Synttäripäivä

Mikäpä siinä, tärkeintähän se on että voi elää siten kun haluaa.
Tämä "pakkososiaalinen" yhteiskunta on niin painostava, pitäisi kaikkien olla samasta kulutusmuotista.

Onneksi olkoon vaan. Itse olen viettänyt 7 viimeistä synttäri päivää yksin ja heinäkuus tulee kahdeksas kerta. Ei ole kivaa, mut toivotan tsemppiä paljon ja ehkä tuleivaisuus on valoisampi

Joo, mäkin oon nyt sitten viettinyt 7 viimeistä synttäriä yksin. Ja jatkoa on luvassa. Kaikista kurjin oli tuo viimeisin 18-vuotis päivä. Silloin alkoi kyllä tuntumaan siltä, että jotain on elämässä mennyt pieleen. Ja tänäänkin oli niin kiva päivä, kun ollaan oltu samassa koulussa nyt kolme vuotta ja vieläkään kukaan ei voi edes vastata tervehdykseen. Mutta toisaalta siitä saa vaan voimaa. Totta helvetissä saan sen lukion nyt käytyä ensi vuonna loppuun ja toiset saa hämmästellä, että miten tälläinen heidän mielestään tyhmä, ruma ja surkea luuseri voi sellaiseen ihmeeseen pystyä.

Helppoa ei kyllä ole ollut ja jokainen aamu on tuskaa. Miten selvitä koulupäivästä, sietää vittumaisia ihmisiä, entisiä koulukiusaajia, välinpitämättömiä opettajia, käytävillä yksin oloa, nälkää kun ei halua mennä yksin syömään ( ei se kouluruoka muutenkaan oikein maistuisi), ryhmätyöt ja liikuntakurssit tuskaa ( pidän kyllä liikunnasta ja olenkin entinen kilpaurheilija, mutta ei sitä kyllä koulussa huomaa, kun minut on alennettu liikuntakyvyttömän tasolle) ja sitten pitäisi vielä jaksaa lukea kokeisiin sillä se on muiden voitto jos luovutan tämän paskan takia.

No, päätin tänään, että selviän. Nyt on pakko uskoa siihen. Lukiota olisin vaihtanut, mutta heräsin tilanteeseen liian myöhään ja nyt on pakko käydä tuolla loppuun. Ihmeesti olen selvinnyt ja joinakin päivinä kouluun on ollut ihan kiva mennäkin. Mun kohokohdat lukiossa tähän mennessä ovat ne harvat tervehdykset ja kiitokset, ne kerrat kun joku on hymyillyt mulle, kahden mukavan tytön tapaaminen ( ovat harmillisesti kyllä vaihtaneet lukiota) ja eräiden poikien tarkkailu ( en missään nimessä voisi mennä heille juttelemaan, mutta on kiva kyylätä : ) ) Ei mitään vanhojen tansseja, penkkareita, potkiaisia tai abiristeilyjä. Nämä pienet kivat kokemukset ovat olleet ainoa voimanlähteeni. Muuta en nyt jaksa kirjoittaa sillä mun elämästä saisi tuhat sivuisen kirjan ja tässäkin on valitusta tarpeeksi. Meni vähän ohi aiheestakin, kun innostuin kirjoittamaan : )