Moro kaikille!
Kaikki periaattees hyvin. Mukava mies, välittää, ei lyö, ei juo. Yhdessä on usein mukavaa. Kuitenkin... jotain puuttuu, vai puuttuuko? Ei kai onnistu vaan tahdonvoimallakaan rakkaus. Välitän kyllä, mutta en usko, että rakastan. Mistä tietää, että on menossa vaan "huono vaihe", arkinen suhde tai toisaalta, että väärä ihminen, jonka kanssa elämiseen yrittää vaan sopeutua. Ehkä siksi, ettei ole tarpeeksi hyvää syytä erota. Entäs se, että ei vaan ole onnellinen?
Kaikki periaattees hyvin. Mukava mies, välittää, ei lyö, ei juo. Yhdessä on usein mukavaa. Kuitenkin... jotain puuttuu, vai puuttuuko? Ei kai onnistu vaan tahdonvoimallakaan rakkaus. Välitän kyllä, mutta en usko, että rakastan. Mistä tietää, että on menossa vaan "huono vaihe", arkinen suhde tai toisaalta, että väärä ihminen, jonka kanssa elämiseen yrittää vaan sopeutua. Ehkä siksi, ettei ole tarpeeksi hyvää syytä erota. Entäs se, että ei vaan ole onnellinen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Elä itsesi kautta ja etsi onneasi. Puolisosi ei voi sitä yksistään sinulle tarjota, vaikkakin voi olla suurena apuna, jos on noinkin fiksu kuin annat ymmärtää.
Niin mä oon aatellukin. Keskityn omaan elämääni ja omiin juttuihini. Koitan olla vaatimatta toiselta sitä mihin en itekään pysty. Tai oikeestaan yhtään mitään. Hitto ku voi asiat olla vaikeita. On mun miehessäni paljon sellasiakin puolia, mitä en millään meinaa jaksaa. Niinkun se, että jos mä puhun väärällä äänensävyllä alkaa murjotus... Välillä tuntuu, et teen mä mitä tahansa, niin se murjotus alkaa. Ääks. No ehkä se täst.