ollakseen onnellinen tällaisessa maailmassa. Ihmiskunta on maapallon syöpä ja me kaikki olemme sen pesäkkeitä.

Äänestä
  • Olen täysin samaa mieltä tämän viimeisen sanomasi jutun kanssa

    Äänestä

  • jep. yhteiskunta o läpeensä mätä.

    Äänestä

Itse en halua puhua ihmisille että olen masentunut.
Masennus on aika yleistä ja monella se on niin lievää etteivät he edes ymmärrä mitä se voi loppujen lopuksi olla. He ovat niitä jotka voivat ottaa itseään niskasta kiinni ja porskuttaa eteenpäin. He myös luulevat että kaikki voivat tehdä niin ja jos ei, niin se on sitten omasta viitseliäisyydestä kiinni. Sitten he liittävät masentuneet samaan ryhmään jossa on nämä oikeasti laiskat ihmiset, joita ei kiinnsota työnteko vain helppo elämä yhteiskunnan rahoilla.

Monikaa ei näistä "terveistä" tajua että monen masennuksen taustalla on muita tekijöitä. Itsellänikin diagnosoita paniikkihäiriö sekä sosiaalinen fobia. Ehkä nämä vaikuttaneet mun elämään niin paljon että sen takia voidaan myös katsoa että olen masentunut.

Äänestä

minä kyllä tiedän mistä minun F32.2 tulee, niin mutta se ei ole niin yksinkertaist tääl suomessa että sen saisi käännettyä.

Äänestä

Onhan niitä sanojia ja mielestään viisaita. On hyvä että nykyään on olemassa tämä nettimahollisuus. Kriisi- ja auttavat puhelimet ovat palvelleet jo kauan, mutta ei ole aina päivystystä ja ne maksavat. Puhelimessa saa tietenkin keskustella, mutta ei kaikki osaa tuosta noin vain puhumalla alaa selvittelemaan asioidaan ja tuntemuksiaan.
Tietenkin liika istumien ja makaaminen netin kanssa passivoi ja eristää, mutta tämä on yksi henkireikä ja tapa etsiä apua. Kirjoittamien, toivossa että joku lukee jo helpottaa ja voi olla ensimmäinen astuttu kynnys matkalla hakemaan ammattiapua.
Kyllä netillä roikkuja voi olla masentunut. Kivessä kipeä kuin toisessa. Kyllä täällä ilkesätikin vastaillaa, mutta olkoon se jonkun tapa purkaa tuntojaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Siili123 kirjoitti:

Jos joku kirjoittaa tänne olevansa lopen väsynyt kaikkeen, vastauksena on usein, että ethän ole, kun viitsit netissä roikkua.

Jos taas päättää netissä roikkumisen sijaan ampua itseään päähän, joukolla terveet pohtivat, että olipas itsekäs ja typerä teko, aina joku välittäisi, kun vaan hakisi apua ja kertoisi tilanteestaan (harvaa masentunutta muuten auttaa se, että ehkä joka kymmenes välittää, kun suurin osa ei koskaan jaksa siihen kymmenenteen ihmiseen asti).

Jos viimeinen mitä jaksaa, on vastauksen etsiminen netistä, eikö sekin ole avun etsimistä? Päättäkää nyt te elämänilossa onnellisina rypevät palstalla hengailijat pikku hiljaa, saako täältä yrittää etsiä vertaistukea ja keskustelua vai onko ainoa todiste tosi-masennuksesta se, että ampuu itseään päähän. Hohhoijaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu