Ajattelen itsemurhaa päivittäin, varsinkin aamut on vaikeita nousta ylös. Ensimmäisen kerran sairastuin masennukseen kun olin pitkäaikaistyöttömänä koulutuksessa jossa yritin suorittaa ammattitutkíntoa, Siinä epäonnisstuin, enkä saanut töitä. Ja ikääkin oli jo lähemmäs 40v. Muut koulutukset vanhoja. >Ja yksinäinen samalla olen. Lapsuuteni oli rakkaudettomuudella rakennettu, ei siellä tuettu ja otettu syliin. Nyt olenkin valmis lähtemään pois tästä maailmasta. Ei minulla ole perhettä ei mitään. Miksi elää ja nousta joka päivä ylös? Samalla olen kokenut traumaatisen elämän alkoholisti narkomaanin kanssa. Työ tai paikka jossa käydä päivittäin ja uudet ystävät voisi pelastaa mun elämän. Mutta miten täältä yhtäkkiä voi löytää ystäviä??
Jatkuva itsemurha-ajatus
suicide??
2235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eipä oikeen mistään... itsekkään en jaksa liikkua..
Se varmaan lähtee pienen pienistä asioista mitkä tekevät iloikseksi, tai no, jos ei liioitella mut että vie pohjatonta tuskaa pois edes hetkeksi. Kyllä niitä ihmissuhteitakin onnistuu luomaan kun on tarpeeksi sinnikäs ja rohkea. Ainakin pidemmällä aikavälillä. Hyvä sanoo kun en itse luota itseeni pätkääkään tai edes pahemmin tykkää mutta mahdollisuus parempaan on aina olemassa vaikka olisi kuinka synkkä tianne. Näin haluan ainakin ajatella.
Miten olisi jonkun seuran tai vapaaehtoistahon järjestämät tilaisuudet, kerhot. Mitä heillä onkaan? Harrastatko mitään tai voisitko ajatella jotain uutta harrastusta? Liikunta auttaa ainakin itseäni vaikka aina ei jaksa mutta aina kun jaksaa tulee parempi olo.
Tiedän omalta kohdaltani miltä rakkaudeton lapsuus tuntuu. Tai oli siellä yksi joka rakasti vähän liikaakin mutta väärällä ja sairaalla tavalla, ikävä kyllä näin. Ennusteeni ei kuulemma ole kovin häävi mutta musta tuli silti ihan tunteva ja ajatteleva persoona?
Joka tapauksessa voimia sulle aloittaja! Kerro lisää tilanteestasi.