Taloa en kesällä lämmitä, ainoa mihin lämmintä vettä tarvitaan on käyttövesi. Ajattelin sammuttaa öljypolttimen ja lämmittää vedet sähköllä (Jämä Nova sähkövastuksella, nyt on ollut varmistuksena 50 asteen säädöllä eli käytännössä ei ole käytetty sähkövastusta koskaan) koska sähkön hyötysuhde on 100% ja öljyn paljon alhaisempi plus että öljyn hinta on melkoisen suolainen. Oletettavasti 6kW vastus tuottaa tarpeeksi lämmintä vettä 3h perheelle. Saas nähdä miten äijän käy.
Öljypoltin seis, käyttövesi sähköllä
39
15997
Vastaukset
- Kesäsähköt
Olenpa ollut pösilö, kandeehan se talvellakin olla näillä öljynhinnoilla siten että sähkövastus päälle 80 asteessa ja polttimen rajalämmöksi 70 astetta. Lämmitetään edullisemmalla ensin ja jos ei pössis riitä niin lyödään lisää verta pakkiin.
- Mietippä vähän..
Kun öljypoltinta käyttää niin osa hukkalämmöstä menee hormin lämmitykseen.
Talvella tuo "hukkalämpö" ei olekkaan hukkalämpöä.
Sama juttu pannuhuoneen lämpiämisessä.
Kesällä taasen tuo hukkalämpö joudutaan tuulettamaan ulos tai sitten ilmastoinnilla jäähdyttämään, joten oikealla jäljillä olet tuon kesäajan sähkölämmityksellä.
Nyt kun nuo etäluettavat sähkömittarit ovat yleistyneet niin sähkön hinta voidaan määritellä sekunntien tarkkuudella ja ytllätys yllätys, keskellä lämmityskautta koviimilla pakkasilla sähkö on kalleinta joten kyllä se löpö on edullisinta.
Tuo sama ilmiö leikkaa juuri maalämmönkin "hyötysuhdetta", potku ei riitä ja käytetään kallista sähköä kalleinpaan aikaan.
Kun sähkö on halpaa niin sitä ei silloin tarvita. - pelletti ukko
laita pellettipoltin öljypoltimen tilalle niin säästät rutkasti rahaa
- yksi variaatio
Mietippä vähän.. kirjoitti:
Kun öljypoltinta käyttää niin osa hukkalämmöstä menee hormin lämmitykseen.
Talvella tuo "hukkalämpö" ei olekkaan hukkalämpöä.
Sama juttu pannuhuoneen lämpiämisessä.
Kesällä taasen tuo hukkalämpö joudutaan tuulettamaan ulos tai sitten ilmastoinnilla jäähdyttämään, joten oikealla jäljillä olet tuon kesäajan sähkölämmityksellä.
Nyt kun nuo etäluettavat sähkömittarit ovat yleistyneet niin sähkön hinta voidaan määritellä sekunntien tarkkuudella ja ytllätys yllätys, keskellä lämmityskautta koviimilla pakkasilla sähkö on kalleinta joten kyllä se löpö on edullisinta.
Tuo sama ilmiö leikkaa juuri maalämmönkin "hyötysuhdetta", potku ei riitä ja käytetään kallista sähköä kalleinpaan aikaan.
Kun sähkö on halpaa niin sitä ei silloin tarvita.Toistaiseksi kuitenkin sähkö myydään pääsääntöisesti kiinteällä hinnalla, joten sähkö on samanhintaista kesät talvet.
Tuttavalla oli aikoinaan öljylämmitys ja yösähkötariffi. Hänellä oli sähkötermostaatin asetus 70 astetta ja öljypolttimen asetus 80 astetta ja kytkennät tehty niin että öljypoltin putosi pois pelistä yöksi. Hän siis lämmitti yöt sähköllä ja päivät öljyllä.
- eljii
6 kW riittää "lennossa" lämmittämään totuttua pienemmän suihkuvesivirran. Toissapäivänä suihkuun mennessä piti varsin nirkoisella vedentulolla suihkutella kun olivat vastukset unohtuneet 3 kW:n teholle
ensialkuun tietysti kattilan ja sen vesitilan varauskyky auttaa veden lämmittämisessä- Jämä.
Olen samaa mieltä:
"6 kW riittää "lennossa" lämmittämään totuttua pienemmän suihkuvesivirran"
Vaihdoin vastuksille 24.4-12 kyllä lämminvesi riittää, jos käyttöveden tarve on vähäinen ( meillä 2 h ), on kyllä riittänyt jopa neljällekin saunojalle.
Jämä Nova, vm 2005 vesitilavuus 160 l ja 6 kW vastus joka on säädetty 60 ° C.
Säästöt taitaa mennä ketuille 24.4-12 otin säiliön täyteen 1052 l, maksoi 1225,58 EUR,
Lämmitysöljyn hinta on laskenut, sama määrä tänään 3.6-12 Nesteellä 1137,00 EUR eli maksoin 88,58 EUR enemmän.
6 kW:n teholla voi lämmittää 120 litraa tunnissa 5 asteisesta noin 50 asteiseki. 1 kWh on 860 kcal eli esimerkisi10 litraa ja 86 astetta lämmönnousua
- ålyähoi.,.,.
Ei muutu sähkön hinnat talvellakaan, katso tekemääsi sähkösopimusta, siitä selviää hinnat. Ehkä tulevaisuudessa tulee muuttuvia hintoja, mutta nyt on kiinteät hinnat, yleensä 3 kuukauden jaksoissa, meillä on sama hinta 2 vuotta, eikä tuo älymittari vaikuta hintaan mitenkään.
- Kahdet vastukset
Entäpä kun on öljykattilassa 6kw vastus ja vielä erillinen lämminvesivaraaja sen perässä käyttövedelle (joku 50-80 l tilavuudella) niin kannattaako noita molempia käyttää käyttövesilämmitykseen kesällä, vai vain tuota lämminvesivaraajaa?
- SÄÄSTÄJÄ
Vanhassa Haaton varaajassa oli 3 x 1,5 kW:n vastukset. Kun 20 vuoden kuluttua
viimeinenkin vastus oli syöpynyt puhki, vaihdoin uuden vastuselementin (75 e) ja
jätin päälle vain yhden vastuksen (1,5 kW). Hyvin on lämminvesi riittänyt, ja nyt
kun kaikki vastukset eivät räpsi päälle pois koko aikaa, uskon vastusten kestävän
seuraavat 60 vuotta.- minävaantaas
varaaja vain ei kestä kuin sen 20 vuotta :) tai riippuu teräksestä...
- vanhassavaraparee
minävaantaas kirjoitti:
varaaja vain ei kestä kuin sen 20 vuotta :) tai riippuu teräksestä...
Mulla on vanha kuparinen haatovaraaja jostain -60 luvun alusta, toimii edelleen. Vastuksia ja termari on kyllä uusittu.
- SÄÄSTÄJÄ
Lisäys edelliseen.
Naapurilla lähes yhtä vanha täsmälleen samanlainen varaaja simahti pari kuu-
kautta aikaisemmin. LVI-liike vaihtoi koko pytyn (1450 €). - minävaantaas
toimii ihan hyvin, säädä vastus 65c jotta pysyy 170-190l varaaja riittävän kuumana.
meillä jäspi eco20lux ja 190l 6kw. kiertovesi katki kun ulkona yli 15c.
kulutus 300kwh/kk kaikki sähköt yhteensä, joten tuntuu ettei tuo lisää edes sähkönkulutusta öljyyn/talveen verrattuna. kiertovesi päällä sähköllä kulutus nousee jos ulkona 5c noin 700kwh/kk eli aika paljon. meillä 1kk mittaus.
ps. öljy on halpaa, laskepas jos vaihtaisit mlp:n 10T€ ja säästöt 30-40% vuodessa kulutukseesi kauanko kuolettaisi, eipä taida öljy tuntua enään kalliilta eihän?- Kesäsähköt
Sähkövastus lähtee päälle nyt n. 75 asteessa, ei ole öljypoltin hurahtanut käyntiin vaan tuo 6kW vastus riittää näköjään. Sähkönkulutus nousi n. 20kWh/vrk ja nyt menee yhteensä n. 40 kWh/vrk (tiedä sitten minne kaikki hurahtaa, ainavalmis kiuas vie kuutisen kWh/vrk, pitääpä sammuttaa kokeeksi...). Jämä Nova 2000:n kyljet ovat monesta kohtaa lämpöiset ja kattilaan tulevat/menevät putket ovat 52 asteiset muutamankymmenen sentin päässä kattilasta. Myös pannuhuone on lämmin. Keskimäärin kolmihenkiseltä perheeltä menee 8 kWh/vrk veden lämmittämiseen, meillä siis n. 20 kWh/vrk. Ei johdu lämpimällä läträämisestä, vaan taitaapi olla hulppea lämpövuoto tuosta Jämästä syynä. Talvellahan tuo vuotanut lämpö ei hukkaan mene kokonaan, mutta puolisen vuotta mennee n. 12 kWh/vrk harakoille. Sauna on optimaalissa sijainnissa pannuhuoneeseen nähden, joten lauteiden alle olisi mahdollista laittaa vaakatasoon asennettava sähkökäyttöinen lämminvesivaraaja joka epäilemättä pitää lämpä paremmin kuin Jämä.
Maalämpöön en ole lähtemässä, en usko että se maksaa oikein koskaan itseään takaisin elleivät hinnat tipu puoleen. - minävaantaas
Kesäsähköt kirjoitti:
Sähkövastus lähtee päälle nyt n. 75 asteessa, ei ole öljypoltin hurahtanut käyntiin vaan tuo 6kW vastus riittää näköjään. Sähkönkulutus nousi n. 20kWh/vrk ja nyt menee yhteensä n. 40 kWh/vrk (tiedä sitten minne kaikki hurahtaa, ainavalmis kiuas vie kuutisen kWh/vrk, pitääpä sammuttaa kokeeksi...). Jämä Nova 2000:n kyljet ovat monesta kohtaa lämpöiset ja kattilaan tulevat/menevät putket ovat 52 asteiset muutamankymmenen sentin päässä kattilasta. Myös pannuhuone on lämmin. Keskimäärin kolmihenkiseltä perheeltä menee 8 kWh/vrk veden lämmittämiseen, meillä siis n. 20 kWh/vrk. Ei johdu lämpimällä läträämisestä, vaan taitaapi olla hulppea lämpövuoto tuosta Jämästä syynä. Talvellahan tuo vuotanut lämpö ei hukkaan mene kokonaan, mutta puolisen vuotta mennee n. 12 kWh/vrk harakoille. Sauna on optimaalissa sijainnissa pannuhuoneeseen nähden, joten lauteiden alle olisi mahdollista laittaa vaakatasoon asennettava sähkökäyttöinen lämminvesivaraaja joka epäilemättä pitää lämpä paremmin kuin Jämä.
Maalämpöön en ole lähtemässä, en usko että se maksaa oikein koskaan itseään takaisin elleivät hinnat tipu puoleen.kun laitat sähkölle, niin tuki piippuun menevä reikä lasivillalla niin ei huokaile niin paljoa hukkaan (toimii). sulje tuloilmakanava pannuhuoneeseen niin lämmöt ei mene siitäkään ulos (toimii). 75 astetta sähkövastuksella on aika paljon, joten siitäsyystä posket kuumina, koeta tätä meidän 65 astetta niin on enään lämmin.
- eljii
Kertauksen vuoksi hajamielisille muistutukseksi että sähkön hinnassa on kolme osaa, energia, siirto ja vero.
Edessäni on kaupungin sähkölaitoksen hinnasto 1.1.2012, jossa nuo osat ovat yleissähköllä 6,05 3,05 2,1 = 11,2 snt/kWh
Yösähköllä päiväaika 6,00 2,23 2,1 = 10,33 snt/kWh
Yösähköllä yöaika 4,98 1,43 2,1 = 8,51 snt/kWh
2000 l erässä Nesteellä öljy nyt 1,0451 €/litra, 90% hyötysuhteella 11,6 snt/kWh- pelletti ukko
pelletti maksaa 220e/1000kg
- kari789
Vaikka sähkövastuksen hyötysuhde olisikin 100 %, niin kattilan lämmittäminen sähköllä ei juurikaan paranna itse KATTILAN hyötysuhdetta.
Kattilasta karkaa lämpöä hukkaan piippuun ja kattilahuoneeseen.
Sähkökäytöllä tuo piippuun menevä häviö jää pois, mutta sillä ei ole kesällä juuri mitään merkitystä, koska poltin käy kesällä hyvin vähän, esim tunnin vuorokaudessa eli 4% ajasta.
Jos kattilan lämpötilaa nostetaan sähkökäytöllä, niin häviö kattilahuoneeseen kasvaa ja hyötysuhde onkin huonompi kuin öljykäytössä.- kari789
Jos oikein ymmärsin Fortumin hinnaston, niin minulla sähkö maksaa.
15,55 € / kk siirto
2,0947 c/kWh vero
3,739 c/kWh energia
0,4 sähköntoimittajan marginaali
6,2337 c/kWh yhteensä
Sähkökäyttö olisi siis paljon halvempaa, koska siirtomaksu on kiinteä.
Hyötysuhdetta ei tarvise ottaa huomioon, koska se on jokseenkin sama tai sähköllä vähän huonompi kuin öljyllä. - TarkastajaKoiranen
kari789 kirjoitti:
Jos oikein ymmärsin Fortumin hinnaston, niin minulla sähkö maksaa.
15,55 € / kk siirto
2,0947 c/kWh vero
3,739 c/kWh energia
0,4 sähköntoimittajan marginaali
6,2337 c/kWh yhteensä
Sähkökäyttö olisi siis paljon halvempaa, koska siirtomaksu on kiinteä.
Hyötysuhdetta ei tarvise ottaa huomioon, koska se on jokseenkin sama tai sähköllä vähän huonompi kuin öljyllä.Unohdit tuosta siirtomaksun, esim. 2,93 c/kWh. Perusmaksu on 15,55 €, mutta se ei siirtoja sisällä. Miten sinulla energia noin halpaa on kuin 3,739 c/kWh?
"Hyötysuhdetta ei tarvise ottaa huomioon, koska se on jokseenkin sama tai sähköllä vähän huonompi kuin öljyllä.".
Sähköllä hyötysuhde on about 100% ja öljyllä about 90%, eli sähköllä hyötysuhde on parempi.
Taitaa koko kommenttisi olla trolli koska aivan jokainen toteamus ja laskelma on päin persettä. - Fortum helsenergia
kari789 kirjoitti:
Jos oikein ymmärsin Fortumin hinnaston, niin minulla sähkö maksaa.
15,55 € / kk siirto
2,0947 c/kWh vero
3,739 c/kWh energia
0,4 sähköntoimittajan marginaali
6,2337 c/kWh yhteensä
Sähkökäyttö olisi siis paljon halvempaa, koska siirtomaksu on kiinteä.
Hyötysuhdetta ei tarvise ottaa huomioon, koska se on jokseenkin sama tai sähköllä vähän huonompi kuin öljyllä.Ei kai fortumilla ole kiinteää siirtohintaa, vaan se laskutetaan/kwh Tuo 15,55 täytyy olla perusmaksu. Minulla maksaa sähkö, kaikki mukaanluettuna (energia, verot, siirto, mutta ei perusmaksuja) aika tarkkaan 10s/kwh yö ja 12s/kwhpäivä_Sanot myös, että;" hyötysuhde sähköllä huonompi kuin öljyllä" _Asia on kuule niin, että sähkö on ns. korkealle jalostettua energiaa ja siitä saadaan hyötysuhteeksi100%. Öljystä sensijaan, harvoin tulee enemmän kuin75%.Silloinkin täytyy laitteet olla uudet, tai hyvin nuohotut ja hapensaanti optimaalista.
- kari789
Olin tuosta siirrosta epävarma, siksi kirjoitinkin:
Jos oikein ymmärsin Fortumin hinnaston
Jos tuohon hintaani lisätään siirto 2,93, niin sitten summa onkin jo 9,16.
Minulla energia tulee KSS:ltä ja hinta vaihtelee kuukausittain. Kesällä se on halvempaa.
Tuossa hyötysuhde asiassa olet kyllä itse väärässä.
Lue edellinen viestini, joka koski hyötysuhdetta ajatuksella läpi, niin eiköhän asia valkene sinullekin. Jos ei valkene, niin olet kyllä ihan ulalla hyötysuhteesta.
Jos kattilan kokonaishyötysuhde on 90%, niin vuosihyötysuhde on sitä tuntuvasti alhaisempi. Ja kesähyötysuhde on vielä sitäkin huonompi lämmitettiinpä sitten sähköllä tai öljyllä.
Minulle on ihan tarkkaan selvillä, mitä tarkoittavat esim.
savukaasuhäviö
eristyshäviö
palamishyötysuhde
kokonaishyötysuhde
vuosihyötysuhde
Noista kolmesta ei mikään päde silloin, kun kattilaa käytetään vain veden lämmitykseen.- TarkastajaKoiranen
Mitä tarkoitat tällä: "Jos kattilan lämpötilaa nostetaan sähkökäytöllä, niin häviö kattilahuoneeseen kasvaa ja hyötysuhde onkin huonompi kuin öljykäytössä.". Miksi/miten häviö kasvaisi kun sähkövastus on kattilan sisällä ja lämmittää vettä suoraan?
- kari789
Kuten tuolla edellä kerroin, niin kattilalla on 2 häviötä. Toinen piippuun menevä lämpö ja toinen kattilahuoneeseen karkaava. Mitä korkeampi kattilan lämpötila on sitä suurempi on kattilahuoneeseen karkaava häviö eli eristyshäviö. Koska sähköteho on paljon pienempi (6 kW) kuin öljypolttimen teho (20 kW), niin moni nostaa kattilan lämpötilaa sähkökaytöllä, jotta kuumaa vettä riittäisi.
Jos kattilahuoneen lämpö on 25 ja kattilan 65 öljyllä ja sähköllä 75, niin lämpötilaero on 40 astetta öljyllä ja 50 astetta sähköllä. Eristyshäviö on suoraan verrannollinen lämpötilaeroon joten tämän esimerkin kattilan eristyshäviö olisi sähköllä 25 % suurempi kuin öljyllä. Jos se on öljyllä 300 W, niin sähköllä se olisi 375 W.
Kyllähän se itse sähkövastus toimii 100% hyötysuhteella eli kaikki vastuksen kuluttama erergia muuttuu lämmöksi. Mutta kun lämmityssysteemissä on mukana myös se kattila, jonka eristyshäviö ei lopu, vakka sitä lämmitetään sähköllä. Täytyy ottaa huomioon koko systeemin kun tarkastellaan hyösuhdetta.
Esimerkki
Omistat omakotitalon ja kesämökin. Omakotitalossa on sähköllä toimiva kuumavesiboileri. Lähdet mökillesi kesäkuun 1. päivä ja vietät siellä koko kesän 3 kk. Lähtiessäsi unohdit sammuttaa boilerin. Se on kuumana koko kesä, vaikka sieltä ei oteta tippaakaan vettä. Boilerin häviö voi olla esim 100 W. Kaikki kesän aikana kulunut energia on kulunut boilerin kuumana pitoon. Hyödyksi ei ole saatu mitään, vaan kaikki energia on kulunut hukkaan. Boilerin hyötysuhde on ollut 0 %, vaikka vastuksen hyötysuhde onkin 100%. - Säätönurkka
Hyvä keskustelu ja nyt yhteenvetona kysisin, miten olette säätäneet sähkö / öljy lämpötilat. Nokipoika tuossa vetäsi lämmöt ylös öljyllä, ettei katila nokeennu, eli palaa puhtaammin paremmilla lämmöillä. Mites on kerran vuodessa nokikolari käy ja se maksaa.. eli vaikak hieman nokistaisikin niin putsattua saa..
Millä säädöillä nyt siellä on kesällä lämmöt eri napikoissa? - vesipoileri kesällä
Sähköllä toimiva kuumavesipoileri kellariin, niin ainakin stokerin voi kesäksi pysäyttää.
Riittää suiku-ja talousvesi. - Ei mitään järkeä
manuaalisesti säädellä millä ja milloin lämmitetään.
Meillä öljykattila 6 kwh vastus kulunvalvonta PC pohjainen oppiva hallinta. Ohjaus tietää milloin lämpöä / lämmintä vettä tarvitaan ja oppivana osaa ennakoida tarpeen. Jos ketään ei tule kotiin niin osaa tiputtaa lämmityksen ja käyttöveden poissaololle jolloin lämpöhukka on pienin.
Kuitenkin yllättävässä tarpeessa öljypoltin nostaa hetkessä käyttöveden / lämmityksen tarvittavalle tasolle.
Aamulla kun pitää lähteä töihin niin siirtyy pudotukselle. Jos kuitenkin kulunvalvonta huomaa jonkun olevan kotona niin pitää oleskelutason.
Eli jos käytetään henk.koht koodeja kulunvalvonnassa säännöllisesti niin parissa viikossa osaa säätää kuka menee suihkuun :) minuutin tarkkuudella. Sen jälkeen toistaa samaa kaavaa. Kunnes joku muuttuu.- ei toimisi meillä
Oho, ollaanpas teillä säännöllisiä... Meillä systeemi ei kyllä paääsisi kärryille siitä milloin kukainenkin aikoo suihkussa käydä, joskus käydään aamulla ja joskus illalla ja joskus sekä illalla että aamulla.
- Ei mitään järkeä
ei toimisi meillä kirjoitti:
Oho, ollaanpas teillä säännöllisiä... Meillä systeemi ei kyllä paääsisi kärryille siitä milloin kukainenkin aikoo suihkussa käydä, joskus käydään aamulla ja joskus illalla ja joskus sekä illalla että aamulla.
Jos tarkempaan mietit niin kysymys ei ole säännöllisyydestä.
Jos järjestelmä oppii jotain säännöllistä niin osaa varautua siihen. Jos kulutus ei toteudu niin siirtyy ylläpito tasoon. Kun kulutus yllättäen nousee niin pystyy reaaliajassa öljyllä lämmittämään. Turhahan sähkölläkään on ylläpitää varaajan lämpötilaa koko ajan että se riittäisi yllättävään saunomiseen.
Meillä kattilan tilavuus 160 litraa. Jos sen lämpö on n. 50 astetta. Käytön yllättäen lisääntyessä ja huomaa ettei sähkö 6 kw riitä siirtyy öljylle. Poissa ollessa ei lämmitä muuta kun että riittää sisäilman lämmittämiseen n. 16 asteeseen. - kxjdlkdkjdkjg
Ei mitään järkeä kirjoitti:
Jos tarkempaan mietit niin kysymys ei ole säännöllisyydestä.
Jos järjestelmä oppii jotain säännöllistä niin osaa varautua siihen. Jos kulutus ei toteudu niin siirtyy ylläpito tasoon. Kun kulutus yllättäen nousee niin pystyy reaaliajassa öljyllä lämmittämään. Turhahan sähkölläkään on ylläpitää varaajan lämpötilaa koko ajan että se riittäisi yllättävään saunomiseen.
Meillä kattilan tilavuus 160 litraa. Jos sen lämpö on n. 50 astetta. Käytön yllättäen lisääntyessä ja huomaa ettei sähkö 6 kw riitä siirtyy öljylle. Poissa ollessa ei lämmitä muuta kun että riittää sisäilman lämmittämiseen n. 16 asteeseen.Kiertoon lähtevän lämpimän käyttöveden tulisi olla 55 - 65 asteista ja palaavan veden 5 - 10 astetta viileämpää. Meillä lähtevä 60 ja palaava 50 astetta mitattuna putkien kyljistä halvalla lämpömittarilla jossa piuhan päässä anturi, eli voi jonkun asteen heittää.
- Ottaa aivoon.
Ei mitään järkeä kirjoitti:
Jos tarkempaan mietit niin kysymys ei ole säännöllisyydestä.
Jos järjestelmä oppii jotain säännöllistä niin osaa varautua siihen. Jos kulutus ei toteudu niin siirtyy ylläpito tasoon. Kun kulutus yllättäen nousee niin pystyy reaaliajassa öljyllä lämmittämään. Turhahan sähkölläkään on ylläpitää varaajan lämpötilaa koko ajan että se riittäisi yllättävään saunomiseen.
Meillä kattilan tilavuus 160 litraa. Jos sen lämpö on n. 50 astetta. Käytön yllättäen lisääntyessä ja huomaa ettei sähkö 6 kw riitä siirtyy öljylle. Poissa ollessa ei lämmitä muuta kun että riittää sisäilman lämmittämiseen n. 16 asteeseen.Mistä tuollaista järjestelmää voisi lähteä kyselemään?
Asumme Keski-Suomessa Jyväskylän lähettyvillä. Meillä on rintamamiestalo öljylämmityksellä, kolmas eli maan alla oleva kellarikerros on kokonaan lattialämmityksellä, keski- ja yläkerrassa vesikiertoiset patterit. Kesällä joskus öljy loppunut ja koitettiin olla ilman, mutta kellarikerros rupeaa haisemaan, kostumaan eikä ovet mene kunnolla kiinni, eli tarvitsee kesälläkin lattialämmitys olla pienellä. Kattilan sähkövastus liitettiin sähköön viime keväänä. Öljysäiliö on 1600 L kokoinen, kattila vm. -97 ilmeisesti, poltin on uusittu 2000 luvulla, huollot säännöllisesti. Vaikka meitä ei ole kuin 2 henkilöä melkein 200m2 talo, johon käyttöveden/pattereiden/lattialämmityksen lämmittäminen, niin silti öljyä menee mielestämme ihan hirveästi, niin että jo tympii. Öljyä kun tilaa ja viiteen erään maksaa niin jo saa viimesen noin 250 euroa maksavan erän maksaessa tilata uuden satsin, että melkeinpä aina esitänkin, että meillä lämmityksestä ja käyttövedestä maksetaan keskimäärin 200 euroa kuukaudessa :( Minusta aika kallista. Aurinkoa öljyn rinnalle ollaan yritetty miettiä. Maalämpö ei tule kysymykseen, on niin kallis vaihtaa, kattilalla kuitenkin vielä elinaikaa. Suihkussa ei tule käytyä kun joka toinen tai kolmas päivä, eli lämmintä vettä ei mene muina päivinä muuta kuin naaman pesemiseen. Ja taas uutisoitiin, miten öljynhinta on korkealla. Ihan persuuksista, suoraan sanottuna. - minävaantaas
Ottaa aivoon. kirjoitti:
Mistä tuollaista järjestelmää voisi lähteä kyselemään?
Asumme Keski-Suomessa Jyväskylän lähettyvillä. Meillä on rintamamiestalo öljylämmityksellä, kolmas eli maan alla oleva kellarikerros on kokonaan lattialämmityksellä, keski- ja yläkerrassa vesikiertoiset patterit. Kesällä joskus öljy loppunut ja koitettiin olla ilman, mutta kellarikerros rupeaa haisemaan, kostumaan eikä ovet mene kunnolla kiinni, eli tarvitsee kesälläkin lattialämmitys olla pienellä. Kattilan sähkövastus liitettiin sähköön viime keväänä. Öljysäiliö on 1600 L kokoinen, kattila vm. -97 ilmeisesti, poltin on uusittu 2000 luvulla, huollot säännöllisesti. Vaikka meitä ei ole kuin 2 henkilöä melkein 200m2 talo, johon käyttöveden/pattereiden/lattialämmityksen lämmittäminen, niin silti öljyä menee mielestämme ihan hirveästi, niin että jo tympii. Öljyä kun tilaa ja viiteen erään maksaa niin jo saa viimesen noin 250 euroa maksavan erän maksaessa tilata uuden satsin, että melkeinpä aina esitänkin, että meillä lämmityksestä ja käyttövedestä maksetaan keskimäärin 200 euroa kuukaudessa :( Minusta aika kallista. Aurinkoa öljyn rinnalle ollaan yritetty miettiä. Maalämpö ei tule kysymykseen, on niin kallis vaihtaa, kattilalla kuitenkin vielä elinaikaa. Suihkussa ei tule käytyä kun joka toinen tai kolmas päivä, eli lämmintä vettä ei mene muina päivinä muuta kuin naaman pesemiseen. Ja taas uutisoitiin, miten öljynhinta on korkealla. Ihan persuuksista, suoraan sanottuna.kannattaa miettiä kellarin ulkopuolista lisäeristämistä ja kosteuden poistoa rungosta, esim. isodrän,spu,finnfoam saattaa auttaa teidän tapauksessa paljonkin, jos kostuu kellari niin perusasiat ensin kuntoon, lisäksi seinien ja yläpohjan lisäeristäminen on hyvinkin kannattavaa, vanhoissa taloissa, yllättävän halpaakin se on.
öljypannuun suntin käsisäädön tilalle vain oumannin800, kiertominimi johonkin 22-23asteeseen, c-käyrä ja maksimi 50c kun ulkona -30c, nostakaa maksimia tarpeen mukaan sitten talvella.
ps. 2500L/v öljyä rintamamiestalossa on kaikki ok, ei ole kummonen kulutus. - Ihan vaan 1 idea..
Ottaa aivoon. kirjoitti:
Mistä tuollaista järjestelmää voisi lähteä kyselemään?
Asumme Keski-Suomessa Jyväskylän lähettyvillä. Meillä on rintamamiestalo öljylämmityksellä, kolmas eli maan alla oleva kellarikerros on kokonaan lattialämmityksellä, keski- ja yläkerrassa vesikiertoiset patterit. Kesällä joskus öljy loppunut ja koitettiin olla ilman, mutta kellarikerros rupeaa haisemaan, kostumaan eikä ovet mene kunnolla kiinni, eli tarvitsee kesälläkin lattialämmitys olla pienellä. Kattilan sähkövastus liitettiin sähköön viime keväänä. Öljysäiliö on 1600 L kokoinen, kattila vm. -97 ilmeisesti, poltin on uusittu 2000 luvulla, huollot säännöllisesti. Vaikka meitä ei ole kuin 2 henkilöä melkein 200m2 talo, johon käyttöveden/pattereiden/lattialämmityksen lämmittäminen, niin silti öljyä menee mielestämme ihan hirveästi, niin että jo tympii. Öljyä kun tilaa ja viiteen erään maksaa niin jo saa viimesen noin 250 euroa maksavan erän maksaessa tilata uuden satsin, että melkeinpä aina esitänkin, että meillä lämmityksestä ja käyttövedestä maksetaan keskimäärin 200 euroa kuukaudessa :( Minusta aika kallista. Aurinkoa öljyn rinnalle ollaan yritetty miettiä. Maalämpö ei tule kysymykseen, on niin kallis vaihtaa, kattilalla kuitenkin vielä elinaikaa. Suihkussa ei tule käytyä kun joka toinen tai kolmas päivä, eli lämmintä vettä ei mene muina päivinä muuta kuin naaman pesemiseen. Ja taas uutisoitiin, miten öljynhinta on korkealla. Ihan persuuksista, suoraan sanottuna.Vaihda pelletti polttimelle!
Käytettynä saa alta tonniin poltinta, viikkosiiloo ja kuletinta.
Jos omaa aikaa on yhtään (paljoa ei tarvita), niin pellettiin siirtymällä Säästää sievoiseti. Pitää kuitenkin minimissään olla paikka hillota noita suursäkkejä edes sitä yhtä. Kurjaahan niitä 1 kerallaan on rautakaupasta käydä ostelemassa, mutta jos pohjoisen puoelella kylää asutte niin eikös Äken suunnalla ole oikein joku tehdaskin joka pykää papanaa. sieltä kuomukärryllä vaan laitoja myöden noutamaan ja varmaan säästää jonkun euron Terran / vast hintoihin..
Pellettipoltin kelpaa todennäköisesti suoraan ö-kattilaanne. Asennuksessa fiksuinta olla oma kiinnityslaippa, niin voi halutessaan heittää sitten sen ö-polttimen takas kiinni, jos into loppuu. (ja pelletti romut takas kiertoon) Tuhkaa poisteltava vajaan viikon - parin viikon välein, mutta ei ole iso homma. Sinne voi koittaa jotain tuhka-astiaakin viritellä jos yhtään on tilaa. Ja jos kattilan saa auki jotenkin siedettävästi niin ei sitä kauheen kauaa nuohoo sitäkään. Ottaa vaikka joka kuun ekan sunnuntain projektille. "Pannariin sisään - pannarista ulos" tuskin yli tuntia tarttee uhrata.
Säästöstä jotain osviittaa (ei ehkä ihan totuus) täältä.
http://pellettienergia.fi/default.asp?sivuID=28931&item=component;/modules/laskuri/laskuri.asp
Ps. Pieni viikkosiilo on kovilla keleillä pahimmillaan päiväsiilo. - Meillä ihan mahtava
Ottaa aivoon. kirjoitti:
Mistä tuollaista järjestelmää voisi lähteä kyselemään?
Asumme Keski-Suomessa Jyväskylän lähettyvillä. Meillä on rintamamiestalo öljylämmityksellä, kolmas eli maan alla oleva kellarikerros on kokonaan lattialämmityksellä, keski- ja yläkerrassa vesikiertoiset patterit. Kesällä joskus öljy loppunut ja koitettiin olla ilman, mutta kellarikerros rupeaa haisemaan, kostumaan eikä ovet mene kunnolla kiinni, eli tarvitsee kesälläkin lattialämmitys olla pienellä. Kattilan sähkövastus liitettiin sähköön viime keväänä. Öljysäiliö on 1600 L kokoinen, kattila vm. -97 ilmeisesti, poltin on uusittu 2000 luvulla, huollot säännöllisesti. Vaikka meitä ei ole kuin 2 henkilöä melkein 200m2 talo, johon käyttöveden/pattereiden/lattialämmityksen lämmittäminen, niin silti öljyä menee mielestämme ihan hirveästi, niin että jo tympii. Öljyä kun tilaa ja viiteen erään maksaa niin jo saa viimesen noin 250 euroa maksavan erän maksaessa tilata uuden satsin, että melkeinpä aina esitänkin, että meillä lämmityksestä ja käyttövedestä maksetaan keskimäärin 200 euroa kuukaudessa :( Minusta aika kallista. Aurinkoa öljyn rinnalle ollaan yritetty miettiä. Maalämpö ei tule kysymykseen, on niin kallis vaihtaa, kattilalla kuitenkin vielä elinaikaa. Suihkussa ei tule käytyä kun joka toinen tai kolmas päivä, eli lämmintä vettä ei mene muina päivinä muuta kuin naaman pesemiseen. Ja taas uutisoitiin, miten öljynhinta on korkealla. Ihan persuuksista, suoraan sanottuna.Hommaa kosteudenpoisaja hintaan noin 100€
Myy biltemat, claes ohlsonit jne. Kuivattaa kellareita tosi hyvin.
Toimintaperiaate on lämpöpumppu-mainen, eli puristaessaan kosteutta ilmasta, "tuottaa" energiaa. Eli noilla on COP parhaimmillaan jotain vajaa 2.
- Moniongelmaton
Meillä on Jyväskylässä 80-90 lukujen taitteessa rakennettu OKT, jossa on reilu 200 neliötä lämmintä alaa puolilämmin AT. Lämmönjakelu on vesikiertoinen lattialämmitys ja lämpöä on tehty pääsääntöisesti öljyllä ja silloin tällöin puulla. Kunnes pari vuotta sitten öljyn ja sähkön hintasuhde meni sellaiseksi, että käänsin termostaatit toisinpäin eli pääsääntöisesti sähköä ja jos ei riitä, niin poltin tulee mukaan. Säädöt on nyt niin, että sähköllä tavoitellaan n. 65 astetta ja poltin herää n. 55 asteessa. Lämmintä vettä menee ihan tavalliseen tapaan, aluksi meillä oli 6 henkinen talous, mutta nyt meitä on enää 4 jäljellä. Lämmitysjärjestelmässä on Arimax (nyk. Ariterm) Domino 20, jossa on ö-kattila ja puukattila erikseen ja niillä yhteinen parinsadan litran varaaja, jossa on 4,5 kW:n vastukset, kv-kierukka ja säätövehkeet. Remppaa tuohon on tehty sen verran, että Bentonen poltin vaihtui Oliloniin ja Danfoksen säätö Oumaniin.
4,5 kW:n vastus riittää lämmönlähteeksi muuten, paitsi ö-poltin käy n. 100 h vuodessa. Tässä syksyllä vaihdoin vanhat MUH Ilmava iv-koneet hiukan uudempiin Enerventin Pingviineihin (koneita on kaksi, ettei yhden tarvitse puhkua liikaa) ja samalla laitoin kattilahuoneen tuloilmakanavaan sulkuläpän. Kanava on nyt normaalisti kiinni, mutta jos poltin herää, niin peltimoottori ajaa läpän auki ja jousi taas sulkee jahka tarve on loppu. Laitoin toki manuaaliohjauksenkin, jos vaikka tulisi sen puukattilankin kanssa vielä puljattua.
MUH:eissa oli vesipatteri jälkilämmityksenä ja sellainen on nyt myös Pingviinien perässä. Tehoeroa on toki reilusti, koska MUH:n "patteri" oli vain n. 2 m Cu putkea, jonka läpi meni n. 30 asteista vesi-glykoliliosta ja Pingviinien patteri on CWW 160-3-2,5, joiden läpi menee reilu 30 asteinen vesi. Ehkä energiaa kuluu nyt vähän enemmän, kun tuloilmaa lämmitetään enemmän, mutta vastaavasti asumismukavuus on sitten parempi.
Verrattuna aiempaan öljynkulutukseen on sähköllä kyllä saavutettu merkittävä säästö. Öljypoltin ja kattila ovat kyllä edelleen hyvässä vireessä (kyllä kattilan nokisuus ja muut palamisen jäljet on siihen hyvä osoitin), mutta ei kyllä enää tule öljyä käytettyä kuin tuo pari sataa litraa vuodessa.
Suunnitelmissa on päivittää tuo Domino Hybridiksi. Normaalisti siinä on öljypoltinvarustelu ja varoiksi voi ottaa puun polttovarustelun. Sähkövastukset on ryhmitelty 3 kW:n ja 6 kW:n "paketeiksi". Lisäksi vesitilassa on iso kierukka, jota voi käyttää vaikka lämpöpumpun kuumakaasukierukkana. Suunnitelmaan kuuluukin lisätä ilma-vesi lämpöpumppu vielä yhdeksi lämmönlähteeksi. Em. kierukan lisäksi lattialämmityspiirin paluulinjaan täytyy asentaa levylämmönvaihdin, niin saa VILP:stä paremmin hyötyä.
Koska talon 3x35A liittymää ei ole tarkoitus suurentaa mutta myöskään sähkölaitteiden vapaasta käytöstä ei haluta luopua (mm. 10,5 kW:n kiuas), niin tuota nykyistä 4,5 kW:n tehoa ei oikein voi paljoakaan kasvattaa. Siksipä VILP:n ja vastusten ohjauksesta tulnee mielenkiintoinen haaste eikä sitä vähennä yhtään polttimen ohjaus yms.
Mutta se lienee kuitenkin selvää, että nykyhinnoilla sähköä kannattaa käyttää niin paljon kuin mahdollista. Jos ja kun sähköteho tai lämpöpumpun teho ei riitä huippuihin, niin toimiva öljykattila on erinomainen huippujen lisälämmönlähde.- minävaantaas
sulkuläppänä meillä on toiminut vuosia paperinpala parilla niitillä, toimii ihan hyvin.
vilppi tuottaa riippuen mallista 3000-9000kwh energiamäärän vuodessa, copin ollessa keskimäärin 2,5. haaskattu investointi on palautunut alle 7 vuodessa, joku näkee järkeväksi toinen ei. 20m3 puuta maksannee 600-700€, josta saa tuon talonne kaiken lämmitysenergian, aika polttaminen niissä. (meillä menee takassa ja saunanpesässä 3-3,5m3 vuodessa max ja saa poltella lähes päivittäin).
ps. ei se sähkökään ilmasta ole!
- Hels energia
Ehdotan, että kaikki, jotka lämmittävät öljyllä, vievät kattilan pihalle ja tilalle 1000litran varaaja, johon riittää hyvin 6kw:n vastus päiväsähköllä. Takaan, että tulee halvemmaksi, kuin öljyllä. Jos on hitsaustaitoa, eikä peukalo ole keskellä lapasta, niin rakennat ja eristät varaajan itse. Käyttövesi otetaan kierukan kautta. Jos haluat yösähkön (ei kannata tällä hetkellä), niin varaaj pitää olla isompi ja kaksi 6kw:n vastusta. 120m2:n taloon riittää 2000L:n varaaja
- sivustaseuraaja_
Nostetaanpas taas aihetta esille,kun lämmityskausi lähenee. Itse laitoin tasan vuosi sitten öljykattilaan 6kw lämpöparonin kun kyllästyin kantamaan öljyä kanisterilla. kattila oli enää käytössä vain käyttöveden lämmitystä varten ja öljynkulutus oli noin 60-70l kuukaudessa. varsinainen lämmitys hoitui jo edellisenä talvena yhdellä ilmalämpöpumpulla ja parilla irtosähköpatterilla. öljylämmitystä käytettiin pattereihin ehkä alle 20 päivänä vuodessa kun lämpöpumpun tehot alkoivat hiipua ( alle -15c)
Pelkkä sähkövastus riitti hyvin ja viimetalvena poltin öljyä enää 50l kokeeksi. muuten pärjättiin vastuksella. suihkuvesi on riittänyt hyvin 4 hengelle perättäin. (veden paineet pienet) kattilan lämpö ollut 70 astetta. kattilan kulutus vuodessa oli 7000kwh josta käyttöveden osuus 5000kwh. tämä 2000kwh siis mennyt lämpöpattereihin kovilla pakkasilla. keväällä eristin kattilan villalla ja foliolla sekä tukin piipun ja polttimen aukot. tällöin vuorokausikulutus laski 20->15kwh
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1017443
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?805028- 794859
- 1324258
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan103048- 522689
- 402586
- 502237
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102211Suudeltiin unessa viime yönä
Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit211840