Mietin useasti onko meitä harvoja luotu olemaan yksin, miksi me harvat olemme yksin? Miksi me haluamme , että meillä on joku , jonka kanssa voisimme jakaa yhteisiä asioita.
Silti samalla mietimme , mitä mukamas meillä
on anettavaa toisille. Miksi kerta toisensa jälkeen , masennumme ja se ruokkii yksinäisyyden tunnetta ja itsetuhoa. Aina hetkeksi elämässä ilmaantuu valoa , mutta sitten se sammuu kerta toisensa jälkeen.
Ajatuksissamme pyörii pelkästää negatiivisia asioita itsestämme. Emme tunne olevamme hyviä missään ja aina ajattelemme miksi tehdä jotain , kun ei siitä kumminkaan tule mitään tai joku on muutenki parempi jo siinä homassa.
Motivaatiomme on hakattu
meistä pihalle. Mietimme usein itsemurhaa ja moni meistä on yrittänytkin. Moni meistä toivoo onnistuvansa ja tekevänsä sen tuskattomasti. Saatamme hautoa vuosia itsetuhoisia ajatuksia, tekemättä sitä.
Miksi yksinäinen elää helvetissä , kun samalla toiset ovat onnensa kukkuloilla ja elävät mukavaa ja sosiaalista elämää? Miksi yksinäinen joutuu katsomaan sellaista näytelmää, jossa kaikilla on jo perheet
/ omakotitalot kaikki FUCKING AWESOME jne... Onko tällä kaikella tarkoitusta ? Onko tämä meidän kohtalo, olla yksin- kuolla yksin? Johtuukohan kaikki kenties meistä, yksinäisistä/syrjäytyneistä ? Jaksamista yksinäiset/syrjäytyneet toverit : | !!!
Silti samalla mietimme , mitä mukamas meillä
on anettavaa toisille. Miksi kerta toisensa jälkeen , masennumme ja se ruokkii yksinäisyyden tunnetta ja itsetuhoa. Aina hetkeksi elämässä ilmaantuu valoa , mutta sitten se sammuu kerta toisensa jälkeen.
Ajatuksissamme pyörii pelkästää negatiivisia asioita itsestämme. Emme tunne olevamme hyviä missään ja aina ajattelemme miksi tehdä jotain , kun ei siitä kumminkaan tule mitään tai joku on muutenki parempi jo siinä homassa.
Motivaatiomme on hakattu
meistä pihalle. Mietimme usein itsemurhaa ja moni meistä on yrittänytkin. Moni meistä toivoo onnistuvansa ja tekevänsä sen tuskattomasti. Saatamme hautoa vuosia itsetuhoisia ajatuksia, tekemättä sitä.
Miksi yksinäinen elää helvetissä , kun samalla toiset ovat onnensa kukkuloilla ja elävät mukavaa ja sosiaalista elämää? Miksi yksinäinen joutuu katsomaan sellaista näytelmää, jossa kaikilla on jo perheet
/ omakotitalot kaikki FUCKING AWESOME jne... Onko tällä kaikella tarkoitusta ? Onko tämä meidän kohtalo, olla yksin- kuolla yksin? Johtuukohan kaikki kenties meistä, yksinäisistä/syrjäytyneistä ? Jaksamista yksinäiset/syrjäytyneet toverit : | !!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jotenkin vain tuntuu että tämä nykyinen läntinen yhteiskunta pakkopainostaa kaikkia ihmisiä olemaan sosiaalisia vaikka toiset ovat sitä luonnostaan ja toiset eivät.
Siitä sitten revitään pulttia sen kummemmin miettimättä.
>>Miksi yksinäinen joutuu katsomaan sellaista näytelmää, jossa kaikilla on jo >>perheet / omakotitalot kaikki
Joskus kyse on kulisseista, ja kuten sanot niin näytelmästä. Noin puolet avioliitoista päätyy eroon. Joskus jää asuntolainat lyhentämättä, vain pakolliset korot maksetaan. Joskus kyse on perinnöstä, joskus tingitään muista kuluista kuten hyvästä ruoasta ja vaatteista.
>>Emme tunne olevamme hyviä missään
Joskus tuo on vain epäterve tunne. Aina on joku joka on lahjakkaampi jossakin. Yritä tyytyä siihen kouluarvosanaan 7-8 joka on ihan hyvä ja joka edustaa tavallisen ihmisen elämää.