Hei! olen nyt 27-vuotias nainen ja äitipuoleni on ollut elämässämme jo kun vanhempani erosivat eli kun olin 8. äitini kuoli kun olin 15 joten muutin veljeni kanssa isäni äitipuoleni ja hänen poikansa luokse..haluaisin vain tietää kokeeko kukaan muu että joutuu "pitämään" äiti-tai isäpuolestaan vain ettei loukkaisi vanhempaansa? ja minulla on syytä olla kaunainen tätä naista kohtaan hän on ollut tarpeettoman ilkeä varsinkin niihin aikoihin kun äitini kuoli ja muutimme saman katon alle..:/ niin eli taustoissa on paljon paskaa mitä hän on minulle ja veljelleni sanonut tai meitä kohdellut niin olenko ainoa liian kiltti joka isänsä vuoksi sietää pitää tämän ihmisen elämässään jonka kanssa ei muuten olisi ikimaailmassa missään tekemisissä?
äitipuoli the great bitch?
koivutie84
21
393
Vastaukset
- Ei tarvitse....
Kolikolla on aina kaksi puolta. Älä ihmeessä enää ole tekemisissä hänen kanssaan, kun aikuinen olet. EI TARVITSE! Isäsi ymmärtää tämän kyllä, tuskin oikeasti edes välittää. Maailma on karu paikka!
- maailma on!
Jos on aikuinen ei tarvi olla tekemisissä, mutta entä lapset? Eihän heidänkään tarvitsisi olla isän naisten kanssa tekemisissä, mutta miksi lapset pakotetaan??? Tuokset näemme nyt lasten pahoinvointina.
- Näin meillä
No sen takia, että lähivanhempi tarvitsee "omaa aikaa". Niin valitettavasti hänelle kelpaa hoitotädiksi vaikka ex:n uusi. Ihan sama onko etävanhempi töissä kunhan saa viikonloput vapaaksi lapsista!
- äitipuoli36
Olet aikuinen, joten ehkä sinunkin olisi aika katsoa asioita myös äitipuolesi näkökulmasta käsin. Usein äiti ja isäpuolet saava osakseen olla melkoisen paskan kaatoaltaita. Katketoituneet exät ja mukulat kaatavat kaikki tunteensa tämän perheen ulkopuolisen niskaan. Hän on helppo kohde syyttää kaikesta mahdollisesta.
Ehkä sinunkin kannattaisi miettiä sitä, että millainen sinä itse olit äitisi kuoleman jälkeen.. Olitko vihainen? Surullinen? MItä kaikkea koit äitisi kuoleman jälkeen? Saatoitko olla katkera ja vihainen äitipuolelle siitä, että hän oli ottanut äidin paikan ja olit menettänyt rakkaan äitisi? Saatoitko kaataa paljon vaikeita tunteita äitipuolesi niskaan? Annoitko hänelle mahdollisuuden päästä sinun lähellesi vai halusitko pitää hänet etäällä, koska koit alitajuisesti, että se olisi ollut väärin sinun kuollutta äitiäsi kohtaan?
MInä en voi tietää mikä tilanne on ollut? Mutta kehotan sinua miettimään asioita vähän laaja-alaisemmin. Itse olen äitipuoli ja voin kertoa, että uuden kumppanin lapsi saattaa olla hemmetin vaikea tapaus..
Ps. MItä jos puhuisit äitipuolesi kanssa kaikki asiat halki. Ehkä teille kummallekin voisi avautua uusia näkökulmia tilanteisiin.- kyllä se näin menee
Kyllä ne uusikon mielestä exät on syyllisiä hänenkin ongelmiin. Se vaan on katkeraa ja säälittävää.
Mutta he eivät sitä itse näe, että tekevät hallaa miehen lasten ja exän elämälle, ja kuitenkin loppupeleissä se mies kärsii sen uusikon toimista kaikista eniten. - koivutie84
juu voit olla oikeessa mut kyseessä on sellainen nainen jonka kanssa ei rauhallisesti keskustella hän ottaa pienestäkin asiasta itseensä ja kaikissa muissa on vikaa:/ en ollut vaikea tapaus enkä ole häntä kohtaan ollutagressiivinen pikemminkin pelkäsin suututtavani koska tiesin että isäni joutuu kuuntelemaan huutoa sen vuoksi...kiva jos itse olet pystyväinen uusperhesysteemiin mutta hän ei ainakaan ollut://ole
- Surullinen äitipuoli
Olen uusioperheessä ja äiti puoli nyt jo aikuisille pojille 22ja 20v.
Heillä sekä isä että äiti käytti lapsia riidanvälineenä.Itse toimin poikien lohduttajana ja rajat ja rakkautta antavana äitipuolena , joka aina puolusti isän tyhmiä sanoja lapselle, kun tuli pahamieli.Mutta nyt olenkin pahantekijä kun meille siunaantui kaksi lasta.Eli sen jälkeen isä ei ole ollut isä pojilleen .
En tiedä miten suhtautua;(. Kaikkeni olen antanut- enkä haluaisi syytöksiä tässävaiheessa.Haluan keskittyä omiin lapsiini, koska niin metsä vastaa kun sinne huudetaan ! - äitipuoli36
koivutie84 kirjoitti:
juu voit olla oikeessa mut kyseessä on sellainen nainen jonka kanssa ei rauhallisesti keskustella hän ottaa pienestäkin asiasta itseensä ja kaikissa muissa on vikaa:/ en ollut vaikea tapaus enkä ole häntä kohtaan ollutagressiivinen pikemminkin pelkäsin suututtavani koska tiesin että isäni joutuu kuuntelemaan huutoa sen vuoksi...kiva jos itse olet pystyväinen uusperhesysteemiin mutta hän ei ainakaan ollut://ole
Vaikutat fiksulta ihmiseltä. Uskon, että haluaisit hyvät välit äitipuoleesi, mutta toiselta puolelta se ei onnistu. Kerroit, että äitipuolesi ei kestä minkäänlaista palautetta, että hän on hyvin herkkänahkainen. Vaikuttaa siltä, että hänellä on huono omanarvontunto. Hän on sisältäpäin rikkinäinen ja haavoittuva. Hän kokee, ettei hän riitä ja kelpaa. Hänellä on ollut varmasti haastavaa astua äitisi saappaisiin äitisi kuoleman jälkeen. Hän ottanut paikan 'äitinä' lapsille, jotka ovat toisen kasvattamia. Se on hyvin vaikea tehtävä. Hän on tehnyt varmasti monenlaisia virheitä, mutta hän on tehnyt sen minkä on sillä hetkellä parhaaksi katsonut. Jokainen aikuinen toimii niin kuin osaa toimia, vaikka se myöhemmin osoittautuisikin virheeksi.
Äitipuolesi näkökulmasta hän on joutunut uhrautumaan ja antamaan paljon lapsille, jotka eivät ole hänen omiaan. Äitipuolen tehtävä ei useinkaan ole kovin palkitseva, koska uudet lapset testaavat äitipuolta jatkuvasti ja voi olla, että äitipuoli ei koskaan saa kunnolla auktoriteettia suhteessa uusiin lapsiin. Äitipuoli ei myöskään välttämättä koskaan pysty rakentamaan läheistä suhdetta uusiin lapsiin, koska lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen. Ehkä sinä ja veljesikin olitte lojaaleja äidillenne. Äiti oli kuollut, mutta ehkä halusitte yhä olla uskollisia äidille ja ette antaneet äitipuolelle mahdollisuutta.
Kun katson tilannetta sinun näkökulmastasi, niin se on ollut varmasti äärimmäisen raskasta, kun oma äiti on kuollut ja taloon tulee uusi nainen lapsensa kanssa. Teillä on ollut valtava kaipuu ja ikävä omaa äitiä kohtaan. Suru on korventanut sydäntä. Pystyittekö käsittelemään surua kenenkään kanssa? Jos ette, niin olen pahoillani teidän puolestanne. Kun taloon on tullut uusi nainen häärii, niin lapsessa herää varmasti viha ja kapina, ettei kukaan voi ottaa äidin paikkaa.
Oliko teillä rakastava ja läheinen suhde isäänne? Saitteko lohtua, tukea ja turvaa häneltä uudessa perheessänne? Isänne tehtävä olisi ollut olla siltana teidän lasten ja äitipuolen välinne. Isänne olisi tullut opettaa teille kunnioittamaan äitipuolta. Ja isänne olisi tullut opettaa myös äitipuolta ymmärtämään teitä, kohtelemaan teitä hyvin ja parhaassa tapauksessa rakastamaan teitä aivan aidosti.
Äitipuolen ja lapsipuolten välit eivät ole useinkaan helppoja juttuja. Miehelläni on parikymppinen tytär, joka on ollut todella vaikea ja hankala tapaus. Olen halunnut hyvät ja läheiset välit häneen. Olemme käyneet paljon keskusteluja. Olen tehnyt paljon hänen puolestaan. Olen laittanut rajoja. Olen opettanut terveitä arvoja. Olen ymmärtänyt, lohduttanut ja jne. Kaikkien vuosien jälkeen saan huomata, että hän kantaa yhä kaunaa vanhempien erosta ja on vihainen, kun olemme onnellisia hänen isänsä kanssa. En tietenkään ole täydellinen minäkään. Vuosien myötä olen kehittynyt ja kasvanut ihmisenä. Tyttären vihan ja kaunan pito en voi enää vaan ymmärtää, koska en ole syypää mihinkään hänen elämänsä ongelmiin. Omasta puolestani voin sanoa, että jos olisin tiennyt että kuinka haastavaa on olla äitipuoli, niin en olisi koskaan ryhtynyt tähän rooliin. Elämä on nyt kuitenkin paremmalla puolella ja olen onnellinen mieheni kanssa. Tytär kasvakoon aikuiseksi ja opetelkoon kantamaan vastuun omasta elämästään. - äitipuoli36
äitipuoli36 kirjoitti:
Vaikutat fiksulta ihmiseltä. Uskon, että haluaisit hyvät välit äitipuoleesi, mutta toiselta puolelta se ei onnistu. Kerroit, että äitipuolesi ei kestä minkäänlaista palautetta, että hän on hyvin herkkänahkainen. Vaikuttaa siltä, että hänellä on huono omanarvontunto. Hän on sisältäpäin rikkinäinen ja haavoittuva. Hän kokee, ettei hän riitä ja kelpaa. Hänellä on ollut varmasti haastavaa astua äitisi saappaisiin äitisi kuoleman jälkeen. Hän ottanut paikan 'äitinä' lapsille, jotka ovat toisen kasvattamia. Se on hyvin vaikea tehtävä. Hän on tehnyt varmasti monenlaisia virheitä, mutta hän on tehnyt sen minkä on sillä hetkellä parhaaksi katsonut. Jokainen aikuinen toimii niin kuin osaa toimia, vaikka se myöhemmin osoittautuisikin virheeksi.
Äitipuolesi näkökulmasta hän on joutunut uhrautumaan ja antamaan paljon lapsille, jotka eivät ole hänen omiaan. Äitipuolen tehtävä ei useinkaan ole kovin palkitseva, koska uudet lapset testaavat äitipuolta jatkuvasti ja voi olla, että äitipuoli ei koskaan saa kunnolla auktoriteettia suhteessa uusiin lapsiin. Äitipuoli ei myöskään välttämättä koskaan pysty rakentamaan läheistä suhdetta uusiin lapsiin, koska lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen. Ehkä sinä ja veljesikin olitte lojaaleja äidillenne. Äiti oli kuollut, mutta ehkä halusitte yhä olla uskollisia äidille ja ette antaneet äitipuolelle mahdollisuutta.
Kun katson tilannetta sinun näkökulmastasi, niin se on ollut varmasti äärimmäisen raskasta, kun oma äiti on kuollut ja taloon tulee uusi nainen lapsensa kanssa. Teillä on ollut valtava kaipuu ja ikävä omaa äitiä kohtaan. Suru on korventanut sydäntä. Pystyittekö käsittelemään surua kenenkään kanssa? Jos ette, niin olen pahoillani teidän puolestanne. Kun taloon on tullut uusi nainen häärii, niin lapsessa herää varmasti viha ja kapina, ettei kukaan voi ottaa äidin paikkaa.
Oliko teillä rakastava ja läheinen suhde isäänne? Saitteko lohtua, tukea ja turvaa häneltä uudessa perheessänne? Isänne tehtävä olisi ollut olla siltana teidän lasten ja äitipuolen välinne. Isänne olisi tullut opettaa teille kunnioittamaan äitipuolta. Ja isänne olisi tullut opettaa myös äitipuolta ymmärtämään teitä, kohtelemaan teitä hyvin ja parhaassa tapauksessa rakastamaan teitä aivan aidosti.
Äitipuolen ja lapsipuolten välit eivät ole useinkaan helppoja juttuja. Miehelläni on parikymppinen tytär, joka on ollut todella vaikea ja hankala tapaus. Olen halunnut hyvät ja läheiset välit häneen. Olemme käyneet paljon keskusteluja. Olen tehnyt paljon hänen puolestaan. Olen laittanut rajoja. Olen opettanut terveitä arvoja. Olen ymmärtänyt, lohduttanut ja jne. Kaikkien vuosien jälkeen saan huomata, että hän kantaa yhä kaunaa vanhempien erosta ja on vihainen, kun olemme onnellisia hänen isänsä kanssa. En tietenkään ole täydellinen minäkään. Vuosien myötä olen kehittynyt ja kasvanut ihmisenä. Tyttären vihan ja kaunan pito en voi enää vaan ymmärtää, koska en ole syypää mihinkään hänen elämänsä ongelmiin. Omasta puolestani voin sanoa, että jos olisin tiennyt että kuinka haastavaa on olla äitipuoli, niin en olisi koskaan ryhtynyt tähän rooliin. Elämä on nyt kuitenkin paremmalla puolella ja olen onnellinen mieheni kanssa. Tytär kasvakoon aikuiseksi ja opetelkoon kantamaan vastuun omasta elämästään.Vielä haluaisin lisästä tämän, että minä en ollut millään tavalla syypää vanhempien eroon. Vanhemmat olivat eronneet lähes vuoden ennen kuin tapasin mieheni ekan kerran. Kun uusi kumppani tulee varhaisessa vaiheessa, niin lasten ja usein exän ero on käsittelemättä. Uusi kumppani joutuu helposti negatiivisten tunteiden kaatoaltaaksi. Näin kävi minulle ja tiedän monta muutakin. Uusi kumppani saa siis niskaansa kaiken paskan, mitä tässä kuviossa. Uusi kumppani on perheen ulkopuolinen 'uhka', jota vihataan, koska omaa vihaa ja tuskaa ei olla osattu työstää.
Kyllähän se niin olisi parasta, että ne jotka ne lapset tekee, niin ne myös ne kasvattaa aikuiseksi. Mutta toisaalta jos kumppani pettää ja valehtelee, niin ei kenenkään tarvitse sellaista sietää.
- Nyt olet aikuinen?
Jotenkin en hyväksy että kun tekemeisissä on ollut useampi keskenään, on "vika/syy" vain yhden...
Jos kiinnostaa, voisitte mennä keskustelemaan kolmannen tahon kanssa, joka ohjaa sitä keskustelua. Kaksin olette niin omissa poteroissanne syyttämässä toista ja puollustamasta itseänne, että enpä usko keskustelusta tulevan mitään, vaikutat sinäkin jo valmiiksi siltä että "ei siitä mitään tule" ja ongelmana on vain isäsi vaimon asenne...
Isäsi jätät ongelmasi ulkopuolelle, jos häntä rakastat, aikuisena osannet ottaa vastuun päätöksistäsi, tai tehdä jotain ongelman ratkaisemiseksi, jos asian ongelmaksi koet. - koivutie84
hmm...pyysin et onko kellään muulla samaa tilannetta ollut et voisitteko antaa neuvoja mut tuntuu et tääl on vaan ne naiset neuvomassa joilla on itsellään äitipuolen rooli päällä :/ ootte niin kovasti puolustuskannalla naista kohtaan joka on henkisesti minua ja veljeäni siellä asuessamme alistanut ja tehnyt kaikesta vain hänee kohdistuvan asian ja että maailma pyörii hänen ympärillään..ja isäni on valitettavasti kun olimme lapsia ottanut hänen puolensa niin ei se oo niin helppoo ainoo vanhempaansa karkotta elämästään siksi toivon neuvoja niiltä jotka tietävät mistä puhutaan:(
- Aikuisia kun ollaan
Ise olen ihminen jolla on äitipuoli, joka on todellinen haaska mielestäni, mutta ei isänikään mikään erityisen hyvä isä ole. Asenteeni äitipuoltani kohtaan on alun alkaen ollut negatiivinen. Sitä on helppo haukkua ja pitää tyhmänä, koska en varsinaisesti ole hänelle koskaan mahdollisuutta antanut todistaa olevansa toisenlainen.
Kuka lapsi oikeasti rakastaisi äitipuoltaan. Tuskin on monia. Nyt olen itse nuori äitipuoli ja sinulle itseäni vuoden nuorempi nainen sanon että GIVE ME A BREAK! olet aikuinen muija. Isääsi voit tavata muuallakin kuin äitipuolesi kotona niin ei tule pahaa mieltä. Niin minäkin teen oman isäni kanssa.
- Silmälaputko?
Pahoittelen ettei vastaukseni ollut toivomasi kaltainen, jos luet ihan tarkkaan, se oli puolueeton ja uusperheessä elävältä. En ollut varsinaisesti kenenkään puolella, sinunkaan. Nyt lähes kolmikymppisenä olisi kuitenkin vihdoinkin päästä noista lapsuuden "uhri"asetelmista pois ja yrittää asennoitua elämään kuin aikuinen, aika harvalla meillä on ollut kultainen lapsuus, useimmille mahtuu monenlaista.
En näe mitään hävettävää, jos vaikka yksinkin kävisit jossain juttelemassa ja availemassa solmuja ammattilaisen kanssa.- koivutie 84
no arvasinhan mä et sä oot niitä miehenvarastaja ****** :P juu mitä muuta tollaselta voi ees odottaa ku huonoja neuvoja:P
- Buahahahahahahaaa
koivutie 84 kirjoitti:
no arvasinhan mä et sä oot niitä miehenvarastaja ****** :P juu mitä muuta tollaselta voi ees odottaa ku huonoja neuvoja:P
miehenvarastaja ****** :P
Eli tämäkin aloitus oli LISSUN provo...... - meille ei tulla
Buahahahahahahaaa kirjoitti:
miehenvarastaja ****** :P
Eli tämäkin aloitus oli LISSUN provo......meiltä naikkoset vei hyvän mihen, mies vaihto lapaset naikkosiin.
me ei olla ikinä nähty miehen naikkosi ja lasten eteen niitä ei tuoda ja meille ei tula.
Kyllä naikkoset voi miehen viedä. - En koskis kepilläkää
meille ei tulla kirjoitti:
meiltä naikkoset vei hyvän mihen, mies vaihto lapaset naikkosiin.
me ei olla ikinä nähty miehen naikkosi ja lasten eteen niitä ei tuoda ja meille ei tula.
Kyllä naikkoset voi miehen viedä.Ai oliko se hyvä mies?
Vaikka petti sua toisen kanssa?
Vaikka vaihtoi sut uuteen naiseen?
Vaikka jätti lapsensa?
Syulla on omituinen käsitys hyvästä miehestä.
- Tarvitset apua
MIehenvarastajia? "Meidän" historiassamme miehen entinen tyttöystävä tuli raskaaksi kolmen kuukauden tutustumisen jälkeen ja vuosi lapsen syntymästä tarvitsi jo muita viihdyttäjiä... Aviomieheni ei halunnut jatkaa suhdetta pettäjän kanssa, vaikka lapsesta olikin iloinen. Eri teille olivat lähteneet vuosia ennen tapaamistamme. Vei hänelläkin aikaa nuolla haavojaan, ennenkuin halusi taas elämässään eteenpäin. Onko se miehiltä kiellettyä?
Paljastit kommentillasi itsesi, säälin isääsi ja äitipuoltasi ja edellen suosittelen ammattilaisen apua.- koivutie 84
juu ja sinä paljastit oman itsetuntosi heikkouden selittelyillä...taidat olla aika epätoivoinen kun sekaanut tuollaiseen suhdesoppaan mutta jos sinullakin oli jo lapsia edellisten äijän/äijieän! kanssa niin mitä muuta tollaselta l******a voi odottaa:O ja minä säälin sua ja lapsias ku annat huonon perheen mallin ja niillä on varmasti kaikilla eri isät vielä!
- Terapeuttisi
koivutie 84 kirjoitti:
juu ja sinä paljastit oman itsetuntosi heikkouden selittelyillä...taidat olla aika epätoivoinen kun sekaanut tuollaiseen suhdesoppaan mutta jos sinullakin oli jo lapsia edellisten äijän/äijieän! kanssa niin mitä muuta tollaselta l******a voi odottaa:O ja minä säälin sua ja lapsias ku annat huonon perheen mallin ja niillä on varmasti kaikilla eri isät vielä!
Oletko kuullut, että netin häiriköistä moni on narsisti?
- buahahahahahaaaaa
Ihan selvä lissulässy tämä koivutie.
Surkea yritys hakea "sääliä". Mut ku herne meni nen''n, niin paljastu lissu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "974419Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293283No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452370- 351378
- 331058
- 321016
- 111014
- 158997
- 6924
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12862