Kertokaahan työ ammattilaiset miten tahtiaggregaatissa on tuo kentän esimagnetointi hoidettu, luottaako jäännösmagnetismiin, vai onko sinne porattu kestomagneetti?
Nuo kaupalliset epätahtigenut vasta kiinnostavia ovatkin, mahtaako siellä sisäinen reaktanssi nousta rajusti nimellisjännitteen saavutettua?
aggregaatin esimagnetointi
27 Vastausta 292 Lukukertaa
No reaktanssi nousee kyl niinku hiphoppikin mut vanhat ihmiset vaan vääntää tangoo. Ja aikuset laittaa hevit peliin.
todellisuudessa ne on ns. magneettoja jotka tuottaa virtaa vähän miten sattuu tuottamaan, ei niissä ole mitään älyä eikä hyvää. virtaa tulee sitä enemmän mitä enemmän moottorissa on kierroksia, tyhjäkäynnillä ei yhtään.
jännitteet on vähän mitä sattuu olemaan. mutta suunnilleen oikein mitoitetulla laturilla akku pysyy kuitenkin suht kunnossa, kaupunkiajossa kyllä tyhjenee ja pitkillä moottoritieosuuksilla kuumalla ilmalla kiehuu varmasti.
lyijyakkua pitäisi ladata n. 13,8-15v jännitteellä, pakkasella kovemmalla, 14,4-15v, kuumalla säällä vähemmällä 13,8-14v jotta se voisi hyvin.
noista niin hienoista ja edistyksellisistä autojen latureista tulee mitä sattuu tulemaan väliltä 12-16v...
niissä mitään kenttävirtoja ole, magneetit pyörii käämin sisällä ja jotain sähköä se tekee.
Autojen vaihtovirtalaturit ovat tähteen kytkettyjä kolmivaihegeneraattoreita, ja käämeistä saatava virta tasasuunnataan tasasuuntausdiodeissa ja siten sitä voidaan käyttää auton sähkölaitteille.
Jännitteensäädin säätää ankkurissa oleville kenttäkäämeille menevää virtaa tarkasti latausjännitteen mukaan, ja kyllä, on siinä myös lämpötilakompensointi. Jännitteet ovat yleensä lämpimällä juuri tuohon 14v pintaan ja kylmällä enemmän.
Nykyaikaisilla säätimillä jännite pysyy hyvinkin vakaana kuormituksesta ja kierroksista riippumatta, akku ei tyhjene kaupunkiajossa, eikä kiehu moottoritieajossa, sillä jännite on juuri sopiva joka tilanteessa.
Jännitteensäätimiäkin on saatavilla erilaisia, saattaa olla että jännite on vaikka 13,8v, 14, 14,2, 14,4, 14,5 jne...
Sopiva säädin valitaan tietysti käyttötarkoituksen mukaan, autoon 14,5v, sitten esim. johonkin lämpimissä oloissa jatkuvasti käyvään koneeseen 13,8v jne...
Nykyään myös auton ohjauselektroniikka saattaa ohjata laturia, vähintäänkin seuraa sen kuormitusta.
Noita kuvailemasia magneettoja, joissa magneetit pyörii käämin sisällä löytyy esim. mopoista, vanhemmista ruohonleikkureista ym...
Siis missä ruohonleikkurissa on oikea vaihtovirtalaturi eli siis tuollainen: http://www.autosahko.net/kuvat_tuotteet/img_66.jpg
Sen verran pitää kyllä selvittää että minun näkemät magneetot on kaikki olleet semmosia että käämit on keskellä ja kestomagneetit pyörii siinä staattorin päällä roottorin ollessa vauhtipyörä. eli päinvastoin kuin latureissa.
Samahan tuo kummin päin se rakennetaan. Joka navan välillä käämin kiertosuunta vaihtuu ja kun magneetti vilahtaa ohitse virta lähtee oikean käden peukalon suuntaan. Näin ollen vaihtovirtaa tuleepi ulos.
Mielestäni latausjännite pitäisi todellakin olla tarkempi kun 13- 15v Itsellä on noita AGM-akkuja jotka suositellaan tosin ladattavaksi 14,7v jännitteellä.
Tuo mainitsemasi ongelma että tyhjäkäynnillä ei lataa johtaa juurensa tasavirtalaturin aikaan jolloin kenttä oli staattorissa ja kommutaattorilla tasasuunnattiin latausjännite. Laturin pyörintänopeus piti säätää mahdollisimman pieneksi että tuo kommutaattori ei kuluttaisi hiiliä ennenaikaisesti.
Tuo laturin kenttävirran säätäminen on kerrassaan loistava keksintö viherhörhöilyn kulta-aikana. jos energiaa ei tarvita paljon niin kenttävirta on pieni ja laturin pyörintä kevyttä.
Toki me voidaan rakentaa ”laturi” (eli tässä tapauksessa magneetto) käyttäen kestomagneetteja mutta sitten jännitteen säätäminen onkin toinen juttu.
Magneetto tekee aina töitä täydellä teholla riippumatta siitä paljonko tarvitsemme sähköä. Ylimääräinen sähkö ajetaan analogiregulaattorilla lämpönä taivaan tuuliin.
20+4 kerkisi selvittämään tämä asian liiankin kattavasti…
Lisäksi hyötysuhde on muutenkin huono, voimaa ottaa paljon enemmän kuin mitä antaa sähköä. Muuta vikaahan niissä ei ole, helppo keino saada aikaan sähköä, tuottaa maksimivirtaansa jo matalillakin kierroksilla eikä ota itseensä suuremmistakaan.
Mutta kestomagneetin yksi suuri etu lienee myös hiilettömyys, tämän myötä huolettomuus ja pölyttömyys.
Tosin on olemassa myös induktiivisia tahtigenuja niissä on samassa roottorissa pienemmät käämit jotka pyörivät epätahdissa ja näin virta siirtyy roottorille jossa se tasasuunnataan ja ajetaan oikeisiin maneettinapoihin. Koneen tehot eivät käsittääkseni päätä huimaa, mutta tunnustan että tuo koko rakenne on itselle vieras.
jos koneessa ei ole vaikka akkua ollenkaan tai jokin muu syy miksi homma ei onnistuisi.
auton laturin hyötykäyttöä:
asun sähkökatkoherkällä alueella ja kun jyrsin ruostui puhki niin laitoin moottorin kuormalavalle ja 3x 80a auton laturit ja kolmiosaisen hihnapyörän joka oli jyrsimessä valmiina ja sopivan kokoinenkin, laturit kiertää n. 2-2,5x nopeampaa kuin moottori.
purin latureiden jännitteensäätimet, ja yhdistin ne jännitteenhaistelujohdot yhteen niistä kolmesta. sitten kytkin tuohon johtoon 3kpl tavallsia diodeita ennen plus napaan yhdistämistä. lisäsin myös jokaiselle diodille kytkimen jolla sen voi ohittaa.
lisäsin myös kytkimet herätteisiin että saa vain yhden, kaksi tai kolme päälle yhtäaikaa.
nyt on jännitevaihto ehdot 14,5v 15v 15,5v ja 16v. järjestelmään tuli myös paikalliselta kuorma-auto korjaamolta varmuuden vuoksi poistetut 2x 225ah hyväkuntoiset akut hintaan 30e/kpl ja kallein osa oli 3kw siniaaltoinvertteri joka maksoi 400€ ulkomailta tilattuna.
lisäksi hankin 15l perämoottorin polttoainesäiliön jonka yhdistin tuohon briggs starttonin onnettoman kokoiseen alkuperäiseen polttoainesäiliöön läpivientikappaleen ja letkun avulla. polttoainesäiliöt on syytä olla samassa tasossa koska muuten homma ei toimi.
asensin vielä ylläpito laturin ja lohkolämmittimen pistorasian sen virransyöttöä varten.
taloon rakensin autotalliin veneistä tutun kolminapaisen ns. maasähköliittimen ja lisäsin vaihtoreleet tärkeille kohteille, kuten öljypoltin, kylmiön kompressori, muutama pistorasia, muutamia valaisimia ym.
myöhemmin lisäsin releen joka kytkee invertterin päälle jos virta katoaa lohkolämmittimen johdosta.
vehje on nyt autotallissa roikat seinässä ja jos sähköt katkeaa niin varakäyttö lähtee automaattisesti päälle ja sähköjen tullessa akut alkaa automaattisesti latautua. roikka on riittävän pitkä jotta vehkeen saa vedettyä ulos mikäli akut täytyy ladata.
toimivuus on ollut hyvä. tosin jos akut tyhjät niin ei meinaa kolmella laturilla jaksaa pyöriä. ja esim. kahvia keittäessä saattaa sammua vaikka muuten jo käynnissä kolmella pysyisikin.
olenkin nyt katsellut vanhoja ajettavia ruohonleikkureita n. 15hp, ottaa vaan terän pois ja asentaa akut, laturit, inverterin ym. niin sitten on ajettava generaattori.
ko. ei oo mikään "nollataulu" ja ymmärtää akun toiminnan lisäksi myös että moottori ei pyöri vaan osat sen sisällä.
Auton vaihtovirtalaturiin ei jää jäännösmagnetismia, alkumagnetointi hoidetaan merkkivalon läpi tulevalla virralla, tosin toisenlaisiakin ratkaisuja on käytössä herätykseen, mutta tämä on yleisin vaihtoehto.
Sitten kun joku alkaa suunnitella oikosulkumoottorista generaattoria ni ottakaa puheeksi, mulla on suunnitelmat jo lähtöasetelmissa.
Jos tulee rakennettua niin varmaankin vain yksi vaihe tulee virran ulosottokäyttöön, sillä silloin siitä saadaan selkeästi enemmän tehoa verrattuna kolmen vaiheen tasaiseen kuormittamiseen.
Tämä siitä johtuen että oikosulkumoottorissa roottori magnetoidaan staattorin käämeistä, jos kaikista käämeistä kuormitetaan niin jännite staattorissa laskee eikä roottorikaan magnetisoidu enää kunnolla ja tehot loppuvat nopeasti.
Olen miettinyt näiden kahden tyhjän vaiheen kytkemistä vastukseen transistorin kautta. Kun jännite nousee vaikka yli 240v niin transistori alkaa johtamaan ja nämä kaksi vaihetta tuhlaavat energian lämmöksi ja näin roottorinkin virta laskee.
Tarkkaa suunnitelmaa ei ole mutta varmaan tarvitaan tasasuuntaussiltaa, zenerdiodia, hiili/metallikalvovastuksia, potentiometrejä ja mieletön määrä asennetta ja intoa.
Tuo pätee silloin, kun koneelle ei anneta lisää loistehoa kuormituksen kasvaessa. Jos kone saa riittävästi loistehoa, niin toki kolmivaiheisena saadaan suurin teho.
Se että miten saan tehtyä piirin jossa kapasitiivinen kuorma nousee kuormituksen mukaan näillä taidoilla, se onkin toinen juttu.
Pysyttele toistaiseksi vaikka pistotulppa-asennuksissa ja muista jättää suojamaa hieman pidemmälle lenkille verrattuna vaihe- ja nollajohtimeen. Näin nykäisyneston pettäessä suojamaa irtoaa viimeisenä.
Valitettavasti pistotulpan tekijä on huomannut kailtaistesi tekemät töppäykset, enää ei tarvitse jättää mitään pitemmäksi, mutta eihän sinun typeryytesi riitä sitäkään ymmärtämään.