Ei heilaa tänäkään helluntaina - ei edellisenäkään, mutta vihellellen kuljen kevyin taakoin, auringon lämmittämin askelin. Se oli rakkautta se. Silloin. Kun joka aamu heräsin innosta väristen, että sinut näkisin, kun kaivoin tikun säleitä seinistä ja lattioilta sinulle kannettavaksi - kun eroon jouduttuani laskin kaihtimen varjoviivoja seiniltä, valvoin öitä, pakotin hymyä kasvoilleni, ettei kukaan olisi tiennyt minun niin surevan lähtöäsi, silloin, tai elämäsi kierteitä.
Nuo suloiset hullut päivät - toisinaan tuntuvat menneen hukkaan, niin nopeasti, kiireellä, antamatta kaikkea, uskaltamatta heittäytyä, tunnustaa jo aiemmin, ottaa askeltakaan... Ajalla veistettyjä kulmakiviä ne ovat, kaavoitettu tontti, jolle joskus rakentaa jos onnistaa.
http://youtu.be/rZUppxT38Zk
Nuo suloiset hullut päivät - toisinaan tuntuvat menneen hukkaan, niin nopeasti, kiireellä, antamatta kaikkea, uskaltamatta heittäytyä, tunnustaa jo aiemmin, ottaa askeltakaan... Ajalla veistettyjä kulmakiviä ne ovat, kaavoitettu tontti, jolle joskus rakentaa jos onnistaa.
http://youtu.be/rZUppxT38Zk
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oi.
Sama.. yksinäisiä helluntaita. Hyvähän tässä on näin, mutta olisiko parempi toisen kanssa.. oletan. Kaipaan minä elämäntoveria:)
Helluntaix-huomenia Haarniskaasi...
kaikkia voi onnistaa ja joskus varmaan onnistaa kun vähiten sitä osaa aavistaa.
http://youtu.be/9oZkh5ThemI
On kuin Kiinan muuri olisi nostettu välillemme ja minut siirretty Kuuhun Maata tarkkailemaan. Silti.