Tuli mieleen katsellessani jouluvalojen vanhoja muuntajia että pystyisiköhän niistä tekemään autoon itse invertterin. Tehoa ei paljon ole mutta voisi kokeilla ja tarvittaessa jatkojalostaa isommalla muuntajalla.
Muuntajahan toimii molempiin suuntiin niin eihän siinä kun kytkisi 12v puolelle auton ja sitten toiselta puolelta saisi 230v sopivasti tehdyllä jatkoroikalla jossa naarakset molemmissa päissä.
Ongelmahan vain on ettei toimi kuin vaihtovirralla. Mutta autossahan on vaihtovirtalaturi ja tällöin tietysti myös tasasuuntaaja. Täytyy vain ottaa virta ennen tasasuuntaajaa joka lienee itse laturissa.
Mielestäni homma pelaisi vallan mainiosti. Alkuperäinen laturin jännitteensäätäjä ja 12v lataus pelaisi entiseen malliin. Eikös se vaihtovirtapuoltakin kuormitettaessa ja sen jännitteen laskiessa 12v jännitekin laskisi ja jännitteensäätö lisäisi löylyä ja täten jännite taas nousisi.
Katsoin että autossa olisi Bosch 160 ampeerin laturi. Voisikohan siitä saada miten helposti ulos vaihtovirtaa.
"Invertteri" itse
32
2899
Vastaukset
Suomen ja koko euroopan vekottimet toimii 50 herzillä, auton laturin taajuus muuttuu kierrosluvun mukaan kokoajan eli mitään muuta et voi muuntajallasi käyttää kun resistiivistä kuormaa esim hehkulamppuja ja lämmittimiä, muuten rupee tv-kuva väpättämään ;)
Olen itekkin miettinyt muuntajan kytkentää ”väärinpäin” mutta taidot loppuu kesken, olisikohan esim PWM555 sopiva ohjauspiiri josta tehotransistorilla vahvistaisi. Releellä toki saisi helposti kun laittaa pätkimään omaa ohjausvirtaansa mutta kärjet ei räpsimistä kauaa kestä :D
Mutta joo periaatteessa toimii noin, laturissa säädetään jännitettä kenttävirralla, ei väliä kummalta puolelta tasasuuntaussiltaa kuorma otetaan ulos, paitsi diodien kynnysjännite 1,2v.- 19+4
eipä ole meggerillä kummoiset taidot jos ei edes muuntajaa osaa kytkeä. eihän se ole kumminkaan päin väärinpäin samalla tavalla se muuntaa molempiinsuuntiin.
ei tarvita ohjauspiirejä. kytket vain johdot muuntajaan toiset ensiökäämiin ja toiset toisiokäämiin ja sitten se muuntaja toimii.
ja 230v laitteilla ei mikään 1,2v jännitehäviö ratkaise yhtään mitään. 19+4 kirjoitti:
eipä ole meggerillä kummoiset taidot jos ei edes muuntajaa osaa kytkeä. eihän se ole kumminkaan päin väärinpäin samalla tavalla se muuntaa molempiinsuuntiin.
ei tarvita ohjauspiirejä. kytket vain johdot muuntajaan toiset ensiökäämiin ja toiset toisiokäämiin ja sitten se muuntaja toimii.
ja 230v laitteilla ei mikään 1,2v jännitehäviö ratkaise yhtään mitään.Tässähän taas on oikein on asiantuntija, onko lainausmerkit peruskoulusta tuttu käsite? ”väärinpäin” tarkoitin tuossa kun kytketään muuntaja toimimaan toisella tavalla kun se alun perin on jossain jouluvaloissa tai hitsauskoneessa ollut.
Ja toimiiko rautasydänmuuntaja kun kytket sen tasavirtaan, Kerro toki miten ilman ohjauspiiriä saat sieltä 50hz luokkaa, tai yleensäkään yhtään mitään ulos??
Jos taas viittasit muuntajan siihen laturin vaihtovirtaan kytkettäväksi, ja totesit tuon 1,2v diodihävion merkityksettömäksi… Niin kerro toki paljonko muuntajakäämin impedanssi muuttuu reaktanssin osalta kun 50Hz muuntaja saakin nyt vaikka 1000Hz ja paljonko sieltä saadaan enää ulos kun syötettävä jännite on vakio, tai ainkin lähellä nimellisjännitettä.
ymmärtämättömyyden kruunaa tuo ”230v laitteilla 1,2v ei vaikuta mitään” No ei toki vaikuta, mutta etkö huomannut että puhuin tässä kytkennässä ensiöpuolella vaikuttavista diodeista, jolloin jännitevirhe kertautuu muuntajakäämin kierrosluvun mukaan.
Toinen asia on sitten se että latausjännite on 14,4v ja näin diodien takapuolella teoreettisesti 15,6v ja aloittajan muuntajan käämi oli 12v joten toimii kyllä näiltä osin kun taajuus on 50hz, kyse oli teoriasta. (mistä näitä sankareita tulee?)
- 1k2l3k
Yksinkertaisimmillaan pienitehoinen invertteri voi olla jotain tällaista:
http://mohamediqbalp.wordpress.com/2012/02/08/12v-dc-to-120230v-ac-inverter-circuit-with-ic-555/
http://electroschematics.com/220/12v-dc-220v-ac-converter/
Ei tuolla hyvää siniaaltoa tule, vaan aika häiriöistä sähköä. Jos haluaa parempaa, niin tuskin kannattaa rakentaa, kun kaupasta saa valmiita melko edulisesti. Ellei sitten tekniikka ja rakentelu kiinnosta erityisesti. - Iiro In Vertti
Vaihtovirtalaturi antaa 3-vaiheista virtaa ja ulostulojännite muutenkin on kaikkea muuta, paitsi sinimuotoinen. Laturin taajuus myös on melko korkea. ( Sen tietää siitäkin, että joskus kun laturi antaa häiriöitä autoradioon/ mankkaan, se on melko korkeataajuista vinkunaa) Joten välttämättä verkkomuuntajalla, joka on tehty 50Hz käyttöön, ei saavuteta kovin kummoisia tuloksia. Eikä yksivaiheinen isompi kuormitus ole kovin hyvä ratkaisu.
Mutta jokainenhan saa tehdä omilla latureillaan, mitä ikinä lystää.
Ennen tekemistä voi vaikka lukea Hannu Miettisen kirjat:
"Kytke ja kokeile - polta ja paukuta"
ja
"Tee se tuohesta tervan kanssa"- 6+6
Eikös generaattorilla tuotettu jännite ole aina sinimuotoista kun sitä ei millään keinotekoisella hakkurilla hakata esim. kantiksi?
Noissa laturijutuissa täytyy sitten olla oikeasti varovainen jos alkaa tekemään 230v generaattoria, se "viaton 12v laturi" muuttuu hyvin vaaralliseksi kun poistetaan diodit ja aletaan peukaloimaan magnetointikytkentöjä ja vielä pyöritellään kovaa kyytiä.
Jännite voi nousta satoihin voltteihin korkealla taajuudella ja virtaakin löytyy mukavasti. Kun joudut virtapiirin osaksi niin siitä et irti pääse eikä ole edes sulaketta pamahtamassa välissä. - *Sini-piika**
6+6 kirjoitti:
Eikös generaattorilla tuotettu jännite ole aina sinimuotoista kun sitä ei millään keinotekoisella hakkurilla hakata esim. kantiksi?
Noissa laturijutuissa täytyy sitten olla oikeasti varovainen jos alkaa tekemään 230v generaattoria, se "viaton 12v laturi" muuttuu hyvin vaaralliseksi kun poistetaan diodit ja aletaan peukaloimaan magnetointikytkentöjä ja vielä pyöritellään kovaa kyytiä.
Jännite voi nousta satoihin voltteihin korkealla taajuudella ja virtaakin löytyy mukavasti. Kun joudut virtapiirin osaksi niin siitä et irti pääse eikä ole edes sulaketta pamahtamassa välissä."Eikös generaattorilla tuotettu jännite ole aina sinimuotoista kun sitä ei millään keinotekoisella hakkurilla hakata esim. kantiksi?"
Ei välttämättä. Riippuu roottorin magneettinapojen muotoilusta ja kenttäkäämityksen rakenteesta. Eli monen kenttänavan yli käämivyyhti on pujotettu ja leveyssuhteesta roottorinapoihin.
- suositus
Jos tietämys on tuolla tasolla niin suosittelen turvallisuus syistä unohtamaan verkkojännite viritykset. Rakentele mielummin heikkovirta laitteita.
- suosittelia
Sulle vois suositella äidin kielen tunteja vaikka perus koulussa kun tuo kieli oppi on vähän hakusessa, Siihen asti älä anna ohjeita edes heikko virta kytkennöistä.
- Anonyymi
suosittelia kirjoitti:
Sulle vois suositella äidin kielen tunteja vaikka perus koulussa kun tuo kieli oppi on vähän hakusessa, Siihen asti älä anna ohjeita edes heikko virta kytkennöistä.
KUULES SULLE VOISIN SUOSITELLA: SAMA JUTTU SINULLA. LÖYSIN KOMMENTISTASI
6 KPL KIELIOPPIVIRHEITÄ, JOTEN TURHA ON RINTAASI RÖYHISTELLÄ. JOTEN MENE VAIKKA PERUSKOULUN ENSIMMÄISELLE LUOKALLE JA OPI KIRJOITTAMAAN/LUKEMAAN.
PARTA-ÄIJÄ
- tasatuho
Suuremmalla taajuudella muuntajan induktanssi rajoittaa virtaa.
Voltit muuntuvat, mutta ampeerit hyytyvät.
Jännitettä saa korotettua, jos tyytyy tasasähköön. Aika epävakaasti.
Kuormituksen kesto riippuu konkkien koosta.
Joitain kymmeniä tai satoja mikrofaradeja, 25 V jännitekesto,12 voltin laturille.
(Kannattaa laittaa suojapurkkiin, vaarallinen jännite ja poksahdusriski.
Tavallisen pistorasian käyttö harhauttaa tökkäämään väärän laitteen.)
Vajaa parikymmentä diodia ja konkkaa seuraavanlaiseen rimpsuun:
http://en.wikipedia.org/wiki/Voltage_multiplier
Tasasähköllä toimii monet lamput ja pienet sähkömoottorit.
Myös tietotekniikka ja monitorit. Ehkä, jos on hakkuriliitäntäinen.
Porakoneen tehonsäädin ei toimi, mutta kone saattaa toimia jotenkin.
Virtakytkimet eivät kestä tasasähköä, koska valokaari ei katkea.
Samoin ilmalla täytetty lasiputkisulake ei katkaise kunnolla.
Joskus maailmassa oli tasavirtaverkkoja.
Tuhoa ja elämyksiä. - funde rane
Kyllähän tuo muuntaja toimii väärinkin päin, mutta tehoja siitä ei todennäköisesti saa ulos: Myös teho säilyy vaikka suunta kummin päin sen kytkee vaihtuu. Eli jos muuntajassa lukee 30W, ei sitä ainakaan enempää voi kuormittaa ja 230V:llä tuo tulee täyteen jo melko pienellä virralla. Oisko jollakulla kokemusta käyttää tässä hitsausmuuntajaa väärinpäin? Ei ole tietoa itellä, mitä noissa on jännite, virta tosin on suurehko. Voi tosin joutua tuota aiemmin esitettyä 555:llä toteutettua toteemipaalua joutua hiukan tehostamaan käyttämällä rinnakkain tehofettejä(riittäskö 10kpl?). Mutta sitten sieltä saakin ulos jo varmaan 1kW tmv.?
- pitäisikö kokeilla
Mitenkähän jos laittaisi oman laturin tuohon käyttöön ja poistaisi kaikki ylimääräiset osat kuten alkup. jännitteensäätäjän, diodisillat ym. tauhkan. Sitten magnetoisi laturia niin paljon että jännite nousisi sinne 230v tuntumaan.
Periaatteessa prosessihan ruokkii itse itseään kunhan sen saa alkuun. Laturia magnetoitaessa se alkaa tuottamaan virtaa ja jos kuorma on vähäistä (ei akkua) niin jännite nousee ja täten myös magnetointijännite joka lisää taas magnetointivirtaa jne. kunnes tulee 230v käämeiltä pihalle.
Mitenkä, pitäisikö kuormat kytkeä tähden ja vaiheen välille vai kahden vaiheen välille? Entä tulisiko peräti kolmivaihevirtaa vaikka kolmivaihekiertovesipumpuille sähkökatkon ajaksi?
Miten jännitteensäätö pitäisi toteuttaa tuossa käytössä. Tuntuisi, että suoralla magnetointikytkennällä diodit välissä laturi syttyisi palamaan melko nopeasti.
Mahtaisiko se alkuperäinen jännitteensäädin jotenkin pelata siinä lisäkomponenttien kanssa. Esim. juuri jouluvalojen muuntajalla 230v -> 12v ja tasasuuntaus ja säätimelle. Sitten säätimeltä tuleva magnetointijännite pitäisi muuntaa esimeriksi tuolla tässä ketjussa käsitellyllä diodikytkennällä korkeaksi ja eikun laturiin. Tosin kertoimet pitäisi määritellä niin että se 230v sieltä löytyisi.
Onko muuten 12 ja 24 latureilla muuta eroa kuin jännitteensäädin ja tyyppikilven merkinnät? Eli olisiko bussin 24 laturi parempi tuohon käyttöön kuin hlöauton 12 laturi.
Mitenkä laturin ampeerit menisi. Eihän sieltä varmaan 230v tulisi vaikka 150 ampeeria. Eikös jos 14v/150a on 2,1kW niin silloin 230v tulisi vain reilut 9 ampeeria. Ja 28v/150a niin tulisi 18 ampeeria. Mitenkä laturin kolmivaiheisuus suhtautuu tähän, onko ampeerit saavutettavissa vain tasaisella kolmivaihekuormalla?
Vai olisiko mahdollista että suuremman jännitteen johdosta laturista saisi myös enemmän virtaa?
Mahtaisiko olla syytä myös lisätä laturin kierrosnopeutta esim. kaksinkertaiseksi alkuperäiseen välitykseen verrattuna. Laskin että omassa diesel autossa laturi pyörisi n. kolminkertaa nopeammin kuin moottori, eli kierrosalueella 3500-12500rpm. Varmaan 230v käyttöön tarvittaisiin enemmän jengaa, eli olisiko syytä käyttää vaikka kuusinkertaista välitystä?
Entä jos laturin jännite ei riitä, niin voiko niitä kytkeä sarjaan? Miten kaksi kolmivaihegeneraattoria kytketään sarjaan? Tehdäänkö siten, että puretaan toisesta käämien tähtipiste ja johdetaan sinne virta sen toisen käämeiltä. Sitten on yksi tähtipiste ja yksi kolmivaiheulostulo elikkä homma pelaisi. Onko laturit oltava tasan samanlaisia tähän käyttöön?
Miten muuttuva kierrosnopeus suhtautuu vaihtovirran tuotantoon? Vaihteleeko taajuus liiaksi? Onko ehdottoman tärkeää, että vaihtovirta on juuri 50hz, haittaako jos se vaihtelee vaikka 20-70hz jos jännite pysyy samana.
Mielenkiintoinen juttu olisi jos saisi kolmivaiheista vaihtovirtaa kiertovesipumpuille sähkökatkojen varalta. pitäisikö kokeilla kirjoitti:
Mitenkähän jos laittaisi oman laturin tuohon käyttöön ja poistaisi kaikki ylimääräiset osat kuten alkup. jännitteensäätäjän, diodisillat ym. tauhkan. Sitten magnetoisi laturia niin paljon että jännite nousisi sinne 230v tuntumaan.
Periaatteessa prosessihan ruokkii itse itseään kunhan sen saa alkuun. Laturia magnetoitaessa se alkaa tuottamaan virtaa ja jos kuorma on vähäistä (ei akkua) niin jännite nousee ja täten myös magnetointijännite joka lisää taas magnetointivirtaa jne. kunnes tulee 230v käämeiltä pihalle.
Mitenkä, pitäisikö kuormat kytkeä tähden ja vaiheen välille vai kahden vaiheen välille? Entä tulisiko peräti kolmivaihevirtaa vaikka kolmivaihekiertovesipumpuille sähkökatkon ajaksi?
Miten jännitteensäätö pitäisi toteuttaa tuossa käytössä. Tuntuisi, että suoralla magnetointikytkennällä diodit välissä laturi syttyisi palamaan melko nopeasti.
Mahtaisiko se alkuperäinen jännitteensäädin jotenkin pelata siinä lisäkomponenttien kanssa. Esim. juuri jouluvalojen muuntajalla 230v -> 12v ja tasasuuntaus ja säätimelle. Sitten säätimeltä tuleva magnetointijännite pitäisi muuntaa esimeriksi tuolla tässä ketjussa käsitellyllä diodikytkennällä korkeaksi ja eikun laturiin. Tosin kertoimet pitäisi määritellä niin että se 230v sieltä löytyisi.
Onko muuten 12 ja 24 latureilla muuta eroa kuin jännitteensäädin ja tyyppikilven merkinnät? Eli olisiko bussin 24 laturi parempi tuohon käyttöön kuin hlöauton 12 laturi.
Mitenkä laturin ampeerit menisi. Eihän sieltä varmaan 230v tulisi vaikka 150 ampeeria. Eikös jos 14v/150a on 2,1kW niin silloin 230v tulisi vain reilut 9 ampeeria. Ja 28v/150a niin tulisi 18 ampeeria. Mitenkä laturin kolmivaiheisuus suhtautuu tähän, onko ampeerit saavutettavissa vain tasaisella kolmivaihekuormalla?
Vai olisiko mahdollista että suuremman jännitteen johdosta laturista saisi myös enemmän virtaa?
Mahtaisiko olla syytä myös lisätä laturin kierrosnopeutta esim. kaksinkertaiseksi alkuperäiseen välitykseen verrattuna. Laskin että omassa diesel autossa laturi pyörisi n. kolminkertaa nopeammin kuin moottori, eli kierrosalueella 3500-12500rpm. Varmaan 230v käyttöön tarvittaisiin enemmän jengaa, eli olisiko syytä käyttää vaikka kuusinkertaista välitystä?
Entä jos laturin jännite ei riitä, niin voiko niitä kytkeä sarjaan? Miten kaksi kolmivaihegeneraattoria kytketään sarjaan? Tehdäänkö siten, että puretaan toisesta käämien tähtipiste ja johdetaan sinne virta sen toisen käämeiltä. Sitten on yksi tähtipiste ja yksi kolmivaiheulostulo elikkä homma pelaisi. Onko laturit oltava tasan samanlaisia tähän käyttöön?
Miten muuttuva kierrosnopeus suhtautuu vaihtovirran tuotantoon? Vaihteleeko taajuus liiaksi? Onko ehdottoman tärkeää, että vaihtovirta on juuri 50hz, haittaako jos se vaihtelee vaikka 20-70hz jos jännite pysyy samana.
Mielenkiintoinen juttu olisi jos saisi kolmivaiheista vaihtovirtaa kiertovesipumpuille sähkökatkojen varalta.Toi on mielenkiintoinen idea tehä auton laturista oikea generaattori!
Omilla tiedoillani lähtisin kuitenkin siitä että staattori pitisi käämiä huomattavasti ohuemmalla langalla uudelleen (kuparimäärä samana mutta paljon enemmän kierroksia). Jos pyörität aina vain kovempaa laturia toki siinä jännite nousee mutta taajuus on myös mieletön, pelkään että roottorista lentää navat keskipakovoimasta. Juuri esim. 12v ja 24v starteissa käämilanka on eri paksuista.
Nyrkkisääntönä on että olemassa oleva kuparimäärä määrää tehon ja mitä ohuempaa lankaa sitä enemmän jännitettä ja pienempi virta. todellisuudessa vaikuttaa myös magneetin voimakkuus ja rautasydämen koko sekä muoto.
Jännitteensäätä voisi esimerkiksi olla tuo alkuperäinen yksikkö mutta staattorin korkeajännitepuolelta pitäisi ottaa yhdestä vaiheesta haaroitus joka tasasuunnataan ja siihen kytketään kaksi vastusta peräkkäin vaiheen ja nollan välille.
Nyt laturin alkuperäinen 14,4v jännitteen säätäjän ”haistelupiuha” kytkettäisiin 2 vastuksen väliin. Käytännössä tämä kannattaisi toteuttaa kolmijalkaisella vaikka 50k trimmerillä jolloin tuo lineaarinen jännitteenpuolituskytkentä saataisiin säädettyä ilman vastusten laskemista/kokeilua.
Toki voi muuntajaakin käyttää, mutta itse laittaisin 2 vastusta peräkkäin ja ottasin jännitetiedon vastusten väliltä
Olen myös tehnyt itse jännitteensäätäjiä kahdella npn-transistorilla. kytkentä on niinkin yksinkertainen että toinen transistori pitää aina kenttävirtaa täysillä avattuna, ja kun jännite nousee 14,4 niin zenerdiodi alkaa johtamaan toiselle transistorille joka puolestaan maadoittaa tämän ensimmäisen transistorin kannan.
Ongelmana tässä on transistorin ylimenevä jännite jonka seurauksena lämpeneminen. LM3914n on muistaakseni jännitteen mittauspiiri jota meinasin myös käyttää pnp-trasistorin ohjaamiseen, tämä jäi kuitenkin käytännössä kokeilematta ja PWM555 soveltuu muutenkin siihen paremmin.
Laturin käämit kannattaa mielestäni kytkeä tähteen, parhaimmillaanhan saisit silloin 230v nollan ja vaiheen väliltä ja 400v kahden vaiheen väliltä silloin toimii kiertovesipumppu
Tuo latureiden rinnankytkentä onkin sitten mielenkiiltoisempi juttu! laturit ovat ns. tahtikoneita kun niitä kytketään rinnan tarvii kaikki laturit pyöriä tasan samassa tahdissa eli jokaiseen laturiin laitetaan pykälähihna niin että ei voi luistaa, vaikka semmonen kuin auton nokkahihnassa.
Sitten katsotaan roottorista pohjois- ja etelänapa ja laitetaan ne niin että jokaisesta identtisestä laturista pohjoisnapa on tasan samalla kohtaa samaa staattorikäämiä. Kun tämä on onnistuneesti toteutettu niin latureita voidaan kytkeä rinnan tai sarjaan.
Helpoiten tämä tietenkin onnistuu jos haluat vain tasavirtaa, silloin tahdistuksella ei ole väliä, ajat kaikki vain tasasuuntaussillan läpi ja kytket plussat ja miinukset rinnan tai sarjaan.
Tuo taajuus eli suomessa 50Hz on hyvin olennainen juttu. lamput ja lämpövastukset toimii kyllä, muut ei. Induktiiviset moottorit pyörivät taajuuden mukaan, eli jos taajuus on 25hz se pyörii liian hiljaa kun 75hz taas liian kovaa. Oikosulkumoottorit ei edes käynnisty liian pienellä taajuudella.
Moottorit, muuntajat sun muut systeemit missä on käämejä on ”reaktiivisia komponentteja” kun taajuus on liian suuri niin vaihtovirtapiirin reaktanssin osuus on liian suuri ja tilanne vastaa samaan kuin sinulla olisi liian vähän jännitettä.
Vastaavasti jos aijat 25hz taajuudella ja 230v jännitteellä niin vaiheensiirtokulma on niin pieni että moottori voi kärähtää, silloin pitäis taas laskea jännitettä. 230v ja vaikka 75hz moottori kyllä pyörii lujaa mutta ei siinä mitään vääntöä enää ole, jos haluat väännön samalle tasolle kun 50hz pitää nostaa jännitettäkin.
Mielettömällä taajuudella myös hystereesin häviöt nousevat, eli raudassa ne ihme atomit tai mitä onkaan vaihtaa suuntaa aina kun napaisuus vaihtuu, kovalla taajuudella ne ei enää kerkiä kääntämään suuntaansa. Suurtaajuustekniikassa ei siksi käytetä rautasydäntä käämeissä.- 14+17
megger kirjoitti:
Toi on mielenkiintoinen idea tehä auton laturista oikea generaattori!
Omilla tiedoillani lähtisin kuitenkin siitä että staattori pitisi käämiä huomattavasti ohuemmalla langalla uudelleen (kuparimäärä samana mutta paljon enemmän kierroksia). Jos pyörität aina vain kovempaa laturia toki siinä jännite nousee mutta taajuus on myös mieletön, pelkään että roottorista lentää navat keskipakovoimasta. Juuri esim. 12v ja 24v starteissa käämilanka on eri paksuista.
Nyrkkisääntönä on että olemassa oleva kuparimäärä määrää tehon ja mitä ohuempaa lankaa sitä enemmän jännitettä ja pienempi virta. todellisuudessa vaikuttaa myös magneetin voimakkuus ja rautasydämen koko sekä muoto.
Jännitteensäätä voisi esimerkiksi olla tuo alkuperäinen yksikkö mutta staattorin korkeajännitepuolelta pitäisi ottaa yhdestä vaiheesta haaroitus joka tasasuunnataan ja siihen kytketään kaksi vastusta peräkkäin vaiheen ja nollan välille.
Nyt laturin alkuperäinen 14,4v jännitteen säätäjän ”haistelupiuha” kytkettäisiin 2 vastuksen väliin. Käytännössä tämä kannattaisi toteuttaa kolmijalkaisella vaikka 50k trimmerillä jolloin tuo lineaarinen jännitteenpuolituskytkentä saataisiin säädettyä ilman vastusten laskemista/kokeilua.
Toki voi muuntajaakin käyttää, mutta itse laittaisin 2 vastusta peräkkäin ja ottasin jännitetiedon vastusten väliltä
Olen myös tehnyt itse jännitteensäätäjiä kahdella npn-transistorilla. kytkentä on niinkin yksinkertainen että toinen transistori pitää aina kenttävirtaa täysillä avattuna, ja kun jännite nousee 14,4 niin zenerdiodi alkaa johtamaan toiselle transistorille joka puolestaan maadoittaa tämän ensimmäisen transistorin kannan.
Ongelmana tässä on transistorin ylimenevä jännite jonka seurauksena lämpeneminen. LM3914n on muistaakseni jännitteen mittauspiiri jota meinasin myös käyttää pnp-trasistorin ohjaamiseen, tämä jäi kuitenkin käytännössä kokeilematta ja PWM555 soveltuu muutenkin siihen paremmin.
Laturin käämit kannattaa mielestäni kytkeä tähteen, parhaimmillaanhan saisit silloin 230v nollan ja vaiheen väliltä ja 400v kahden vaiheen väliltä silloin toimii kiertovesipumppu
Tuo latureiden rinnankytkentä onkin sitten mielenkiiltoisempi juttu! laturit ovat ns. tahtikoneita kun niitä kytketään rinnan tarvii kaikki laturit pyöriä tasan samassa tahdissa eli jokaiseen laturiin laitetaan pykälähihna niin että ei voi luistaa, vaikka semmonen kuin auton nokkahihnassa.
Sitten katsotaan roottorista pohjois- ja etelänapa ja laitetaan ne niin että jokaisesta identtisestä laturista pohjoisnapa on tasan samalla kohtaa samaa staattorikäämiä. Kun tämä on onnistuneesti toteutettu niin latureita voidaan kytkeä rinnan tai sarjaan.
Helpoiten tämä tietenkin onnistuu jos haluat vain tasavirtaa, silloin tahdistuksella ei ole väliä, ajat kaikki vain tasasuuntaussillan läpi ja kytket plussat ja miinukset rinnan tai sarjaan.
Tuo taajuus eli suomessa 50Hz on hyvin olennainen juttu. lamput ja lämpövastukset toimii kyllä, muut ei. Induktiiviset moottorit pyörivät taajuuden mukaan, eli jos taajuus on 25hz se pyörii liian hiljaa kun 75hz taas liian kovaa. Oikosulkumoottorit ei edes käynnisty liian pienellä taajuudella.
Moottorit, muuntajat sun muut systeemit missä on käämejä on ”reaktiivisia komponentteja” kun taajuus on liian suuri niin vaihtovirtapiirin reaktanssin osuus on liian suuri ja tilanne vastaa samaan kuin sinulla olisi liian vähän jännitettä.
Vastaavasti jos aijat 25hz taajuudella ja 230v jännitteellä niin vaiheensiirtokulma on niin pieni että moottori voi kärähtää, silloin pitäis taas laskea jännitettä. 230v ja vaikka 75hz moottori kyllä pyörii lujaa mutta ei siinä mitään vääntöä enää ole, jos haluat väännön samalle tasolle kun 50hz pitää nostaa jännitettäkin.
Mielettömällä taajuudella myös hystereesin häviöt nousevat, eli raudassa ne ihme atomit tai mitä onkaan vaihtaa suuntaa aina kun napaisuus vaihtuu, kovalla taajuudella ne ei enää kerkiä kääntämään suuntaansa. Suurtaajuustekniikassa ei siksi käytetä rautasydäntä käämeissä."Toi on mielenkiintoinen idea tehä auton laturista oikea generaattori!"
auton laturi on oikea generaattori tekemättä yhtään mitään. sitä vaan sanotaan laturiksi koska se lataa auton akkua toimiessaan. tosin varsinkin jo nykyautoissa pitäisi puhua mielummin generaattorista, sillä kaikki auton sähkönkulututus otetaan laturilta moottorin käydessä ja akun lataaminen on sille vain yksi lisäkuorma.
generaattorit alkaa nykyautoissa olemaan lähempänä 200 ampeeria eikä se virta suinkaan mene akkuun. akkuun menee parhaimmillaan muutama kymmenen ampeeria jos se on tyhjä lämpimänä päivänä. loput menee kulutukseen.
itse olen mitannut omasta autostani generaattorin virran parhaimmillaan reilut 170 ampeeria. kyseessä on 190 ampeerin vesijäähdytteinen generaattori ja kolmatta n. tuhannen euron generaattoria asentaessani alle 200 000 ajettuun autoon päätin mitata virran mitä se antaa.
mittaustilanteessa oli kova pakkanen ja jokaikinen sähkölaite kytketty päälle. jännite oli lähellä 15 volttia. akkuun ei mennyt montaa ampeeria koska kovalla pakkasella se ei ota virtaa vastaan. kyseisessä kuormitustilanteessa ohjauselektroniikka nosti moottorin tyhjäkäyntiä 700rpm -> reiluun tuhanteen. - ▓╣╦╪╬♫♥☼
megger kirjoitti:
Toi on mielenkiintoinen idea tehä auton laturista oikea generaattori!
Omilla tiedoillani lähtisin kuitenkin siitä että staattori pitisi käämiä huomattavasti ohuemmalla langalla uudelleen (kuparimäärä samana mutta paljon enemmän kierroksia). Jos pyörität aina vain kovempaa laturia toki siinä jännite nousee mutta taajuus on myös mieletön, pelkään että roottorista lentää navat keskipakovoimasta. Juuri esim. 12v ja 24v starteissa käämilanka on eri paksuista.
Nyrkkisääntönä on että olemassa oleva kuparimäärä määrää tehon ja mitä ohuempaa lankaa sitä enemmän jännitettä ja pienempi virta. todellisuudessa vaikuttaa myös magneetin voimakkuus ja rautasydämen koko sekä muoto.
Jännitteensäätä voisi esimerkiksi olla tuo alkuperäinen yksikkö mutta staattorin korkeajännitepuolelta pitäisi ottaa yhdestä vaiheesta haaroitus joka tasasuunnataan ja siihen kytketään kaksi vastusta peräkkäin vaiheen ja nollan välille.
Nyt laturin alkuperäinen 14,4v jännitteen säätäjän ”haistelupiuha” kytkettäisiin 2 vastuksen väliin. Käytännössä tämä kannattaisi toteuttaa kolmijalkaisella vaikka 50k trimmerillä jolloin tuo lineaarinen jännitteenpuolituskytkentä saataisiin säädettyä ilman vastusten laskemista/kokeilua.
Toki voi muuntajaakin käyttää, mutta itse laittaisin 2 vastusta peräkkäin ja ottasin jännitetiedon vastusten väliltä
Olen myös tehnyt itse jännitteensäätäjiä kahdella npn-transistorilla. kytkentä on niinkin yksinkertainen että toinen transistori pitää aina kenttävirtaa täysillä avattuna, ja kun jännite nousee 14,4 niin zenerdiodi alkaa johtamaan toiselle transistorille joka puolestaan maadoittaa tämän ensimmäisen transistorin kannan.
Ongelmana tässä on transistorin ylimenevä jännite jonka seurauksena lämpeneminen. LM3914n on muistaakseni jännitteen mittauspiiri jota meinasin myös käyttää pnp-trasistorin ohjaamiseen, tämä jäi kuitenkin käytännössä kokeilematta ja PWM555 soveltuu muutenkin siihen paremmin.
Laturin käämit kannattaa mielestäni kytkeä tähteen, parhaimmillaanhan saisit silloin 230v nollan ja vaiheen väliltä ja 400v kahden vaiheen väliltä silloin toimii kiertovesipumppu
Tuo latureiden rinnankytkentä onkin sitten mielenkiiltoisempi juttu! laturit ovat ns. tahtikoneita kun niitä kytketään rinnan tarvii kaikki laturit pyöriä tasan samassa tahdissa eli jokaiseen laturiin laitetaan pykälähihna niin että ei voi luistaa, vaikka semmonen kuin auton nokkahihnassa.
Sitten katsotaan roottorista pohjois- ja etelänapa ja laitetaan ne niin että jokaisesta identtisestä laturista pohjoisnapa on tasan samalla kohtaa samaa staattorikäämiä. Kun tämä on onnistuneesti toteutettu niin latureita voidaan kytkeä rinnan tai sarjaan.
Helpoiten tämä tietenkin onnistuu jos haluat vain tasavirtaa, silloin tahdistuksella ei ole väliä, ajat kaikki vain tasasuuntaussillan läpi ja kytket plussat ja miinukset rinnan tai sarjaan.
Tuo taajuus eli suomessa 50Hz on hyvin olennainen juttu. lamput ja lämpövastukset toimii kyllä, muut ei. Induktiiviset moottorit pyörivät taajuuden mukaan, eli jos taajuus on 25hz se pyörii liian hiljaa kun 75hz taas liian kovaa. Oikosulkumoottorit ei edes käynnisty liian pienellä taajuudella.
Moottorit, muuntajat sun muut systeemit missä on käämejä on ”reaktiivisia komponentteja” kun taajuus on liian suuri niin vaihtovirtapiirin reaktanssin osuus on liian suuri ja tilanne vastaa samaan kuin sinulla olisi liian vähän jännitettä.
Vastaavasti jos aijat 25hz taajuudella ja 230v jännitteellä niin vaiheensiirtokulma on niin pieni että moottori voi kärähtää, silloin pitäis taas laskea jännitettä. 230v ja vaikka 75hz moottori kyllä pyörii lujaa mutta ei siinä mitään vääntöä enää ole, jos haluat väännön samalle tasolle kun 50hz pitää nostaa jännitettäkin.
Mielettömällä taajuudella myös hystereesin häviöt nousevat, eli raudassa ne ihme atomit tai mitä onkaan vaihtaa suuntaa aina kun napaisuus vaihtuu, kovalla taajuudella ne ei enää kerkiä kääntämään suuntaansa. Suurtaajuustekniikassa ei siksi käytetä rautasydäntä käämeissä.Huh..huh! Mielettömiä Pelle pelottoman suunnitelmia. Paljon helpommalla saa 230V generaattorin oikosulkumoottorista. Jos laturista haikailee 230V generaattoria, niin se pitäisi käämiä uudelleen.
Ja tuosta jännitesäätimestä. Oikea auton laturin jännitesäädin toimii siten, että magnetointivirta on joko 0 tai täysillä. Säädinkytkentä värähtelee tarpeen mukaan nollan ja täyden jännitteen välillä ja on periaatteessa eräänlainen pulssinleveysmodulaattori. Magnetointikäämin induktanssi aikavakionsa takia tasaa ja integroi tuon magnetointivirran. Näin saadaan mm. säätimen tehohäviöt minimoitua.
Samoin toimi aikoinaan auton tasavirtalaturin jännitesäätimen rele. Eli rele värähteli, kuin summeri ja magnetointivirta oli tarpeen mukaan vain on/ off.
Ymmärrän, ettei harrastajilla ole täydellistä näkemystä sähkö-/ elektoniikka-asioista. Mutta monet kirjoittelevat tänne mutu-tietoa todellisen faktan sijaan. ▓╣╦╪╬♫♥☼ kirjoitti:
Huh..huh! Mielettömiä Pelle pelottoman suunnitelmia. Paljon helpommalla saa 230V generaattorin oikosulkumoottorista. Jos laturista haikailee 230V generaattoria, niin se pitäisi käämiä uudelleen.
Ja tuosta jännitesäätimestä. Oikea auton laturin jännitesäädin toimii siten, että magnetointivirta on joko 0 tai täysillä. Säädinkytkentä värähtelee tarpeen mukaan nollan ja täyden jännitteen välillä ja on periaatteessa eräänlainen pulssinleveysmodulaattori. Magnetointikäämin induktanssi aikavakionsa takia tasaa ja integroi tuon magnetointivirran. Näin saadaan mm. säätimen tehohäviöt minimoitua.
Samoin toimi aikoinaan auton tasavirtalaturin jännitesäätimen rele. Eli rele värähteli, kuin summeri ja magnetointivirta oli tarpeen mukaan vain on/ off.
Ymmärrän, ettei harrastajilla ole täydellistä näkemystä sähkö-/ elektoniikka-asioista. Mutta monet kirjoittelevat tänne mutu-tietoa todellisen faktan sijaan.Vai Pelle Pelottomia, pätemisen tarve tässä kai vaan on, oppiipahan aina uutta samalla. :D
Ihan hyvä pointti toi jännitteensäädin, eipä tullut aamulla mieleen että aiheuttaa yliaaltoja. (tai en nyt ole ihan varma onko yliaallot oikea sana, luulen että on korjatkaa tarvittaessa)
Mutta mitäs sanot tosta kahden transistorin kytkennästä?? eli transistori 1 pitää kenttävirran maksimissa ja transistori2 on zenerdiodiohjattu, kun jännite nousee se maadoittaa transistori1 kantavirran. Silloin ei tule yliaaltoja eikä muutakaan hässäkkää?? Transistori pitää tosin hyvin jäähdyttää sekä ylimitoittaa tässä kytkennässä.
Miten ajattelit helpoiten oikosulkumoottorista tehdyssä generaattorissa toteuttaa loistehon automaattisen kompensoinnin?- Tietäjä_xxz
▓╣╦╪╬♫♥☼ kirjoitti:
Huh..huh! Mielettömiä Pelle pelottoman suunnitelmia. Paljon helpommalla saa 230V generaattorin oikosulkumoottorista. Jos laturista haikailee 230V generaattoria, niin se pitäisi käämiä uudelleen.
Ja tuosta jännitesäätimestä. Oikea auton laturin jännitesäädin toimii siten, että magnetointivirta on joko 0 tai täysillä. Säädinkytkentä värähtelee tarpeen mukaan nollan ja täyden jännitteen välillä ja on periaatteessa eräänlainen pulssinleveysmodulaattori. Magnetointikäämin induktanssi aikavakionsa takia tasaa ja integroi tuon magnetointivirran. Näin saadaan mm. säätimen tehohäviöt minimoitua.
Samoin toimi aikoinaan auton tasavirtalaturin jännitesäätimen rele. Eli rele värähteli, kuin summeri ja magnetointivirta oli tarpeen mukaan vain on/ off.
Ymmärrän, ettei harrastajilla ole täydellistä näkemystä sähkö-/ elektoniikka-asioista. Mutta monet kirjoittelevat tänne mutu-tietoa todellisen faktan sijaan.Itseasiassa: jos sinulla on 12V, 100A moderni auton laturi, niin pelkästään poistamalla alkuperäinen magnetointivirran säätöelektroniikka ja korvaamalla se uudella sinulla onkin esim. 230V tai 325V, 100A generaattori. Teoriassa asia menee juuri näin ! ( huom: 325V = 230 V * srqt(2), eli 325V on huippujännite, kun tehollinen arvo on 230 V AC )
Asiassa on toki 2 muttaa:
1) Auton normaali sähköjärjestelmä ei tietenkään kestä ehjänä 230 tai 325V jännitteitä. Eli tuolla tavalla modifioitu "laturi" (eli generaattori) ei tietenkään saa olla kytkettynä auton normaaliin sähköjärjestelmään. Mutta magnetointi generaattorin käynnistyessä on silti hoidettava jotenkin.
2) Jos modifioit generaattorin antamaan esim 230V, 100A, niin ota huomioon etä tällöin antoteho on 230 V * 100 A = 23 kW. Ja jos hyötysuhde on 95%, niin akselin tarvitsema mekaaninen ottoteho on 24,21 kW.
Auton laturin kiilahihna ei selviä yli 24 kW mekaanisen tehon siirrosta, vaan se alkaa luistaa. Jos yrität korjata ongelman hihnaa kiristämällä, niin sitä joutuisi kiristämään niin paljon, että generaattorin akseliin kohdistuva ylikireästä hihnasta johtuva sivusuuntainen rasitus rikkoo generaattorin laakerin, jota ei ole mitoitettu kestämään moista rasitusta !
Ratkaisuna voisi olla kiilahihnan korvaaminen hammashihnalla, mutta tällöin täytyisi sekä generaattoriin että auton polttomoottoriin vaihtamaan normaalin kiilahihnapyörän sijaan hammashihnalle tarkoitettu vetopyörä. JOS pystyt tällaisen vaihdon tekemään tai ammattilaisella teettämään, niin siinä tapauksessa homma todennäköisesti toimii myös käytännössä. - 6+7 = ?
Tietäjä_xxz kirjoitti:
Itseasiassa: jos sinulla on 12V, 100A moderni auton laturi, niin pelkästään poistamalla alkuperäinen magnetointivirran säätöelektroniikka ja korvaamalla se uudella sinulla onkin esim. 230V tai 325V, 100A generaattori. Teoriassa asia menee juuri näin ! ( huom: 325V = 230 V * srqt(2), eli 325V on huippujännite, kun tehollinen arvo on 230 V AC )
Asiassa on toki 2 muttaa:
1) Auton normaali sähköjärjestelmä ei tietenkään kestä ehjänä 230 tai 325V jännitteitä. Eli tuolla tavalla modifioitu "laturi" (eli generaattori) ei tietenkään saa olla kytkettynä auton normaaliin sähköjärjestelmään. Mutta magnetointi generaattorin käynnistyessä on silti hoidettava jotenkin.
2) Jos modifioit generaattorin antamaan esim 230V, 100A, niin ota huomioon etä tällöin antoteho on 230 V * 100 A = 23 kW. Ja jos hyötysuhde on 95%, niin akselin tarvitsema mekaaninen ottoteho on 24,21 kW.
Auton laturin kiilahihna ei selviä yli 24 kW mekaanisen tehon siirrosta, vaan se alkaa luistaa. Jos yrität korjata ongelman hihnaa kiristämällä, niin sitä joutuisi kiristämään niin paljon, että generaattorin akseliin kohdistuva ylikireästä hihnasta johtuva sivusuuntainen rasitus rikkoo generaattorin laakerin, jota ei ole mitoitettu kestämään moista rasitusta !
Ratkaisuna voisi olla kiilahihnan korvaaminen hammashihnalla, mutta tällöin täytyisi sekä generaattoriin että auton polttomoottoriin vaihtamaan normaalin kiilahihnapyörän sijaan hammashihnalle tarkoitettu vetopyörä. JOS pystyt tällaisen vaihdon tekemään tai ammattilaisella teettämään, niin siinä tapauksessa homma todennäköisesti toimii myös käytännössä.Ja kuinkahan kauan mahtaa tuollainen 23kW pihalle puskeva parin nyrkin kokoinen laturi kestää ehjänä, kun vertaat sitä esim. 23kW sähkömoottoriin?
Hyötysuhde ei ole 95% vaan ehkä 50% eli tarvitaan 50kW moottori pyörittämään tuollaista pikku murikkaa, mahtaa käydä lämpöisenä, ettei vallan sula kun 25kW tehoa hukkuu lämmöksi.
Toisekseen, en usko että noin vaan laturin antotehot yli kymmenkertaistuisi pienellä kytkentämuutoksella, miksi sitten on olemassa edes eri tehoisia ja erilaisia latureita? Eikö riittäisi yksi perusmalli, johon vaihtamalla elektroniikka saataisiin esim. 50, 100, 150, 200 jne.. laturit? 6+7 = ? kirjoitti:
Ja kuinkahan kauan mahtaa tuollainen 23kW pihalle puskeva parin nyrkin kokoinen laturi kestää ehjänä, kun vertaat sitä esim. 23kW sähkömoottoriin?
Hyötysuhde ei ole 95% vaan ehkä 50% eli tarvitaan 50kW moottori pyörittämään tuollaista pikku murikkaa, mahtaa käydä lämpöisenä, ettei vallan sula kun 25kW tehoa hukkuu lämmöksi.
Toisekseen, en usko että noin vaan laturin antotehot yli kymmenkertaistuisi pienellä kytkentämuutoksella, miksi sitten on olemassa edes eri tehoisia ja erilaisia latureita? Eikö riittäisi yksi perusmalli, johon vaihtamalla elektroniikka saataisiin esim. 50, 100, 150, 200 jne.. laturit?Toi on trolli mikä provosoi, ei kukaan oo noin pihalla aiheesta että väittää laturin pysytvän tuottamaan loputtomasti energiaa :D :D
Auton laturissa säädetään kenttävirran voimakkuutta, kun kenttävirta on tapissa niin kaikki alkeismagneetit ovat jo kääntyneet eikä sieltä enää kenttävirtaa nostamalla saada lisää potkua.
Valmistaja on suunnitellut kuparin ja raudan määrän parhaaksi että kumpaakaan ei mene hukkaan ja koneesta saadaan mahdollisimman pieni, kevyt sekä tehokas.
Tällöin puhutaan magneettisesti kyllästyneestä kappaleesta eikä tehon lisäämiseen auta muu kuin laittaa isompi rautasydän tai korvata se materiaalilla joka magneettisesti paremmin kyllästyy, sähkömoottoreissa käytetään jo valmiiksi magneettisesti pehmeitä metalleja joiden magnetoituminen on optimaalista..
Kun laturia kuormitetaan vaikka tuolla 100A kuormalla niin tilanne vastaa samaa kuin sieltä olisi jännitteensäädin poistettu kokonaan, silloin laturi antaa 14,4v ja 100A
Jos kuormitusta lisätään vieläkin enemmän laturi ei silti anna enempää potkua vaan jännite alkaa tippumaan kuten kaikissa muissakin ylikuormitetuissa virtalähteissä.
Se miksi kenttävirtaa säädetään johtuu siitä että laturin käämitys on suunniteltu 14,4v jolloin teoriassa û=14,4 *sqrt2. Silloin kun laturin koko 100A ei tarvita niin se nostaisi jänniteen 18v tuntumaan.
Toki laturista saadaan enemmän potkua kun sitä pyöritetään ylinopeudella mitä valmistaja ei salli. Mutta jännitteen säätimen poistamisella ei ole tehoon mitään merkitystä, vaan siihen missä muodossa teho tulee ulos. Se rajoittaa laturia vain silloin kun virtaa ei tarvita jotta jännite ei liiaksi nousisi.
Eikä siinä todellakaan mitkään pykälähihnat auta, laturi ei ole sen raskaampi pyörittää vaan välityssuhdetta muutetaan nopeammaksi. Keskipakovoima tekee muodonmuutosta roottorin rautasydämeen sekä kuparikäämiin tai sitten hajoo laakerit.
Ja taajuus voi olla 50 jos puhutaan megoissa, Hystereesin häviöt aiheuttaisivat teoriassa myös ongelmia, mutta ei käytännössä kun sinne asti ei ehjänä päästä..- mietittävää riittää
megger kirjoitti:
Toi on trolli mikä provosoi, ei kukaan oo noin pihalla aiheesta että väittää laturin pysytvän tuottamaan loputtomasti energiaa :D :D
Auton laturissa säädetään kenttävirran voimakkuutta, kun kenttävirta on tapissa niin kaikki alkeismagneetit ovat jo kääntyneet eikä sieltä enää kenttävirtaa nostamalla saada lisää potkua.
Valmistaja on suunnitellut kuparin ja raudan määrän parhaaksi että kumpaakaan ei mene hukkaan ja koneesta saadaan mahdollisimman pieni, kevyt sekä tehokas.
Tällöin puhutaan magneettisesti kyllästyneestä kappaleesta eikä tehon lisäämiseen auta muu kuin laittaa isompi rautasydän tai korvata se materiaalilla joka magneettisesti paremmin kyllästyy, sähkömoottoreissa käytetään jo valmiiksi magneettisesti pehmeitä metalleja joiden magnetoituminen on optimaalista..
Kun laturia kuormitetaan vaikka tuolla 100A kuormalla niin tilanne vastaa samaa kuin sieltä olisi jännitteensäädin poistettu kokonaan, silloin laturi antaa 14,4v ja 100A
Jos kuormitusta lisätään vieläkin enemmän laturi ei silti anna enempää potkua vaan jännite alkaa tippumaan kuten kaikissa muissakin ylikuormitetuissa virtalähteissä.
Se miksi kenttävirtaa säädetään johtuu siitä että laturin käämitys on suunniteltu 14,4v jolloin teoriassa û=14,4 *sqrt2. Silloin kun laturin koko 100A ei tarvita niin se nostaisi jänniteen 18v tuntumaan.
Toki laturista saadaan enemmän potkua kun sitä pyöritetään ylinopeudella mitä valmistaja ei salli. Mutta jännitteen säätimen poistamisella ei ole tehoon mitään merkitystä, vaan siihen missä muodossa teho tulee ulos. Se rajoittaa laturia vain silloin kun virtaa ei tarvita jotta jännite ei liiaksi nousisi.
Eikä siinä todellakaan mitkään pykälähihnat auta, laturi ei ole sen raskaampi pyörittää vaan välityssuhdetta muutetaan nopeammaksi. Keskipakovoima tekee muodonmuutosta roottorin rautasydämeen sekä kuparikäämiin tai sitten hajoo laakerit.
Ja taajuus voi olla 50 jos puhutaan megoissa, Hystereesin häviöt aiheuttaisivat teoriassa myös ongelmia, mutta ei käytännössä kun sinne asti ei ehjänä päästä..Tästä tulikin mieleeni, että minkä ihmeen syyn takia noita latureita täytyy olla niin miljoonaa erilaista.
Voi olla vaikka 100a laturi, 110a laturi, 115a laturi, 120a laturi jne.. Eikö olisi järkevämpää että niitä ei ihan muutaman ampeerin välein olisi. Vai onko nykyään laturi mitoitettu ihan ampeerin päälle ettei tule yhtään turhan isoa?
Voisi olla vaikkapa 100a laturi, 150a laturi, 200a laturi jne... Sitten valittaisiin aina vain seuraavaksi isompi koko mitä latausvirtaa tarvitaan. Luulisi että tulisi halvemmaksikin kun valmistettaisiin vain tietynlaisia latureita, joista sitten valittaisiin oikea kun ne "liika-amppeerit" ei haittaa yhtään mitään. Tuotantomäärät per laturityyppi kasvaisivat ja hinta laskisi.
Milloinkahan henkilöautossa yleistyisi busseista tuttu tupla-laturi. Vähänkin uudemmissa busseissa on nykyään yleensä 2 tai 3 laturia, eli esim. 2x 150a eikä 1x 300a.
Henkilöautossakin voisi olla yhden 160a laturin sijasta vaikka 2x 80a. Tällöin toisen rikkoutuessa matka jatkuisi edelleen, tosin maksimikuormitusta tietysti rajoittaen. Nimittäin kun olen erinäisillä autoilla n. 800.000km ajellut vuosien mittaan, niin jos polttoaineen loppumisia ei lasketa, niin ainoat tiellejääntien syyt ovat olleet laturit.
Jokaisesta omistamastani autosta on mennyt laturi n. 300.000km kohdalla, tosin kaikki olleet VAG konsernin vehkeitä. Eräästä yksilöstä meni jopa kolme putkeen ennenkuin sulakerasia syttyi ajon aikana palamaan. Tuon jälkeen ei mennyt enään yhtään laturia eli sulakerasiassa oli jotain mikä niitä poltti.
- tietäjä iän ikuinen
Ompa kummalliset mietteet. autojen laturit on ns. magneettoja eikä niistä saada todellakaan mitään 230v vaihtovirtaa pihalle edes muuntajalla tai mitään jännitesäätöjä toimimaan.
ne toimivat akkujen kanssa tasavirtajärjestelmissä kunhan laturi ja akku on oikein mitoitettu. siltikin tyhjäkäynnillä lataus on aivan olematonta ja täysillä kierroksilla lataa tietysti liikaa kompromissi siinä normaaleilla ajokierroksilla lataa n. 13-15v.
esim kaupunkiajossa olevista autoista aina virta loppu kun ei lataa juuri lainkaan. onhan niissä ne ns. jännitteensäätiemt mutta ei nekään voi mitenkään kovin vaikuttaa. laturi lataa mitä lataa ja akku ottaa mitä ottaa ja sähkölaiteille menee mitä menee. loput harakoille.- 17+8
Tietäjän tiedot vähissä...
Auton laturi on TÄHTEEN KYTKETTY KOLMIVAIHEGENERAATTORI, joka tuottaa vaihtovirtaa, joka sitten tasasuunnataan diodeilla ja sen jälkeen sitä voidaan käyttää auton sähkölaitteille.
Auton laturi magnetoidaan kenttäkäämillä, joka sijaitsee roottorissa, johon virta kulkee hiilien kautta jännitteensäätimeltä. Jännitteensäädin saa virtaa laturin kenttädiodeilta (d ) ja siitä virta menee kenttäkäämille (df). Kun laturi lähtee pyörimään, kenttädiodeilta ei saada magnetointivirtaa koska laturia ei tuota virta ennnkuin sitä magnetoidaan.
Laturin merkkivalo, joka kytketään D napaan, antaa magnetointivirtaa kunnes kenttädiodeitla alkaa tulla virtaa ja tämän jälkeen latausvalo sammuu. Latausvalo syttyy laturin pyöriessä, mikäli laturi lakkaa tuottamasta virtaa, ja kenttädiodeilta katoaa jännite.
Noita ns. magneettoja voi löytää esim. mopoista, ruohonleikkureista ym. mutta ei autoista. - 17+8
megger kirjoitti:
Huh huh mitä juttuja!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10540824Niimpä näkyy olevan, muistinkin että samantapaiseen juttuun olen jo kerran vastannut, siksipä kirjoitin viellä isollakin mikä se auton laturi oikeasti on...
Kannattaisi tosiaan perehtyä asiaan ennenkuin huutelee mitäsattuu tietojaan pitkin keskustelupalstoja, joku niitäkin nimittäin saattaa uskoa.
- sähköä autoon
Tähän on olemassa jo valmiiksi mietitty ratkaisu.
http://www.dynawatt.fi/230_v_autossa/generaattorit/dynawatt_230v_5000w/
Eikö tuokin ole ihan tavallinen laturi jota on vähän viritetty, se nimittäin tarvitsee 12v tasajännitteen ilmeisesti magnetointiin ja taajuuskin on ihan hirveä?
(http://www.dynawatt.fi/mp/db/material/x/IMG/11398/image/DW50Kayttoohje.pdf)'
generaattorille menee akkujännite 12v ja tulee ulos kolmivaiheinen virta 250v AC jonkinlaiseen taajuusmuuttajaan tms. joka hakkaa sähkön oikeanlaiseksi.
Henkilöautoon varsinkin bensakoneella tuo ei kyllä sovellu, tarvitsee vähintään 3500rpm että mitään tulee ulos, mutta ei kuitenkaan kestä kuin max 15000rpm. 6000rpm kiertävässä bensakoneessa pitäisi käyttää vain n. 2,5x välitystä jolloin 1000rpm tyhjäkäynnillä pyörimisnopeus olisi vain 2500rpm jolloin tuo ei toimi.
Esimerkiksi bussiin soveltuisi mainiosti, kuusinkertaisella välityksellä tyhjäkäynnillä 600rpm tuo kiertäisi jo 3600rpm ja täydellä 2500rpm moottorikierroksilla tuo kiertäisi 15000rpm.
Niimpä uskoisin että jos osaa niin 12v tai 24v laturistakin saattaa saada tuollaisen, mutta tuo taajuus on niin korkea että on syytä käyttää taajuusmuuttajaa tms. jotta se saadaan oikeaksi.Toi näyttäs olevan 5kW mikä vielä järkevä vaikkakin paljon sekin. Tuo aijemmin mainittu 23kW auton laturista oli varmasti vitsi... Tuohan näyttää ulos päin kuin laturilta mutta eroja siinä on vähän muitakin kuin yksi jännitteensäädin.
Käämilanka on varmasti ohuempaa ja sielä on enemmän kierroksia. Ja jos generaattori on alun perin suunniteltu pyöritettäväksi kovaa nopeutta sielä on suurempi määrä napapareja jolloin askema pienenee ja taajuuskin on pienempi.
Tuossa aikaisemmin tässä ketjussa puhuttiinkin juuri laturista tuommoisen valmistamista. Silloin staattori pitää käämiä uusiksi ohuemmalla langalla niin toimii kuin ajatus, jännitteensäätäjäksi malli joka kuristaa kenttävirtaa eikä pätki sitä 0 – 100%- Gensets
megger kirjoitti:
Toi näyttäs olevan 5kW mikä vielä järkevä vaikkakin paljon sekin. Tuo aijemmin mainittu 23kW auton laturista oli varmasti vitsi... Tuohan näyttää ulos päin kuin laturilta mutta eroja siinä on vähän muitakin kuin yksi jännitteensäädin.
Käämilanka on varmasti ohuempaa ja sielä on enemmän kierroksia. Ja jos generaattori on alun perin suunniteltu pyöritettäväksi kovaa nopeutta sielä on suurempi määrä napapareja jolloin askema pienenee ja taajuuskin on pienempi.
Tuossa aikaisemmin tässä ketjussa puhuttiinkin juuri laturista tuommoisen valmistamista. Silloin staattori pitää käämiä uusiksi ohuemmalla langalla niin toimii kuin ajatus, jännitteensäätäjäksi malli joka kuristaa kenttävirtaa eikä pätki sitä 0 – 100%Miten käämiessä tai tuollaista generaattoria valmistaessa pitäisi ottaa huomioon että taajuus vaihtelisi mahdollisimman vähän ja olisi n. 50hz?
Toimisiko magnetointi sitten tasa- vai vaihtovirralla? Gensets kirjoitti:
Miten käämiessä tai tuollaista generaattoria valmistaessa pitäisi ottaa huomioon että taajuus vaihtelisi mahdollisimman vähän ja olisi n. 50hz?
Toimisiko magnetointi sitten tasa- vai vaihtovirralla?Kennttä, eli roottori, sielä pitää olla tasavirta nyt kun puhutaan liukurenkaallisesta tahtikoneesta, staattorilta otetaan sitten vaihtovirtaa ulos jonka halutessaan voi tasasuunnata.
Käämintäprosessissa ei voi vaikuttaa taajuuden vaihteluun millään tavalla, taajuus määräytyy ainoastaan sen mukaan kuinka kovaa generaattoria pyöritetään ja generaattorin sisäisen napaluvun mukaan.
Sanoin tuossa yöllä virheellisesti unenpöperössä että mitä enemmän napoja sitä pienempi taajuus. Generaattorissa se menee juuri päinvastoin eli jos generaattoria pyöritetään kovaa niin mahdollisimman pieni määrä napapareja aikaansaa pienimmän taajuuden. Vastaavasti moottori jossa on suuri napaluku pyörii hiljempaa kuin kone jossa napoja on vähemmän.
Jos haluat 50Hz niin ei ole paljon vaihtoehtoja, pitää pyörittää vakionopeudella. Suuntaa antava arvaus: Koneessa jossa on roottorissa yksi pohjois- ja yksi etelänapa pyörintänopeus noin 3200kierrosta minuutissa niin taajuus on abot 50Hz, hienosäätö yleismittarilla tai skoopilla. Toinen vaihtoehto on käyttää taajuusmuuttajaa ulostulossa ja pyörittää generaattoria vähän miten huvittaa.
Napalukuja genun sisällä on lähes mahotonta muuttaa, pitää valita valmiiksi kone jossa napaluku on kohdallaan kyseisen moottorin pyörimisnopeuteen mitä halutaan käyttää
Käämimällä kone ohuemmalla langalla saadaan sieltä vaikka 230v ulos mutta virta pienenee samassa suhteessa. Kun kuparimäärä on sama on tehokin sama. Ohut lanka = suuri jännite ja pieni virta. Paksu lanka =suuri virta ja pieni jännite- Juupa joopa juu...
megger kirjoitti:
Toi näyttäs olevan 5kW mikä vielä järkevä vaikkakin paljon sekin. Tuo aijemmin mainittu 23kW auton laturista oli varmasti vitsi... Tuohan näyttää ulos päin kuin laturilta mutta eroja siinä on vähän muitakin kuin yksi jännitteensäädin.
Käämilanka on varmasti ohuempaa ja sielä on enemmän kierroksia. Ja jos generaattori on alun perin suunniteltu pyöritettäväksi kovaa nopeutta sielä on suurempi määrä napapareja jolloin askema pienenee ja taajuuskin on pienempi.
Tuossa aikaisemmin tässä ketjussa puhuttiinkin juuri laturista tuommoisen valmistamista. Silloin staattori pitää käämiä uusiksi ohuemmalla langalla niin toimii kuin ajatus, jännitteensäätäjäksi malli joka kuristaa kenttävirtaa eikä pätki sitä 0 – 100%" jännitteensäätäjäksi malli joka kuristaa kenttävirtaa eikä pätki sitä 0 – 100%"
Minkä ihmeen takia?
Värähtelyperiaatteella ( ~ pulssinleveysmodulaatio) saadaan sama tulos pienemmillä tehohäviöillä. Magnetointikäämin induktanssi tekee virralle saman, kuin teholähteen suotokondendensaattori sykkivälle tasajännitteelle. Eli induktanssi tasaa virran.
Jos vielä magnetointikäämissä on back-emf-diodi ("takapotkudiodi") estosuuntaan, niin magneettikenttään varastoitunut energia saadaan muutettua magnetointivirraksi myös silloin, kun ohjauspulssi vaihtuu täydestä jännitteestä nollaan.
Kaikki tehdastekoiset vaihtovirtalaturin lataussäätimet toimii värähtelyperiaatteella ja tasajännitettähän kuitenkin saadaan ulos. Liekö jonkun mielestä laturitehtaan insinöörit hölmömpiä, kuin Suomi24-"tietoviisaat"? ;)
Eli liekö tietämättömyyttä tuo jankkaus jatkuvasäätöisestä tehosyöpöstä? Juupa joopa juu... kirjoitti:
" jännitteensäätäjäksi malli joka kuristaa kenttävirtaa eikä pätki sitä 0 – 100%"
Minkä ihmeen takia?
Värähtelyperiaatteella ( ~ pulssinleveysmodulaatio) saadaan sama tulos pienemmillä tehohäviöillä. Magnetointikäämin induktanssi tekee virralle saman, kuin teholähteen suotokondendensaattori sykkivälle tasajännitteelle. Eli induktanssi tasaa virran.
Jos vielä magnetointikäämissä on back-emf-diodi ("takapotkudiodi") estosuuntaan, niin magneettikenttään varastoitunut energia saadaan muutettua magnetointivirraksi myös silloin, kun ohjauspulssi vaihtuu täydestä jännitteestä nollaan.
Kaikki tehdastekoiset vaihtovirtalaturin lataussäätimet toimii värähtelyperiaatteella ja tasajännitettähän kuitenkin saadaan ulos. Liekö jonkun mielestä laturitehtaan insinöörit hölmömpiä, kuin Suomi24-"tietoviisaat"? ;)
Eli liekö tietämättömyyttä tuo jankkaus jatkuvasäätöisestä tehosyöpöstä?Voipa olla hyvinkin tietämättömyyttä, en meinaan osaa sanoa tekeekö virran pätkiminen yliaaltoja sinne verkkoon tämän takia ajattelin tehosyöppöä. Normaalistihan tuo laturin virta tasasuunnataan, silloin niillä tuskin on mitään merkitystä.
Jos noin on niin ei toki tehosyöppöä tarvita.- .-.-,.-.,
megger kirjoitti:
Voipa olla hyvinkin tietämättömyyttä, en meinaan osaa sanoa tekeekö virran pätkiminen yliaaltoja sinne verkkoon tämän takia ajattelin tehosyöppöä. Normaalistihan tuo laturin virta tasasuunnataan, silloin niillä tuskin on mitään merkitystä.
Jos noin on niin ei toki tehosyöppöä tarvita.Johan tässä sanottiin, että vaikka induktanssiin (magnetointikela) syötetään pätkittyä jännitettä (huom jännitettä), kelan induktanssi tasoittaa virran (huom virran). Tasainen virta luo tasaisen magneettikentän. Eli mistä ne yliaallot tulee?
Toki kelan virta vaihtelee säätötarpeen mukaan, aivan kuten tasajännitteellä ohjatussa säädössä. Mutta pätkitty syöttöjännite ei sinänsä aiheuta pätkittyä virtaa, kun se pätkiminen on riittävän nopea kelan aikavakioon verrattuna. Tämä johtuu siitä, että induktanssi integroi virran eli suodattaa sen tasaiseksi. Aivan samoin, kuin kondensaattori suodattaa jännitteen tasaiseksi, kun kondensaattori on mitoitettu oikein. Itseasiassa tuo säädin on pulssinleveysmodulaattori.
Pulssinleveysmodulaattorilla ohjataan myös tasavirtamoottoreita hyvällä hyötysuhteella ja myös hyvällä väännöllä myös pienillä kierroksilla.
Pätkimistaajuuden pitää tietysti olla induktanssin aikavakion suhteen riittävän suuri. Ja näinhän se onkin, kun säädin on mitoitettu oikein.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https3594121En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e831769- 441536
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan621515En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o291350Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(591321Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej521319Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka2011296Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change71200- 271194