Asun nykyään omakotitalossa, olen asunut ok-talossa jo toista kymmentä vuotta.
Minulla on ollut koira täällä aina, oli minulla silloinkin kun asuin kerrostalossa.
Myöntämättä olen tainnut laiskistua koiran ulkoiluttamisen suhteen sen jälkeen kun ok-taloon muutin. Muistelin tänään niitä aikoja, kun kerrostalossa asuin koiran kanssa. Silloin koiran kanssa oli tietysti pakko käydä jatkuvasti lenkeillä ja niin kävinkin.
Kun ok-talossa asuessa tuntuu siltä, että koira voi varrota pihassa seuraavaa lenkkiä, niin usein se jääkin päivässä tekemättä kokonaan. Iskee laiskuus, kun ajattelee, ettei koiralla niin kovaa hätää lenkille olekaan, vaan voi tehdä tarpeensa tuonne ulos.
Ehkäpä se on harhaluulo, että kerrostalossa koirat saavat vähemmän liikuntaa kuin omakotitaloissa. Ainakin minun kohdallani asia olla niin, että kerrosralossa koiraa tuli lenkkeilytettyä paljon enemmän.
Muutenkin kerrostalossa ajanvietto oli yleisesti ottaen paljon tylsempää kuin viihtyisässä omakotitalossa. Ehkä senkin takia tuli niin paljon ulkoiltua koiran kanssa silloin. Kun ok-talossa aika kuluu mukavasti omassa rauhassa, ei tunnu olevan kiire minnekään.
Lisäksi koirastani on kasvanut melko paukkuarka ok-talossa. Kerrostalossa koirillani ei ollut samaa huolta, joka ehkä johtui siitä, että se tottui ympäristön jatkuivaan meluun, joka on tietysti hyvä asia.
Minulla on ollut koira täällä aina, oli minulla silloinkin kun asuin kerrostalossa.
Myöntämättä olen tainnut laiskistua koiran ulkoiluttamisen suhteen sen jälkeen kun ok-taloon muutin. Muistelin tänään niitä aikoja, kun kerrostalossa asuin koiran kanssa. Silloin koiran kanssa oli tietysti pakko käydä jatkuvasti lenkeillä ja niin kävinkin.
Kun ok-talossa asuessa tuntuu siltä, että koira voi varrota pihassa seuraavaa lenkkiä, niin usein se jääkin päivässä tekemättä kokonaan. Iskee laiskuus, kun ajattelee, ettei koiralla niin kovaa hätää lenkille olekaan, vaan voi tehdä tarpeensa tuonne ulos.
Ehkäpä se on harhaluulo, että kerrostalossa koirat saavat vähemmän liikuntaa kuin omakotitaloissa. Ainakin minun kohdallani asia olla niin, että kerrosralossa koiraa tuli lenkkeilytettyä paljon enemmän.
Muutenkin kerrostalossa ajanvietto oli yleisesti ottaen paljon tylsempää kuin viihtyisässä omakotitalossa. Ehkä senkin takia tuli niin paljon ulkoiltua koiran kanssa silloin. Kun ok-talossa aika kuluu mukavasti omassa rauhassa, ei tunnu olevan kiire minnekään.
Lisäksi koirastani on kasvanut melko paukkuarka ok-talossa. Kerrostalossa koirillani ei ollut samaa huolta, joka ehkä johtui siitä, että se tottui ympäristön jatkuivaan meluun, joka on tietysti hyvä asia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Havaintosi ovat varsin tutun kuuloisia myös minulle. Itsekin asuin aikoinaan koirani kanssa kerrostalossa ja lenkkeiltyä tuli tosiaan paaaljon enemmän kuin nykyisellään okt-asujana.
Toki nykyinen koirani saa olla monta tuntia vuorokaudessa enemmän ulkona aidatulla 2000 neliön tontilla kuin ennen ( nykyisin noin 6 h päivässä, kerrostalo aikoina 2,5-3 h päivässä), mutta jos liikuttuja metrejä per vrk alettaisiin laskea, veikkaan nykyisen okt koirani liikkuvan paljon vähemmän, itsestäni puhumattakaan:/ Ja edeltävä ja nykyinen koirani ovat siis saman rotuisia eli rottweilereitä ja samaa sukupuolta.
Edes mennyt koirani oli myös avoimempi vieraille kuin nykyinen koirani, joka kasvanut ja asunut vain ok-talossa taajaman laidalla metsän reunassa. Kenties juuri nuo elämisen äänet ja muutenkin tiivimpi muiden ihmisten läsnäolo heti ovesta ulos astuttaessa vaikuttivat tähän?.
Niinpä, samat ovat tavat täälläkin. Siksi ihmettelen koiranpennun myyjiä jotka myyvät mieluimmin ok:ssa asuville paljon liikuntaa vaativia pentuja kuin kerrostaloon.
Kerrostalossa asuvalla on yleensä enemmän aikaa olla koiransa kanssa ja voi halutessaan viedä koiraa harkkoihin. Ei ole pihan hoitohuolia.