Perheessäni oli jo ennestään Zorro 1v 4kk (poika) ja nyt meille tassutteli uusi neiti nimeltään Pörri Pöö, joka on ihan just vasta luovutusiässä.
Zorro ei ole näyttänyt yhtään mitään aggressiivisuuden merkkejä, mutta ottaa spurtteja Pörriä kohti ja joskus huitaisee tassulla tai näykkii niskasta ja kyljistä sekä menee päälle.Toisekseen Pörri sähisee ja murisee Zorrolle melkein koko ajan. Kun toinen nukkuu, niin antaa toinen silloin olla toisen rauhassa. Eli ei ole kumminkaan koko aikaa sellasta älytöntä piiritystilannetta meneillään.
Tuntuu hölmöltä kysyä, mutta milloin kannattaa mennä väliin? Eikös kissanpentukin ilmoita, jos toinen ottaa liian kovakouraisesti?
Zorro ei ole näyttänyt yhtään mitään aggressiivisuuden merkkejä, mutta ottaa spurtteja Pörriä kohti ja joskus huitaisee tassulla tai näykkii niskasta ja kyljistä sekä menee päälle.Toisekseen Pörri sähisee ja murisee Zorrolle melkein koko ajan. Kun toinen nukkuu, niin antaa toinen silloin olla toisen rauhassa. Eli ei ole kumminkaan koko aikaa sellasta älytöntä piiritystilannetta meneillään.
Tuntuu hölmöltä kysyä, mutta milloin kannattaa mennä väliin? Eikös kissanpentukin ilmoita, jos toinen ottaa liian kovakouraisesti?
Vastaukset 1
Vanhimmat
En ole ainakaan kuullut, että olisi jotain standardia siihen, milloin on hyvä mennä väliin. Itselläni on kolme kissaa, jotka nujakoivat keskenään aika paljon. Kyllä sen kuitenkin äänestä voi kuulla, jos toinen jää pahasti alakynteen, muttei silti pääse irroittautumaan ja pakenemaan. Kissoja seuraamalla oppii parhaiten tunnistamaan merkit.
Tarkkaile kissojen tappelua, jos meininki näyttää omiin silmiisi liian rajulta, erota kissat ja katso, mitä tapahtuu. Jos toinen luikkii karkuun, silloin todennäköisesti erotuomari oli tarpeen. Jos kissat jatkavat tappelua, tilanne oli hallinnassa. Näin opit ehkä tunnistamaan, millaiset rääkäisyt ja naukaisut kielivät hädästä.