En ole osannut hoitaa ihmissuhteitani,työtäni enkä itseäni.Kaikki mitä on joskus ollut,mutta ei ole enää,vyöryy päälle.Yhtään pitkäaikaista ihmissuhdetta ei ole jäänyt,opiskeluni/työntekoni ei ole tuottanut tulosta.Kaikkea on kokeiltu uskonnosta elmänätapojen muutokseen.Hoitaja sanoi,ihmisen pitää itse auttaa itseään.Hymyili nätisti päälle.Aivan,mutta entäs kun MIKÄÄN mitä olet ikinä tehnyt/halunnut ei tuota hedelmää,pelkät paskat jää käteen?Sen olen pitkään tiedostanut että ongelma on minussa itsessäni lähtökohtaisesti,ei muissa ihmisissä. Kuitenkaan psykologit ja hoitajat ja terapiat ei ole auttaneet.
Tälläisessä tilanteessa,päivystykseenkö?Sinne moneksi tunniksi jonottamaan ja ehkä ottavat kahdeksi päiväksi sisälle tai rauhoittavia pussiin ja kotiin.Ja tätähän ne katsovat siellä vitun laitoksessakin,että miten toimit kun "olet ollut ahdistunut?" Sitä oikein odotetaan,että olitko oikeasti ahdistunut.Se on merkki terveydestä jos et "toimi" millään tavalla.
Ei tästä ole ikinä tullut mitään eikä ole tuleva ja minä en jaksa enää.
Tälläisessä tilanteessa,päivystykseenkö?Sinne moneksi tunniksi jonottamaan ja ehkä ottavat kahdeksi päiväksi sisälle tai rauhoittavia pussiin ja kotiin.Ja tätähän ne katsovat siellä vitun laitoksessakin,että miten toimit kun "olet ollut ahdistunut?" Sitä oikein odotetaan,että olitko oikeasti ahdistunut.Se on merkki terveydestä jos et "toimi" millään tavalla.
Ei tästä ole ikinä tullut mitään eikä ole tuleva ja minä en jaksa enää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No eipä sinulla ole kummoinen "terapeutti", jos tuollaisia puhuu... Onko hän edes psykoterapeutti, vain vaan hoitaja joka antaa keskusteluapua?
Mikä on tilanteesi? Oletko töissä vai työtön vain sairauslomalla vai mitä?
Oletko kuulut koskaan työkykyselvityksestä tai ammatillisesta kuntoutuksesta.?
Kun kaikki kaatuu päälle,niin kaikki kaatuu päälle. Nyt pitää vaan ryhtyä kerimään asioita yksi kerrallaan, hoito ja kuntoutus ensin. Jos ajattelet sitä yhtenä möykkynä, niin mistään ei tule mitään.
Ei muutkaan ihmiset mitään kovin ihmeellistä saa aikaiseksi. Ei se työ, omakotitalo ja puoliso ja kaksi lasta ole mikään ihmeellinen "saavutus", vain elämää. Ja senkin elämän sisältö voi olla mitä vaan.
kuulostaa todellakin siltä,ettet ole saanut ammattitaitoista terapiaa tai muuta hoitoa.Jos mielessäsi liikkuu nyt oikein synkkiä ja itsetuhoisia ajatuksia,niin mene vaikka sinne päivystykseen ,sekin parempi kuin epätoivoisen ,uupuneen ihmisen kärsimys ja mahdollisesti lopullisen ratkaisun suunnittelu.
Ei sinun kannata nykyolossasi miettiä koko eläämääsi ja kaikkea mitä olet mielestäsi tehnyt tai valinnut väärin.Nyt tärkeintä oman olosi saaminen siedettävämmäksi.Onko esim. lääkityksesi erikoislääkärin määräämää ja diagnosoimaa?Terapeuttisi siihen koulutuksen saanut?
Ja olen samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa,että ei tää elämä mene suurimmalta osalta meistä muitakaan niin kuin olis halunnut.Virheitä tehdään kaikki kun ihmisiä ollaan ja ei jokaisen tartte mahtua mihinkään keskivertoihmisen muottiin.Ollaan kaikki arvokkaita ihmisiä,tuntui meistä siltä tai ei.